Hinnoittelun valvonta
Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Virasto on vahvistanut etukäteen kahdeksaksi vuodeksi sähkö- ja maakaasuverkkoyhtiöille menetelmät, joiden perusteella valvontaa suoritetaan. Valvonta perustuu sähkö- ja maakaasumarkkinalainsäädäntöön sekä Energiaviraston näiden perusteella vahvistamiin kohtuullisen hinnoittelun valvontamenetelmiin sekä oikeuskäytäntöön.
Energiavirasto tutkii vuosien 2016–2019 hinnoittelun kohtuullisuuden vuonna 2020. Tällöin virasto antaa jokaiselle sähköverkkoyhtiölle valvontapäätöksen, jossa mahdollisesti peritty ylihinta velvoitetaan palauttamaan asiakkaille seuraavan nelivuotiskauden aikana siirtomaksuissa.
Energiaviraston vahvistamat valvontamenetelmät ovat verkkotoimintakohtaisia seuraavasti:
Sähkön suurjännitteinen jakeluverkkotoiminta (pdf)
Sähkön jakeluverkkotoiminta (pdf)
Sähkön kantaverkkotoiminta (pdf)
Maakaasun jakeluverkkotoiminta (pdf)
Maakaasun siirtoverkkotoiminta (pdf)
Vuosittaiset laskelmat 2016-2019
Energiavirasto julkaisee neljännen valvontajakson valvontapäätösten mukaiset oheisissa liitteissä verkonhaltijoille lasketut seuraavat tiedot:
- sähköverkko-omaisuuden oikaistu jälleenhankinta-arvo
- sähköverkko-omaisuuden oikaistu nykykäyttöarvo
- sähköverkko-omaisuuden oikaistut tasapoistot
- sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu oma pääoma
- sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu korollinen vieras pääoma
- sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu koroton vieras pääoma
- sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma
- kohtuullinen tuotto
- toteutunut oikaistu tulos
- ylijäämä tai alijäämä
- viidennelle valvontajaksolle siirtynyt ylijäämä tai alijäämä (PDF-tiedosto)
- voitonjakoluonteiset erät
Tiedot perustuvat Energiaviraston 30.11.2015 vahvistamiin valvontamenetelmiin, jotka koskevat sähköverkkotoiminnan neljättä valvontajaksoa 1.1.2016 – 31.12.2019.
Erillisessä liitteessä (PDF) yli- ja alijäämät on laskettu vähentämällä toteutuneesta oikaistusta tuloksesta verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle määritelty kohtuullinen tuotto. Alijäämä tarkoittaa, että hinnoittelu on ollut alle kohtuulliseksi määritetyn tuottotason. Vastaavasti ylijäämä tarkoittaa, että hinnoittelu on ylittänyt kohtuulliseksi määritetyn tuottotason. Ylijäämäisen verkonhaltijan on otettava viidennellä valvontajaksolla (2020-2023) huomioon neljännen valvontajakson annettu valvontapäätös määrittäessään verkkopalvelusta perittävien maksujen suuruutta. Verkonhaltijalla ei ole velvoitetta käyttää alijäämää hintojen korottamiseen, vaan verkonhaltijat voivat käyttää neljänneltä valvontajaksolta siirtyvät alijäämät esimerkiksi tulevien ylijäämien kompensointiin.
Sähköverkkotoiminnan neljännen valvontajakson yhtiökohtaiset tiedot (excel)
Sähköverkkotoiminnan neljännen valvontajakson valvontapäätösten mukaiset yli- ja alijäämät (pdf)
Energiavirasto julkaisee kolmannen valvontajakson valvontapäätösten mukaiset oheisissa liitteissä verkonhaltijoille lasketut seuraavat tiedot:
- maakaasuverkko-omaisuuden oikaistu jälleenhankinta-arvo
- maakaasuverkko-omaisuuden oikaistu nykykäyttöarvo
- maakaasuverkko-omaisuuden oikaistut tasapoistot
- maakaasuverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu oma pääoma
- maakaasuverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu korollinen vieras pääoma
- maakaasuverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu koroton vieras pääoma
- maakaasuverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma
- kohtuullinen tuotto
- toteutunut oikaistu tulos
- ylijäämä tai alijäämä
- neljännelle valvontajaksolle siirtynyt ylijäämä tai alijäämä (PDF-tiedosto)
- voitonjakoluonteiset erät
Tiedot perustuvat Energiaviraston 30.11.2015 (siirtoverkko: 18.12.2015) vahvistamiin valvontamenetelmiin, jotka koskevat maakaasun verkkotoiminnan kolmatta valvontajaksoa 2016-2019.
