Kestävyys ja liikennepolttoaineiden päästöjen vähentäminen
RES-direktiivin mukaan kaikkien biopolttoaineiden tai bionesteiden, jotka lasketaan mukaan kansallisiin tavoitteisiin, tai jotka saavat taloudellista tukea, pitää olla kestävästi tuotettuja. Suomessa biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys pitää osoittaa biopolttoaineista ja bionesteistä annetun kestävyyslain mukaisesti. Energiavirasto hoitaa kestävyyslain mukaisia viranomaistehtäviä, valvoo kestävyyslain noudattamista ja antaa jakeluvelvoitelain sekä biopolttoöljyn jakeluvelvoitelain raaka-aineiden luokitteluun liittyviä ennakkotietopäätöksiä.
Liikennepolttoaineiden päästöjen vähentämistä koskeva laki velvoittaa polttoaineiden toimittajia vähentämään kulutukseen luovuttamiensa polttoaineiden elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä kuudella prosentilla vuoden 2020 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2010 päästöihin. Tavoitteisiin päästään lisäämällä liikenteen kestäviä biopolttoaineita, muita vähähiilisiä polttoaineita, vähentämällä fossiilisten polttoaineiden alkuvaiheen päästöjä ja sähköistämällä liikennettä.
Tälle sivulle on kerätty kestävyyteen sekä liikennepolttoaineiden päästöjen vähentämiseen liittyvä ohjeistus.
Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä
Biopolttoöljyn jakeluvelvoitelaki
Tiedote: Kestävyyden osoittaminen laajenee biomassapolttoaineisiin (30.10.2020)
Energiavirasto on julkaissut luonnoksen päivitetystä kestävyyskriteeriohjeesta, jossa on ennakoivasti otettu huomioon lakiuudistuksessa tapahtuvia muutoksia kestävyyden osoittamisessa. Ohjetta täydennetään myöhemmin saatujen kommenttien, lakimuutoksen voimaantulon sekä Euroopan komission ensi vuoden alussa annettavan täytäntöönpanosäädöksen myötä. Kommentit ja kysymykset ohjeluonnokseen liittyen pyydetään toimittamaan 20.11.2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen [email protected]
Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje, luonnos (pdf)
Energiavirasto järjesti kestävyyslain toimeenpanoinfon torstaina 12.11.2020:
Kestävyyslain mukainen ennakkotieto
Kestävyyslain mukainen ennakkotieto kertoo, onko raaka-ainetta pidettävä jätteenä, tähteenä, syötäväksi kelpaamattomana selluloosana tai lignoselluloosana sovellettaessa nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia. Tällaisista raaka-aineista tuotettuihin biopolttoaineisiin sovelletaan polttoaineiden valmisteverotuksessa alempaa veroluokkaa eli niin sanottua T-veroluokkaa. Hakemuksen voi jättää kestävyyslain mukainen toiminnanharjoittaja.
Hae kestävyyslain mukaista ennakkotietoa
Laki biopolttoaineista ja bionesteistä (393/2013) 38 §
Jakeluvelvoitelain mukainen ennakkotieto
Energiavirasto voi hakemuksesta antaa ennakkotiedon siitä, onko biopolttoaineen tai bionesteen tuotannossa tai valmistuksessa käytettävä raaka-aine jakeluvelvoitelain 5 §:ssä tarkoitettu raaka-aine eli onko raaka-aine tuplalaskettava raaka-aine, grandfathering-lausekkeen mukainen raaka-aine tai onko kyseessä jakeluvelvoitelain 7 prosenttiyksikön katon mukainen raaka-aine.
