Kustannus-hyötyanalyysi
Energiatehokkuuslaki 1429/2014 velvoittaa toiminnanharjoittajia tekemään kustannus-hyötyanalyysin sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi ja teollisuuden käyttökelpoisen ylijäämälämmön hyödyntämiseksi.
Kustannus-hyötyanalyysi kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi on tehtävä seuraavissa tilanteissa:
- Sähkön lauhdetuotantolaitoksen suunnittelu tai merkittävä uudistaminen
- Uuden teollisuuslaitoksen suunnittelu tai teollisuuslaitoksen merkittävä uudistaminen
- Uuden kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysverkon suunnittelu ja uuden energiantuotantolaitoksen suunnittelu kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysverkostossa
Kun suunnitellaan uutta tai uudistetaan merkittävästi olemassa olevaa sähkön lauhdetuotantolaitosta, jonka polttoaineteho on yli 20 MW, toiminnanharjoittajan on tehtävä kustannus-hyötyanalyysi laitoksen kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi sen toteuttamisesta tehokkaana yhteistuotantolaitoksena.
Tehokkaalla yhteistuotantolaitoksella tarkoitetaan Energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) liitteessä II asetetut perusteet täyttävää yhteistuotantoa. Merkittävällä uudistamisella tarkoitetaan uudistustöitä, joiden kustannukset ylittävät 50 prosenttia uuden vastaavan yksikön investointikustannuksista.
Kun suunnitellaan uutta tai uudistetaan merkittävästi teollisuuslaitosta, josta voi syntyä ylijäämälämpöä käyttökelpoisella lämpötilatasolla ja jonka kokonaislämpöteho on yli 20 MW, toiminnanharjoittajan on tehtävä kustannus-hyötyanalyysi kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi ylijäämälämmön käyttämisestä taloudellisesti perustelua kysyntää varten ja laitoksen liittämisestä kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkoon.
Ylijäämälämmön katsotaan tässä olevan käyttökelpoista silloin, kun sen lämpötila on yli 80 °C.
Vapautusperusteet kustannus-hyötyanalyysin tekemisestä (Valtioneuvoston asetus 1297/2015):
Taulukossa on ilmoitettu teollisuuslaitoksen ylijäämälämmön tehosta (MW) tai vuotuisesta ylijäämälämmön määrästä (MWh) riippuen se etäisyys, jota kauempana kaukolämpöverkosta olevan teollisuuslaitoksen ylijäämälämmöstä ei tarvitse tehdä kustannushyöty-analyysiä. Ylijäämälämmön tehon ja vuotuisen ylijäämälämmön määrän sijoittuessa eri riveille, luetaan etäisyys siltä riviltä, missä se on lyhyempi.
Taulukko: Kokonaislämpöteholtaan yli 20 MW teollisuuslaitoksen ylijäämälämmön teho (MW), vuotuinen ylijäämälämmön määrä (MWh) ja teollisuuslaitoksen etäisyys (km) kaukolämpöverkosta
| Teollisuuslaitoksen vuotuinen ylijäämälämmön teho (MW) tai määrä (MWh) | Etäisyys (km) kaukolämpöverkosta |
| 4MW, 6000MWh | 1 |
| 20MW, 30000MWh | 10 |
| 60MW, 90000MWh | 15 |
| 80MW, 120000MWh | 20 |
Etäisyys mitataan teknisesti soveltuvasta liitoskohdasta.
Taloudellisesti perusteltavissa oleva tarve tarkoittaa tarvetta, joka ei ylitä lämmitys- tai jäähdytystarvetta ja joka muutoin tyydytettäisi markkinaehtoisesti muilla energiantuotantotavoilla kuin yhteistuotannolla.
Kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysverkon suunnittelu
Suunniteltaessa uutta kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysverkkoa alueelle, jolla on kokonaislämpöteholtaan yli 20 MW:n teollisuuslaitos, on toiminnanharjoittajan tehtävä kustannushyötyanalyysi aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi lähellä sijaitsevista teollisuuslaitoksista syntyvän käyttökelpoisen ylijäämälämmön hyödyntämiseksi.
Uuden energiantuotantolaitoksen suunnittelu kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysverkossa
Suunniteltaessa olemassa olevassa kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysverkostossa uutta energiantuotantolaitosta, jonka polttoaineteho on yli 20 MW tai uudistettaessa merkittävästi verkostossa olevaa energiantuotantolaitosta, toiminnanharjoittajan on tehtävä kustannushyötyanalyysi aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi lähellä sijaitsevista teollisuuslaitoksista syntyvän käyttökelpoisen ylijäämälämmön hyödyntämiseksi.