Erillisessä liitteessä (PDF) yli- ja alijäämät on laskettu vähentämällä toteutuneesta oikaistusta tuloksesta verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle määritelty kohtuullinen tuotto. Alijäämä tarkoittaa, että hinnoittelu on ollut alle kohtuulliseksi määritetyn tuottotason. Vastaavasti ylijäämä tarkoittaa, että hinnoittelu on ylittänyt kohtuulliseksi määritetyn tuottotason. Ylijäämäisen verkonhaltijan on otettava neljännellä valvontajaksolla (2020-2023) huomioon kolmannen valvontajakson annettu valvontapäätös määrittäessään verkkopalvelusta perittävien maksujen suuruutta. Verkonhaltijalla ei ole velvoitetta käyttää alijäämää hintojen korottamiseen, vaan verkonhaltijat voivat käyttää kolmannelta valvontajaksolta siirtyvät alijäämät esimerkiksi tulevien ylijäämien kompensointiin.
Maakaasuverkkotoiminnan kolmannen valvontajakson yhtiökohtaiset tiedot (excel)
Maakaasuverkkotoiminnan kolmannen valvontajakson valvontapäätösten mukaiset yli- ja alijäämät (pdf)
Verkonhaltijat, joille on myönnetty tasoitusjakson pidennystä 31.12.2019 päättyneellä neljännellä valvontajaksolla syntyneelle alijäämälle:
- Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
- Jylhän sähköosuuskunta
- Järvi-Suomen Energia Oy
- Keuruun Sähkö Oy
- Kokemäen Sähkö Oy
- Kokkolan Energiaverkot Oy
- Kuoreveden Sähkö Oy
- Kymenlaakson sähköverkko Oy
- Köyliön-Säkylän Sähkö Oy
- Lahti Energia Sähköverkot Oy
- Lammaisten Energia Oy
- Leppäkosken sähkö Oy
- Nivos Verkot Oy
- Nurmijärven sähköverkko Oy
- Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy
- Paneliankosken Voima Oy
- PKS Sähkönsiirto Oy
- Porvoon Sähköverkko Oy
- Sallila sähkönsiirto Oy
- Savon Voima Verkko Oy
- Valkeakosken energia Oy
- Vatajankoski sähköverkko Oy
- Verkko Korpela Oy
Tarkentava ohje neljännen valvontajakson alijäämän tasoitusjakson pidentämisestä
Energiavirasto on määrittänyt, miten sähkönjakelun valvontamenetelmiä muutetaan yksikköhintojen, kohtuullisen tuottoasteen ja toimitusvarmuuskannustimen osalta 1.1.2022 alkaen.
Päivitetyt valvontamenetelmät neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla (pdf)
Perustelumuistio, Sähkömarkkinalain muutosten vaikutus kohtuulliseen tuottoasteeseen (pdf)
Perustelumuistio, Sähkömarkkinalain muutosten vaikutus toimitusvarmuuskannustimeen (pdf)
Perustelumuistio, Sähkömarkkinalain muutosten vaikutus yksikköhintoihin (pdf)
Sähköverkon yksikköhinnat 2022-2023 (excel)
Lausunto riskittömän korkokannan määrittämisestä, Juha-Pekka Kallunki (pdf)
Webinaari valvontamenetelmien muutoksista, esitykset 26.10.2021 (pdf)
Verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytetään pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (Weighted Average Cost of Capital, WACC-malli).
WACC-malli ilmaisee yrityksen käyttämän pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot.
WACC-mallin parametrit ovat valvontajaksojen 2016 – 2019 ja 2020 – 2023 ajan kiinteitä lukuun ottamatta riskitöntä korkokantaa, joka päivitetään vuosittain ja vieraan pääoman riskipreemiota, joka päivitetään siten, että päivitetty preemio otetaan käyttöön vuodesta 2020 alkaen.
Energiavirasto on hankkinut selvityksen valvontamenetelmissä sovellettavasta kohtuullisesta tuottoasteesta sitoutuneelle pääomalle.