Edellä mainittu raaka-aineiden luokittelu tuplalaskettaviksi, grandfathering-lausekkeen mukaisiksi tai jakeluvelvoitelain 7 prosenttiyksikön katon mukaisiksi raaka-aineiksi vaikuttaa siihen, miten eri raaka-aineista tuotetut biopolttoaineet täyttävät toiminnanharjoittajan jakeluvelvoitetta
Hakemuksen voi jättää jakeluvelvollinen toiminnanharjoittaja koskien oman jakeluvelvoitteen täyttämiseen tarkoitettujen biopolttoaineiden tuottamisessa tai valmistuksessa käytettyjä raaka-aineita tai kestävyyslain toiminnanharjoittaja koskien omassa biopolttoaineiden tuotannossa tai valmistuksessa käytettäviä tai suunniteltuja raaka-aineita
Hae jakeluvelvoitelain mukaista ennakkotietoa
Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/2007)
Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys voidaan osoittaa toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän hyväksynnän kautta. Kestävyysjärjestelmällä osoitetaan, että toiminnanharjoittajan tuottamat, valmistamat, maahantuomat, kulutukseen luovuttamat tai käyttämät biopolttoaineet ja bionesteet täyttävät kestävyyskriteerit.
Toiminnanharjoittajan on haettava kestävyysjärjestelmälleen Energiaviraston hyväksyntä, minkä jälkeen toiminnanharjoittaja voi antaa biopolttoaine- tai bioneste-eristä kestävyystodistuksen osoituksena siitä, että se täyttää kestävyyskriteerit.
Vaihtoehtoisesti toiminnanharjoittaja voi osoittaa biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyden valitsemansa Euroopan komission hyväksymän vapaaehtoisen järjestelmän kautta.
Energiavirasto ylläpitää verkkosivuillaan listaa hyväksytyistä kestävyysjärjestelmistä.
Kestävyysjärjestelmän hyväksyntää voi hakea toiminnanharjoittaja, joka on jokin seuraavista:
- biopolttoaineiden edistämisestä liikenteessä annetun lain mukaisesti jakeluvelvollinen
- nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain mukaisesti verovelvollinen
- päästökauppalain mukainen toiminnanharjoittaja tai lentoliikenteen päästökaupasta annetun lain mukainen ilma-aluksen käyttäjä
- valtionavustuksen saaja, jonka avustusta koskevassa päätöksessä on määrätty kestävyyden osoittamisesta
Päätös on voimassa viisi (5) vuotta. Hyväksytyn kestävyysjärjestelmän omaava toiminnanharjoittaja voi antaa biopolttoaine- tai bioneste-eristä kestävyystodistuksen osoituksena siitä, että se täyttää kestävyyskriteerit. Kestävyysjärjestelmän vaatimuksia on käyty läpi Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohjeessa ja hakemuksen laatimista Toiminnanharjoittajan prosessiohjeessa
Hakeudu kestävyysjärjestelmään
Sähköntuotannon päästökerroin on Tilastokeskuksen tilastosta johdettu kerroin, joka kuvaa Suomessa tuotetun sähkön keskimääräisiä päästöjä. Kerroin on johdettu kestävyyslain ja liikennepolttoaineiden päästöjen vähentämistä koskevan lain vaatimuksia varten. Sähköntuotannon päästökerrointa käytetään kestävyyslain mukaisesti biopolttoaineiden ja bionesteiden elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa, sekä liikennepolttoaineiden päästöjen vähentämistä koskevan lain mukaisesti liikenteessä jaellun sähkön päästökertoimena.
Kestävyyslain mukaisen kasvihuonekaasupäästövähennyksen määrittämisessä sähköntuotannolle tulee käyttää alueen keskimääräistä sähköntuotannon päästökerrointa. Tuottajat voivat tästä poiketen käyttää yksittäisen sähköntuotantolaitoksen keskiarvoa kyseisessä laitoksessa tuotetulle sähkölle, jos kyseistä laitosta ei ole liitetty sähköverkkoon. Suomessa tuotetulle polttoaineelle käytetään Tilastokeskuksen määrittämästä arvosta johdettua päästökerrointa keskimääräiselle sähköntuotannon päästölle Suomessa. Muiden maiden päästökertoimien laskentaan voi käyttää esimerkiksi IEA:n energiatilastoja.
Energiavirasto julkaisee kotisivuillaan mahdollisimman ajantasaisen kasvihuonekaasupäästövähenemän laskennassa ja liikenteen sähkön päästöissä käytettävän päästökertoimen sähköntuotannon päästöille Suomessa. Päästökerroin ei ole vuositasolla vakio, vaan siinä on huomioitu luonnonolosuhteista johtuvaa vuotuista vaihtelua.
Sähkön tuotannon päästökerroin Suomessa vuonna 2018: 117 g CO2-ekv./kWh.
