Kustannus-hyötyanalyysi
Energiatehokkuuslakiin (1429/2014) ja kustannus-hyötyanalyysia koskeviin velvoitteisiin on tullut muutoksia lain 1382/2025 myötä. Muutokset astuivat voimaan 1.1.2026. Muutokset saattavat päivittyä Finlex.fi-palvelun ajantasaistettuun lainsäädäntöön viiveellä. Ajantasaiset, kustannus-hyötyanalyysiä koskevat pykälät voi tarkistaa laista 1382/2025 (27 b §, 28 §, 29 §, 29 e §), mikäli muutokset eivät ole vielä päivittyneet energiatehokkuuslakiin.
Energiatehokkuuslaki (1429/2014) velvoittaa toiminnanharjoittajia tekemään kustannus-hyötyanalyysin sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi sekä teollisuuslaitosten, erityislaitosten ja datakeskusten käyttökelpoisen ylijäämälämmön hyödyntämiseksi.
Kustannus-hyötyanalyysi kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi on tehtävä, kun suunnitellaan seuraavia uusia laitoksia tai niiden merkittävää uudistamista:
- Sähkön lauhdetuotantolaitos
- Teollisuuslaitos
- Erityislaitos
- Datakeskus
Merkittävällä uudistamisella tarkoitetaan uudistustöitä, joiden kustannukset ylittävät 50 prosenttia uuden vastaavan yksikön investointikustannuksista.
Kustannus-hyötyanalyysi on tehtävä myös, kun kyseessä on olemassa oleva datakeskus, jonka hukkalämpöä ei miltään osin hyödynnetä.
Kun suunnitellaan uutta tai uudistetaan merkittävästi sähkön lauhdetuotantolaitosta, jonka polttoaineteho on yli 10 MW, toiminnanharjoittajan on tehtävä kustannus-hyötyanalyysi kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi laitoksen toteuttamisesta tehokkaana yhteistuotantolaitoksena.
Tehokkaalla yhteistuotantolaitoksella tarkoitetaan energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2023/1791 liitteessä III asetetut perusteet täyttävää yhteistuotantoa.
Kun suunnitellaan uutta tai uudistetaan merkittävästi teollisuuslaitosta, jonka kokonaislämpöteho on yli 8 MW, toiminnanharjoittajan on tehtävä kustannus-hyötyanalyysi hukkalämmön käytön arvioimiseksi laitosalueella tai sen ulkopuolella.
Kun suunnitellaan uutta tai uudistetaan merkittävästi erityislaitosta, kuten jätevedenkäsittelylaitos ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitos, jonka käyttämä kokonaisteho on yli 7 MW, toiminnanharjoittajan on tehtävä kustannus-hyötyanalyysi hukkalämmön käytön arvioimiseksi laitosalueella tai sen ulkopuolella.
Kun suunnitellaan uutta tai uudistetaan merkittävästi datakeskusta, jonka nimellinen kokonaisenergiapanos on yli 1 MW, toiminnanharjoittajan on tehtävä kustannus-hyötyanalyysi hukkalämmön käytön arvioimiseksi laitosalueella tai sen ulkopuolella. Mikäli hukkalämpöä ei aiota miltään osin hyödyntää, kustannus-hyötyanalyysillä on osoitettava, ettei tämä ole teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa.
Kustannus-hyötyanalyysi on tehtävä energiatehokkuuslain muutosten voimaantulon (1.1.2026) yhteydessä myös olemassa olevista datakeskuksista, joiden kokonaisteho on yli 1 MW ja joiden hukkalämpöä ei miltään osin hyödynnetä. Tällöin datakeskuksen ylläpitäjän on kustannus-hyötyanalyysillä osoitettava, ettei hukkalämmön hyödyntäminen ole teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa. Velvoite ei edellytä jatkuvaa tarkastelemista, vaan kustannus-hyötyanalyysi tulee tehdä kertaluontoisesti lakimuutosten astuttua voimaan ja toimittaa Energiavirastolle viimeistään 31.12.2027. Uusi tarkastelu on tarpeen vain datakeskuksen merkittävän uudistamisen yhteydessä.
Kustannus-hyötyanalyysiä ei tarvitse tehdä eikä siitä tarvitse ilmoittaa Energiavirastolle silloin, kun kyseessä on
- Huippukuormitusaikoina käytettävä tai varavoimaa tuottava laitos, jonka toiminta-ajaksi on suunniteltu alle 1 500 käyttötuntia vuodessa
- Laitos, joka on sijoitettava lähelle hiilidioksidin varastointipaikkaa hiilidioksidin talteen ottamisesta tai varastoinnista annetun lain (416/2012) mukaisesti
- Olemassa olevassa kaukolämpöverkossa oleva uusi energiantuotantolaitos, jonka teho on vähäinen, eikä kaukolämpöverkon läheisyydessä ole tarjolla käyttökelpoista teollisuuden ylijäämälämpöä
- Uusi tai uudistettava teollisuuslaitos, jonka käyttökelpoisen ylijäämälämmön määrä on vähäinen, eikä laitoksen läheisyydessä ole kaukolämpöverkkoa.