Energiavirasto on 30.11.2015, 18.12.2015 ja 21.12.2021 antamissaan päätöksissä vahvistanut valvontamenetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnan ja sähkön suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan, sähkön kantaverkkotoiminnan, maakaasun jakeluverkkotoiminnan ja maakaasun siirtoverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden määrittämiseksi.
Valvontamenetelmissä kohtuullinen tuottoaste määritetään WACC-mallin avulla.
Vuonna 2023 verkkotoiminnan kohtuullisena tuottoasteena käytetään seuraavia WACC- tuottoprosentteja:
- Sähkön jakeluverkkotoiminta ja sähkön suurjännitteinen jakeluverkkotoiminta: 6,08 %
- Sähkön kantaverkkotoiminta: 5,24 %
- Maakaasun jakeluverkkotoiminta: 6,54 %
- Maakaasun siirtoverkkotoiminta: 6,84 %
Vuoden 2022 alusta voimaan astuneen menetelmämuutoksen johdosta sähkön jakeluverkkotoiminnan osalta vuonna 2023 laskennassa sovelletaan riskittömälle korolle laskentavaihtoehtoa Rr1. Sähkön kantaverkkotoiminnan sekä maakaasun jakelu- ja siirtoverkkotoiminnan osalta vuonna 2023 laskennassa sovelletaan myös vaihtoehtoa Rr1, koska se antoi korkeamman parametriarvon verrattuna Rr2 laskentatapaan.
Vuosittainen WACC-tuottoprosentin laskenta sekä tarvittavien parametrien arvot on kuvattu liitteenä olevissa Excel-tiedostoissa.
WACC-parametrit 2023 (excel)
Sähkönjakeluverkon verkkokomponenttien yksikköhinnat 2016–2023
Energiavirasto on määrittänyt verkkokomponenttien yksikköhinnat ja pitoajan vaihteluvälit vuosina 2014 ja 2015 tekemiensä kustannuskyselyjen perusteella. Kyselyyn pyydettiin vastauksia kaikilta sähkön jakeluverkonhaltijoilta ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijoilta toteutuneiden investointikustannusten perusteella.
Liitteessä olevia verkkokomponenttien yksikköhintoja käytetään valvontajaksoilla 2016–2019 ja 2020–2023.
Laatukannustimen tarkoituksena on kannustaa verkonhaltijaa kehittämään sähkönsiirron ja -jakelun laatua. Verkonhaltijaa kannustetaan saavuttamaan vähintään sähkömarkkinalain edellyttämä toimitusvarmuustaso. Viraston tavoitteena on ohjata verkonhaltijaa myös kehittämään sähkönsiirron ja -jakelun laatua oma-aloitteisesti lain edellyttämää vähimmäistasoa paremmaksi.
Energiavirasto on tilannut selvityksen valvontamenetelmissä sovellettavasta laatukannustimesta.
Raportti: Selvitys laatukannustimen toimivuudesta ja kehitystarpeista vuosille 2016–2023 (pdf)
Innovaatiokannustimen tarkoituksena on kannustaa verkonhaltijaa kehittämään ja käyttämään innovatiivisia teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja verkkotoiminnassaan. Verkkotoiminnassa tutkimus- ja kehitystoiminnan keskeisiä tavoitteita ovat älykkäiden sähköverkkojen sekä muiden uusien tekniikoiden ja toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönotto. Virasto kannustaa verkonhaltijaa aktiiviseen tutkimus- ja kehitystoimintaan vähentämällä kohtuulliset tutkimus- ja kehityskustannukset toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa.
Hyväksyttävien tutkimus- ja kehityskustannusten tulee liittyä suoraan toimialalle uuden tiedon, teknologian, tuotteen tai toimintatavan synnyttämiseen verkkotoiminnassa. Ne voivat liittyä myös tällaisen hankkeen suunnittelutyöhön.
Innovaatiokannustimessa hyväksyttävät tutkimus- ja kehityskustannukset (pdf)
Selvitys valvontamenetelmissä sovellettavasta innovaatiokannustimesta (pdf)
Verkkotoiminnan kehittämishankkeiden raportit
Verkkotoiminnan kehittämishankkeiden, joiden kustannuksia on hyväksytty innovaatiokannustimeen, tulosten on oltava julkisia. Energiavirasto julkaisee tulokset verkkosivuillaan.