Sähköntuotannon päästökerroin on johdettu Tilastokeskuksen sähkön ja lämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä koskevasta tilastosta ja siinä on huomioitu sähköntuotannon typpioksiduulipäästöt (N2O) ja metaanipäästöt (CH4). Lähtötietona sähköntuotannon päästökertoimen johtamisessa on käytetty sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästöä, energiamenetelmä, 5 vuoden liukuvasta keskiarvosta.
Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje (pdf)
Kestävyyskriteeriselvityksellä valvotaan biopolttoaineita ja bionesteitä toimittavien tai valmistavien toiminnanharjoittajien käyttämien raaka-aineiden kestävyyden toteutumista. Toiminnanharjoittajan, jolla on kestävyyskriteerijärjestelmä, on toimitettava kestävyyskriteeriselvitys vuosittain.
Kestävyyskriteeriselvityksessä tulee ilmoittaa kulutukseen luovutettujen biopolttoaine- ja bioneste-erien raaka-aineita koskevat tiedot, kulutukseen luovutettujen erien sisältämät biopolttoaine- ja bionestemäärät sekä kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamista koskeva tieto. Kestävyyskriteeriselvitykseen tulee liittää jäljennös todentajan tarkastuskertomuksesta tai vastaavat tarkastusta koskevat tiedot.
Kestävyyskriteeriselvitys toimitetaan Energiavirastolle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.
Jätä kestävyyskriteeriselvitys
Ilmoitus edellisen kalenterivuoden aikana kulutukseen luovutetuista polttoaineista toimitetaan Energiavirastolle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Linkin takaa löydät mallin ja ohjeet ilmoituksen laatimiseen.
Ilmoitukseen täyttämiseen liittyvät arviot
Lain soveltamisalaan kuuluvan kevyen polttoöljyn määrän voi arvioida Tilastokeskuksen laskelman perusteella. Energiavirasto arvioi Tilastokeskuksen kanssa luvun päivitystarvetta vuosittain. Tilastokeskuksen arvion mukaan 51 % Suomessa jaellusta kevyestä polttoöljystä voidaan laskea kuuluvan lain soveltamisalaan. Polttoaineen toimittaja ei voi käyttää tätä arviota yhdessä muiden arvioiden kanssa.
Maatalouden polttoainesäiliöihin toimitetun lain soveltamisalaan kuuluvan polttoöljyn määrän voi arvioida Energiaviraston laskelman perusteella. Laskelma perustuu Luonnonvarakeskuksen tilastoon. Energiavirasto arvioi luvun päivitystarvetta vuosittain. Energiaviraston laskelman mukaan 72,6 % farmisäiliöihin jaellusta kevyestä polttoöljystä voidaan laskea kuuluvan lain soveltamisalaan.
Lisätietoja tilastoista ja niiden käyttämisestä osittamisessa löytyy raportointiohjeesta. Ajantasaiset luvut ovat aina saatavissa Energiaviraston verkkosivuilla.
Jätä ilmoitus kulutukseen luovutetuista polttoaineista
Suppeat kestävyysjärjestelmät ovat päästökauppalaitosten kestävyysjärjestelmiä, joiden luonne ja laajuus poikkeaa merkittävästi biopolttoaineiden tuottajien ja jakelijoiden laajoista kestävyysjärjestelmistä.
Voimassa olevat Energiaviraston hyväksymät kestävyysjärjestelmät.