- Datakeskus, jonka hukkalämpöä käytetään tai tullaan käyttämään kaukolämpöverkossa tai suoraan sisätilojen lämmitykseen, lämpimän käyttöveden valmistukseen tai muuhun käyttöön rakennuksessa, rakennusryhmässä tai tiloissa, joissa se sijaitsee
- Laitos, joka sijaitsee alueella, jolla on vähäinen kaukolämmön kysyntä
Sellaisten laitteiden asentamista olemassa olevalle laitokselle, joilla otetaan talteen polttolaitoksen tuottamaa hiilidioksidia sen varastoimiseksi hiilidioksidin talteen ottamisesta ja varastoinnista annetun lain (416/2012) mukaisesti, ei pidetä uudistamisena eikä se siten velvoita kustannus-hyötyanalyysin tekemiseen.
Kustannus-hyötyanalyysiä tehtäessä pitää huomioida:
- suunniteltu investointi energiatehokkuuslain (1429/2014) 27 b §:n mukaiseen laitokseen ja kyseiseltä laitokselta saatavan energian tuottamiseksi tarvittavat vaihtoehtoiset laitokset sekä ylijäämälämmön lähteet
- kaikki olemassa oleva tai mahdollinen lämmön kysyntä, johon energiatehokkuuslain 27 b §:n tarkoittamasta laitoksesta voitaisiin toimittaa lämpöä järkevät mahdollisuudet huomioon ottaen (kuten tekninen toteutettavuus ja etäisyys), sekä lähellä sijaitsevien lämmön kysyntäpisteiden käyttämät lämmitysmuodot
- lämmön tarjonnan vaihtelut
Kustannus-hyötyanalyysin pitää sisältää eri vaihtoehtojen osalta:
- laitoksen sijainti
- suunnitellut vuosittaiset käyttötunnit
- arvio hyödynnettävän ylijäämälämmön lämpötilasta
- arvio vuotuisesta lämmöntoimitusmäärästä
- arvio vuotuisesta sähköntuotantomäärästä (koskee vain sähköä tuottavia laitoksia)
- sähkö- ja lämpötehot
- energianlähteet sekä arviot niiden määristä ja käytön kustannuksista
- arviot energian hintakehityksestä
- investointikustannukset sekä investoinnit vaihtoehtojen edellyttämään infrastruktuuriin
- muuttuvat ja kiinteät kustannukset
- muut kustannukset ja hyödyt, kuten ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja muille koituvat taloudelliset kustannukset ja hyödyt
- laskentakorot
- hankkeen suunniteltu toteuttamisajankohta, teknis-taloudellinen elinkaari ja käytettävät aikajänteet
- kustannus-hyötyanalyysin tekemisen päivämäärä
- eri vaihtoehtoihin sisältyvät taloudelliset riskit
- kassavirtalaskelmat
- tarkastelu jäähdytysjärjestelmäratkaisuista, jotka mahdollistavat hukkalämmön poistamisen tai talteenoton käyttökelpoisella lämpötilatasolla mahdollisimman vähäisin lisäenergiapanoksin (koskee vain datakeskuksia)
- muut toiminnanharjoittajan kustannus-hyötyanalyysin suorittamisen kannalta keskeiseksi katsomat tiedot
Edellä mainituista kohdat 1–5 ilmoitetaan valmiilla lomakkeella alla kuvatun mukaisesti, ja ne ovat Julkisuuslain (621/1999) nojalla julkista tietoa (1 §, 7 §). Kohtien 6–18 tiedot tulee sisällyttää vapaamuotoiseen dokumenttiin, joka toimitetaan lomakkeen liitteenä ja voidaan katsoa Julkisuuslain nojalla osittain salassa pidettäväksi toiminnanharjoittajan esittäessä perusteen salassapidolle (24 §). Esimerkiksi liikesalaisuuden osalta salassapidon perusteena käytetään 24 §:n 1 momentin 20 kohtaa. Tällöin salassa pidettävästä dokumentista tulee toimittaa lomakkeen liitteenä myös julkinen versio, josta toiminnanharjoittajan salassa pidettäviksi katsomat tiedot on peitetty tai poistettu, tai jollain muulla tavalla merkitty selkeästi salassa pidettäviksi.
Jos suunnitteilla on ainoastaan sähköä tuottava laitos tai laitos, johon ei liity lämmön talteenottoa, suunniteltua laitosta tai suunniteltua uudistamista on verrattava vastaavaan laitokseen, joka tuottaa saman määrän sähköä tai prosessilämpöä mutta ottaa talteen hukkalämmön ja toimittaa lämpöä tehokkaan yhteistuotannon avulla tai kaukolämmitysverkkojen kautta taikka molemmin tavoin.
Kustannus-hyötyanalyysi tulee tehdä yhteistyössä laitoksen toiminnasta vastaavien yritysten kanssa. Mikäli laitoksen toiminnasta vastaa eri yritys kuin investoinnista, kustannus-hyötyanalyysi on tehtävä yhteistyössä toiminnasta ja investoinnista vastaavien yritysten kesken.