Ilmatieteen laitos, Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy, Järvisuomen Energia Oy ja Loiste Sähköverkko:
Sään aiheuttamien sähköverkkojen suurhäiriöiden ennustaminen (pdf)
Fingrid Oyj:
T&K-hankkeiden tuloksia
Helen Sähköverkko Oy, toimitusvarmuuteen liittyvä tutkimus:
Distribution Automation and Self-Healing Urban Medium Voltage Networks
Improving reliability by focusing on the quality and condition of medium-voltage cables and cable accessories
Helen Electricity Network Ltd's Process Towards High Level of Supply Reliability
Helen Sähköverkko Oy, pienasiakkaan tehotariffiin liittyvä tutkimus:
Pienasiakkaan tehotariffin kehitys ja käyttöönotto, diplomityö
Development of power-based tariff structure for small customers and pathway for this change
Analysis of Transition Steps Towards Power-based Distribution Tariff of Small Customers
Helen Sähköverkko Oy, Kalasataman sähköverkko
Benefits of Battery Energy Storage for System, Market, and Distribution Network – Case Helsinki
FLEXe-tutkimuksen 2015-2016 loppuraportti
Maadoitusjärjestelmät-tutkimus. Tutkimuksen tehtävänä oli tarkastella, millaisia kosketusjännitteitä keskijännitejakeluverkon maasulun aikana voi asiakkaalle siirtyä ja millaisen riskin nämä jännitteet voivat aiheuttaa.
Maadoitusjärjestelmät-loppuraportti
Sähköinen liikenne-hankkeen loppuraportti
Sähköinen liikenne Suomessa 2011-2016 (pdf)
EVELINA - Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö
EVELINA-hankkeen loppuraportti (pdf)
EPV Alueverkko:
Erotinaseman eroittimien korvaaminen katkaisijoilla (pdf)
JE-Siirto Oy:
Alueverkon saarekekäytön mallinnus (pdf)
Verkkoyhtiöiden KV11-ryhmä:
Uudet teknologiat ja toimintatavat tehokkuuden parantamiseksi -loppuraportti (pdf)
Elenia Oy:
Älykästä sähköverkkoa koskeva tutkimus- ja kehitystoiminta
Energiateollisuus:
Sähkötutkimuspoolin koordinoimat projektit
Tehostamiskannustimen tarkoituksena on kannustaa verkonhaltijaa toimimaan kustannustehokkaasti. Verkonhaltijan toiminta on kustannustehokasta, kun sen toimintaan käytetyt panokset eli kustannukset ovat mahdollisimman pienet suhteessa toiminnasta saatuihin tuotoksiin.
Sähkön jakeluverkonhaltijoille sovellettavat tehostamistavoitteet, tehostamistavoitteen laskennassa käytettävä excel-laskentasovellus, ohje sekä estimoinnissa käytettävät lähtötiedot:
Valvontajakso 2020 – 2023
Tehostamistavoitteet, StoNED-laskentamalli ja lähtödata 31.10.2019 (excel)
Valvontajakso 2016 – 2019
Loppuraportti osa 1: tehostamiskannustin sähkön jakeluverkkotoiminnassa (pdf)
Tehostamistavoitteet, StoNED-laskentamalli ja lähtödata 28.9.2016 (excel)
Ohje: tehostamistavoitteen laskennassa käytettävän Excel-sovelluksen käyttö (pdf)
Energiavirasto on laatinut Excel-työkirjat sähkön jakeluverkonhaltijoille vuosien 2016 - 2019 ja 2020 - 2023 sähköverkkoverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton ja toteutuneen oikaistun tuloksen arvioimisen apuvälineeksi. Työkirjat on laadittu vastaamaan Energiaviraston 30.11.2015 julkaisemia valvontamenetelmiä neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla.
Työkirjat on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan suuntaa antavana apuvälineenä verkonhaltijoille verkkotoiminnan kohtuullisen tuoton ja toteutuneen oikaistun tuloksen arvioinnissa. Niiden avulla saatuja tuloksia ei voida pitää oikeudellisesti sitovana tietona verkonhaltijan kohtuullisen tuoton ja toteutuneen oikaistun tuloksen määrästä eikä tuloksia voida käyttää verkonhaltijan valvontajaksolta kertynyttä yli- tai alijäämää koskevan valvontapäätöksen perusteena.