Laajat kestävyysjärjestelmät
Gasum Oy
- Hyväksymispäätös 162/741/2014 (pdf)
- Muutospäätös 1072/741/2015 (pdf)
- Muutospäätös 1459/741/2016 (pdf)
- Muutospäätös 1434/741/2017 (pdf)
- Jatkoaikapäätös 2088/741/2019 (pdf)
Neste Oyj
North European Oil Trade Oy
- Hyväksymispäätös 1169/741/2013 (pdf)
- Muutospäätös 638/741/2015 (pdf)
- Muutospäätös 1899/741/2016 (pdf)
- Muutospäätös 2147/741/2017 (pdf)
- Jatkoaikapäätös 1570/741/2019 (pdf)
Oy Teboil Ab
Savon Voima Joensuu Oy
St1 Oy
- Hyväksymispäätös 1237/741/2013 (pdf)
- Muutospäätös 2212/741/2017 (pdf)
- Siirtopäätös 2102/741/2018 (pdf)
- Jatkoaikapäätös 2142/741/2019 (pdf)
Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO)
UPM-Kymmene Oyj
- Hyväksymispäätös 973/741/2014 (pdf)
- Muutospäätös 1681/741/2015 (pdf)
- Muutospäätös 2464/741/2015 (pdf)
- Jatkoaikapäätös 993/741/2019 (pdf)
VG EcoFuel Oy
Suppeat kestävyysjärjestelmät
Ab Stormossen Oy
Metsä Fibre Oy, Joutsenon tehdas
Metsä Fibre Oy, Kemin tehdas
Metsä Fibre Oy, Rauman tehdas
Metsä Fibre Oy, Äänekosken tehdas
- Hyväksymispäätös 1030/741/2014 (pdf)
- Muutospäätös 1346/741/2017 (pdf)
- Jatkoaikapäätös 2665/741/2019 (pdf)
Metsä Fibre Oy, Äänekosken biokaasulaitos
Nivos Energia Oy
Sucros Oy
Stora Enso Oyj, Enocellin tehdas
Stora Enso Oyj, Imatran tehtaat
Stora Enso Oyj, Oulun tehdas
Stora Enso Oyj, Varkaus
Suupohjan koulutuskuntayhtymä
UPM-Kymmene Oyj, Kaukaan sellutehdas
UPM-Kymmene Oyj, Kymin tehdas
UPM-Kymmene Oyj, Pietarsaari
Kestävyysjärjestelmän hyväksyminen ja sen noudattaminen edellyttävät sopimuksen laatimista Energiaviraston hyväksymän todentajan kanssa. Todentajan tehtäviä on kuvattu kestävyyskriteeriohjeessa.
Energiavirasto on hyväksynyt biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaisiksi todentajiksi alla olevat todentajaorganisaatiot. Hyväksymispäätökset ovat toistaiseksi voimassa olevia.
AFRY Finland Oy, hyväksymispäätös 667/742/2020 (pdf)
DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab, hyväksymispäätös 1957/742/2014 (pdf)
Inspecta Sertifiointi Oy, hyväksymispäätös 2483/742/2014 (pdf)
Biopolttoaineita tai bionesteitä käyttävien toiminnanharjoittajien kestävyysjärjestelmän toteutumista varmentavat todentajat hyväksyy Energiavirasto.
Kestävyyskriteerien todentajan pätevyyden arvioi FINAS tai muun Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion akkreditointielin.
Energiavirasto määrittää hyväksymispäätöksessä todentajan pätevyysalueen. Todentajan pätevyysalue muodostuu pätevyydestä todentaa biopolttoaineiden tuotantolaitoksia sekä raaka-aineita.
Vaatimukset kestävyyskriteerien todentajalle
- yhteisö tai säätiö, tai tällaisen osa.
- riippumaton toimija
- riittävä ammattitaitoinen, riippumaton henkilöstö ja toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät.
- toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä vastuuvakuutus tai muu vastaava riittäväksi katsottu järjestely.
Energiavirasto hyväksyy todentajan, jos todentajan hyväksymiselle asetettujen edellytysten täyttyminen on todettu FINASin akkreditointimenettelyssä tai muun Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion akkreditointielimen akkreditointimenettelyssä.
Energiavirasto voi hyväksyä todentajan määräajaksi FINASin akkreditointiprosessin läpiviemiseksi.
Todentajaohje - Kestävyysjärjestelmän noudattamisen tarkastaminen (pdf)
Energiaviraston suoritteista perittävien maksujen perusteisiin sovelletaan valtion maksuperustelakia (150/1992). Energiaviraston päätösten hinnat määräytyvät Työ- ja elinkeinoministeriön Energiaviraston maksullisista suoritteista annetun asetuksen (maksuasetus) mukaan.