Vapautusperusteet kustannus-hyötyanalyysin tekemisestä (Valtioneuvoston asetus 1297/2015):
Taulukossa on ilmoitettu energiantuotantolaitoksen polttoainetehosta (MW) tai vuotuisesta energiantuotannosta (MWh) riippuen se etäisyys kaukolämpöverkosta, jota kauempana sijaitsevista teollisuuslaitoksista ei tarvitse tehdä ylijäämälämpöjen hyödyntämisen kustannushyöty-analyysiä. Energiantuotantolaitoksen tehon ja tuotannon sijoittuessa taulukon eri riveille, luetaan etäisyys siltä riviltä, missä se on lyhyempi.
Taulukko: Kaukolämpöverkon yhteyteen rakennettavan energiantuotantolaitoksen polttoaineteho, vuotuinen energiantuotanto ja kaukolämpöverkon etäisyys teollisuuslaitoksen ylijäämälämmöstä (lämpötila yli 80 °C ).
| Rakennettavan energiatuotantolaitoksen teho (MW) tai vuotuinen energian tuotanto (MWh) | Teollisuuslaitoksen etäisyys (km) kaukolämpöverkosta |
| 20MW, 30000MWh | 5 |
| 40MW, 60000MWh | 10 |
| 60MW, 90000MWh | 15 |
| 80MW, 120000MWh | 20 |
Etäisyys mitataan teknisesti soveltuvasta liitoskohdasta.
Kustannus-hyötyanalyysiä ei tarvitse tehdä, eikä siitä tarvitse tehdä ilmoitusta Energiavirastolle silloin kun kyseessä on
- Laitos, joka on suunniteltu vain huippukuormitusaikoina käytettäväksi tai varasähköä tuottavaksi laitokseksi, ja sen toiminta-ajaksi on suunniteltu alle 1500 käyttötuntia vuodessa
- Ydinvoimalaitos
- Laitos, joka on sijoitettu lähelle hiilidioksidin varastointipaikkaa hiilidioksidin talteen ottamisesta tai varastoinnista annetun lain mukaisesti
- Laitos, joka sijaitsee alueella, jolla on vähäinen kaukolämmön kysyntä
Kustannus-hyötyanalyysiä tehtäessä pitää huomioida:
- suunniteltu investointi energiatehokkuuslain (1429/2014) 27 § mukaiseen laitokseen tai verkkoon ja investoinnin kohteena olevalla laitoksella tuotettavan tai verkosta saatavan energian hankkimiseksi/tuottamiseksi tarvittavat vaihtoehtoiset tuotantolaitokset sekä ylijäämälämmön lähteet
- kaikki olemassa oleva tai mahdollinen lämmön kysyntä, johon energiatehokkuuslain 27 § tarkoittamasta teollisuuslaitoksesta, energiantuotantolaitoksesta tai verkosta voitaisiin toimittaa lämpöä kaupallisesti
- sähkö- ja lämpötehot
- suunnitellut käyttötunnit
- lämmön tarjonnan vaihtelut
Kustannushyötyanalyysin pitää sisältää eri vaihtoehtojen osalta:
- arviot sähkö-, lämpö- ja polttoaine-energiasta
- polttoaineet ja näiden käytön kustannukset
- arviot energian hintakehityksestä
- kustannukset ja hyödyt
- investointikustannukset sekä investoinnit vaihtoehtojen edellyttämään infrastruktuuriin
- muuttuvat ja kiinteät kustannukset
- laskentakorot
- teknis-taloudellisen elinkaaren ja käytettävät aikajänteet
- eri vaihtoehtoihin sisältyvät taloudelliset riskit
- kassavirtalaskelmat
Analyysi pitää tehdä hyödyntäen investointien suunnittelussa ja kannattavuuden arvioinnissa yleisesti käytössä olevia menetelmiä, joiden perusteella voidaan arvioida hankkeen hyötyjä ja kustannuksia.
Hankkeesta vastaavan toiminnanharjoittajan on lähetettävä ilmoitus kustannus-hyötyanalyysin tekemisestä Energiavirastolle hankkeen suunnittelun yhteydessä, ennen rakennus- tai uudistustöihin ryhtymistä.
Energiavirasto voi pyytää kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta lisäselvitystä, jos toimitettu ilmoitus ei ole riittävä tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toteuta yhteistuotantolaitosta tai hyödynnä teollisuuden ylijäämälämpöä, vaikka kustannus-hyötyanalyysi osoittaa toteuttamisen tai hyödyntämisen kannattavaksi.
Lisäselvitys on toimitettava Energiavirastolle kuukauden kuluessa siitä, kun Energiaviraston on sitä pyytänyt.
Rakennustöitä ei saa jatkaa ennen lisäselvityksen toimittamista.
Jätä ilmoitus kustannus-hyötyanalyysin tekemisestä