Energiavirasto ei vastaa työkirjojen soveltuvuudesta tai yhteensopivuudesta käyttäjän tietojärjestelmiin, niissä mahdollisesti olevista virheistä, eikä työkirjojen avulla saatujen tulosten sisällöstä. Energiavirasto pidättää itsellään tekijänoikeuden työkirjoihin. Työkirjojen käyttäjällä on oikeus kopioida ja muokata työkirjoja käytettäväksi omassa sähköverkkoliiketoiminnassaan.
Kohtuullisen tuoton laskenta 2020-2023 (excel) *
Kohtuullisen tuoton laskenta 2016-2019 (excel)
* Päivitetty 13.9.2021: Muutettu laatukannustin-välilehden otsikot 110 kV verkon osalta vastaamaan sovellettavia tunnuslukuja. Lisätty 110 kV verkosta luovutettua energiaa koskeva tulkinta.
Korotuskattovalvonta
Verkonhaltija saa korottaa sähkön siirron ja jakelun maksujaan enintään 8 prosenttia ja maakaasun siirron ja jakelun maksujaan enintään 15 prosenttia edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna. Energiavirasto valvoo maksujen korotuksia ja puuttuu tarvittaessa liian suuriin korotuksiin.
Korotuskattovalvonnassa tarkastellaan sähkön tai maakaasun jakelun tyyppikäyttäjäryhmän verollisen keskihinnan korotusta. Korotuskattovalvonnassa ei tarkastella yksittäisten hinnan osien, esimerkiksi perusmaksun korotusta. Verolliseen keskihintaan sisällytetään sähkön kuluttajakäyttäjillä yleensä perusmaksu (€/kk), siirtomaksu (snt/kWh) ja sähkövero.
Sähkön ja maakaasun jakeluverkkoyhtiöiden hinnankorotuksien arvioinnissa käytetään toimialalla yleisesti käytössä olevia asiakasryhmiä kuvaavia tyyppikäyttäjäryhmiä. Energiavirasto on määrittänyt uudet sähkönjakeluverkkojen tyyppikäyttäjäryhmät, jotka kuvaavat aikaisempaa paremmin nykyisin käytössä olevia kulutusprofiileita. Nykyiset sähkön ja maakaasun jakelun tyyppikäyttäjäryhmät löytyvät oheisesta tiedostosta.
Maakaasun siirrolle (Gasgrid Finland Oy), sähkön kantaverkkotoiminnalle (Fingrid Oyj) ja sähkön suurjännitteisille verkonhaltijoille ei ole olemassa tyyppikäyttäjiä, jolloin Energiavirasto käyttää lakiin perustuvaa vaihtoehtoista laskentatapaa hintojen korotusten seurannassa.
Korotuskattovalvonnalla ei ole vaikutusta valvontamenetelmien mukaiseen kohtuullisen hinnoittelun arviointiin. Verkonhaltijoiden hinnoittelun kohtuullisuutta valvotaan kokonaisuutena neljän vuoden valvontajaksoissa korotuskattovalvonnan lisäksi.
Menetelmien kehittäminen 2024-2027 ja 2028-2031
Sähköverkkotoiminnan hinnoittelun valvontamenetelmät on vahvistettu 31.12.2023 saakka. Energiavirasto käynnisti valvontamenetelmien kehittämisen sähköverkkotoiminnan valvontajaksoille 1.1.2024 – 31.12.2027 (6. valvontajakso) ja 1.1.2028 – 31.12.2031 (7. valvontajakso) vuoden 2022 alussa.
Menetelmien kehittämisestä kuullaan sidosryhmiä entistä kohdistetummin perustamalla sidosryhmäneuvottelukunta osaksi valvontamenetelmien kehitystyötä. Sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan menetelmien kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota menetelmiin tehtävien muutosten vaikutustenarviointiin läpinäkyvyyden lisäämiseksi kautta koko kehittämisprosessin.
Energiavirasto alustaa neuvottelukunnan kokouksissa valvontamenetelmien muutoksista sidosryhmien näkökulmasta ja sidosryhmäneuvottelukunnan funktiona on käydä keskustelua ja näin osaltaan arvioida esitettyjen muutosten vaikuttavuutta. Energiavirasto laatii julkaistavat muistiot sidosryhmäneuvottelukunnan kokouksissa käydystä keskustelusta sekä loppuraportin keskustelussa esille nousseiden sidosryhmien näkökulmien huomioimisesta valvontamenetelmien vahvistamisessa.
Kokousmuistio 13.12.2022 (pdf)
Kokousmuistio 24.11.2022 (pdf)