Maksuasetuksen mukaan biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaisista Energiaviraston päätöksistä peritään hakijoilta maksuja seuraavasti:
Suorite |
Hinta, euroa |
| Kestävyysjärjestelmän hyväksyminen tai muuttaminen | |
| Päätös laajan toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän hyväksymisestä | 8 000 |
| Päätös suppean toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän hyväksymisestä | 2 000 |
| Päätös laajan toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän hyväksymispäätöksen muuttamisesta | 4 000 |
| Päätös suppean toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän hyväksymispäätöksen muuttamisesta |
1 000 |
| Päätös toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän voimassaolon jatkamisesta | 550 |
| Päätös kestävyysjärjestelmän hyväksymisestä annetun päätöksen siirtämisestä toiselle toiminnanharjoittajalle | 750 |
| Ennakkotietopäätökset | |
| Kestävyyslain mukainen biopolttoaineiden tai bionesteiden raaka-ainetta koskeva ennakkotietopäätös | 3 000 |
| Jakeluvelvoitelain mukainen biopolttoaineiden, bionesteiden tai biopolttoöljyn raaka-ainetta koskeva ennakkotietopäätös | 3 000 |
| Todentajien päätökset | |
| Päätös todentajan hyväksymisestä | 3 400 |
| Päätös todentajaa koskevan hyväksymispäätöksen muuttamisesta | 1 500 |
Keskeisimmät biopolttoaineita ja bionesteitä sekä liikennepolttoaineiden päästöjen vähentämistä koskevat säännökset ja niiden rooli
RES-direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä. Sen mukaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus nostetaan EU:ssa 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja 10 prosenttiin liikenteen energian loppukulutuksesta.
ILUC-direktiivillä muutettiin RES-direktiiviä pyrkimyksenä pienentää biopolttoaineiden aiheuttamaa epäsuoraa maankäytön muutosta (indirect land use change) sisällyttämällä RES-direktiiviin säännöksiä, jotka koskevat epäsuoran maankäytön muutoksen vaikutusta biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotannossa. ILUC-direktiivin säännökset on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä 3.7.2017 voimaan tulleilla lakimuutoksilla.
Kestävyyslaissa säädetään biopolttoaineille ja bionesteille asetettavista vaatimuksista ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta. Lain mukaan kestävyysjärjestelmää voi hakea valmisteveron, jakeluvelvoitelain, päästökaupan, lentoliikenteen päästökaupan tai liikennepolttoaineiden päästöjen vähentämistä koskevan lain alainen toiminnanharjoittaja, tai toiminnanharjoittaja, jolle on myönnetty valtionavustusta investointihankkeeseen.Laki astui voimaan 1.7.2013.
Komission tiedonanto vapaaehtoisista järjestelmistä mahdollistaa kestävyyskriteereiden mukaisuuden osoittamisen myös Komission hyväksymän vapaaehtoisen järjestelmän kautta. Komission hyväksymät vapaaehtoiset järjestelmät löytyvät komission internet-sivuilta EC Europa.
Laissa nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta säädetään valtiolle valmisteverona suoritettavasta energiasisältö- ja hiilidioksidiverosta.
Jakeluvelvoitelain tarkoituksena on edistää biopolttoaineiden käyttöä moottoribensiinin ja dieselöljyn korvaamiseksi liikenteessä.
Liikennepolttoaineiden päästöjen vähentämistä koskevan lain tarkoituksena on vähentää ajoneuvoissa, liikkuvissa työkoneissa, traktoreissa, sisävesialuksissa ja huviveneissä käytettävistä polttoaineista syntyviä energiayksikköä kohti laskettuja, elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasujen päästöjä. Laki velvoittaa polttoaineiden toimittajia vähentämään kulutukseen luovuttamiensa polttoaineiden elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä kuudella prosentilla vuoden 2020 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2010 päästöihin.
Polttoaineiden laatudirektiivi eli FQD: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta. Direktiivin 7 a artikla on toimeenpantu kansallisessa lainsäädännössä lailla liikennepolttoaineiden päästöjen vähentämistä koskevalla lailla.
Täytäntöönpanodirektiivi. Täytäntöönpanodirektiivillä tarkennetaan direktiivin 98/70/EY 7 a artiklan laskentamenetelmiä.
Kysy lisää tai ilmoittaudu kestävyyskriteerit-jakelulistalle: [email protected]