Kustannus-hyötyanalyysin periaatteista säädetään tarkemmin energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2023/1791 liitteessä XI.
Analyysi pitää tehdä hyödyntäen investointien suunnittelussa ja kannattavuuden arvioinnissa yleisesti käytössä olevia menetelmiä, joiden perusteella voidaan arvioida hankkeen hyötyjä ja kustannuksia. Energiavirastolle toimitetusta ilmoituksesta tulee käydä ilmi analyysin tulos sekä se, aikooko toiminnanharjoittaja toteuttaa sähköntuotantolaitoksen yhteistuotantolaitoksena tai hyödyntää teollisuuslaitoksen, erityislaitoksen tai datakeskuksen hukkalämpöä. Jos analyysin tulos on positiivinen, mutta yhteistuotantolaitosta ei aiota toteuttaa tai hukkalämpöä hyödyntää, tulee tälle esittää perustelut lomakkeen Lisätietoja-kohdassa.
Hankkeesta vastaavan toiminnanharjoittajan on toimitettava kustannus-hyötyanalyysi Energiavirastolle hankkeen suunnittelun yhteydessä, ennen rakennustöihin tai merkittäviin uudistustöihin ryhtymistä.
Rakentamislainsäädännössä määritellyn mukaisesti rakennustöiden aloittamisella tarkoitetaan rakennuksen perustuksen valutöihin tai perustukseen kuuluvien rakennusosien asentamiseen ryhtymistä. Rakentamislaissa määritellyn mukaisesti rakennustöitä valmistelevien toimenpiteiden ei katsota merkitsevän rakennustyön aloittamista. Merkittäviin uudistustöihin ryhtymiseksi katsotaan puolestaan minkä tahansa sellaisen uudistustyön aloittaminen, joka on osa kustannus-hyötyanalyysin tekemiseen velvoittavaa merkittävää uudistamista.
Energiavirasto voi pyytää kuukauden kuluessa kustannus-hyötyanalyysin vastaanottamisesta lisäselvitystä, jos toimitettu analyysi ei ole riittävä tai toiminnanharjoittaja ei aio toteuttaa yhteistuotantolaitosta tai hyödyntää ylijäämälämpöä, vaikka kustannus-hyötyanalyysi osoittaa toteuttamisen tai hyödyntämisen kannattavaksi.
Lisäselvitys on toimitettava Energiavirastolle kahden viikon kuluessa siitä, kun Energiavirasto on sitä pyytänyt. Määräaikaa voidaan tarvittaessa pyynnöstä pidentää, mutta ehdoton takaraja täydennyksen toimittamiselle on kuukauden kuluttua alkuperäisestä täydennyspyynnöstä.
Rakennus- tai uudistustöitä ei saa jatkaa ennen lisäselvityksen toimittamista.
Energiaviraston hyväksyttyä kustannus-hyötyanalyysin toiminnanharjoittajalle lähtee sähköpostitse ilmoitus hyväksymisestä. Toiminnanharjoittaja ilmoittaa kustannus-hyötyanalyysin toimittamisen yhteydessä sähköpostiosoitteet, joihin ilmoitus hyväksymisestä lähetetään.
Kustannus-hyötyanalyysi toimitetaan Energiaviraston asiointipalvelussa. Asiointipalvelussa voi asioida Suomi.fi-valtuutuksen saanut henkilö valtuutuksen antaneen toimijan puolesta. Vaadittu valtuus on Energiatehokkuuteen liittyvien ilmoitusten tekeminen. Valtuutus kannattaa hoitaa kuntoon hyvissä ajoin ennen kustannus-hyötyanalyysin toimittamista. Ohje valtuuttamiseen: https://energiavirasto.fi/suomi.fi-valtuutus
Ohjeet Energiaviraston asiointipalvelun käyttöön löytyvät sivulta Energiaviraston asiointipalvelu.
Merkittävä uudistaminen: Uudistustyöt, joiden kustannukset ylittävät 50 prosenttia uuden vastaavan yksikön investointikustannuksista.
Hukkalämpö: Teollisuus- tai sähköntuotantolaitoksissa tai palvelualalla sivutuotteena väistämättä syntyvä lämpö, joka katoaa käyttämättömänä ilmaan tai veteen, jos sitä ei johdeta kaukolämmitys- tai jäähdytysjärjestelmään, jos on käytetty tai käytetään yhteistuotantoprosessia taikka jos yhteistuotanto ei ole mahdollista.
Ylijäämälämpö: Kaikki se prosessissa syntyvä lämpö, joka jää hyödyntämättä, sisältäen hukkalämmön ja muun ylijäävän lämmön.
Tehokas yhteistuotanto: Energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2023/1791 liitteessä III säädetyt perusteet täyttävä yhteistuotanto.
Datakeskus: Rakennelma tai useita rakennelmia, joissa pidetään, yhdistetään ja ylläpidetään tietokonejärjestelmiä tai -palvelimia sekä datan tallentamiseen, käsittelyyn ja/tai jakeluun sekä niihin liittyviin toimiin käytettäviä oheislaitteita.