Latausinfralla kohti fossiilitonta liikennettä
YK:n tavoite: Tavoite 9: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
Alatavoite: Alatavoite 9.1. Kehittää laadukasta, luotettavaa ja kestävää infrastruktuuria, kuten alueellista ja rajat ylittävää infrastruktuuria, taloudellisen kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin tueksi panostamalla sen edulliseen ja yhtäläiseen saantiin kaikille.
Alatavoite 9.4. Uudistaa vuoteen 2030 mennessä infrastruktuuria ja jälkiasennusaloja kestävän kehityksen mukaisiksi, tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä puhtaiden sekä ympäristöystävällisten teknologioiden ja tuotantoprosessien käyttöönottoa jokaisen maan omien valmiuksien mukaisesti.
Energiavirasto edistää lataus- ja tankkausasemaverkoston kehittymistä myöntämällä investointitukea julkisille lataus- ja tankkausasemille. Lataus- ja tankkausasemien infrastruktuuri on keskeisessä roolissa sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen yleistymisessä, ja investointituki asemien rakentamiselle on kustannustehokas keino vauhdittaa liikenteen päästövähennyksiä. Siirtymällä vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäviin ajoneuvoihin luodaan kestävämpää infrastruktuuria ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
Alla oleva kuva näyttää, kuinka täyssähköautojen lukumäärä on kasvanut vankasti vuosien mittaan. Keskeinen latauspalvelun saatavuutta mittaava luku on täyssähköautojen määrän suhde pikalatauspisteiden määrään. Vuosien 2018 ja 2021 välillä tämä luku kaksinkertaistui, mikä kertoo heikommasta latauspalvelun saatavuudesta. Tämän jälkeen suhdeluku kääntyi laskuun osin viraston myöntämän investointituen ansiosta. Tukea myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018, ja tukeen oikeutetut hankkeet toteutuvat muutaman vuoden viiveellä myönteisen tukipäätöksen saamisesta.
Energiavirastosta on tukiohjelman toimeenpanovastuun myötä kehittynyt aktiivinen toimija latausinfrastruktuurin edistämisessä. Päätämme investointituen myöntämisestä tarjouskilpailun perusteella. Maksatusta haetaan latauspisteiden käyttöönoton jälkeen. Tuoreimman, vuoden 2024 lopulla järjestetyn kilpailun ehtojen mukaan latauspisteet on otettava käyttöön 36 kuukauden kuluessa tuen myöntämistä koskevan päätöksen tekemisestä ja maksatusta on haettava 2 kuukauden sisällä viimeisestä käyttöönottopäivästä. Mikäli pisteitä ei oteta käyttöön 36 kuukauden sisällä, oikeus tukeen menetetään. Merkittävä osa hankkeista on jäänyt aiemmissa tarjouskilpailuissa toteumatta.
Vuosina 2018–2021 tukea myönnettiin biokaasun tankkausasemille, paikallisen joukkoliikenteen latauspisteille sekä ajoneuvojen suuritehoisille ja perustehoisille latauspisteille. Tukiohjelmaa jatkettiin vuosille 2022–2025, jolloin se laajennettiin koskemaan myös uusiutuvan vedyn tankkauspisteitä. Tukea biokaasulle ei saatu hyväksytettyä Euroopan komissiolla, joten biokaasun tankkausasemat putosivat väliaikaisesti tuettavien kohteiden listalta. Vuoden 2024 tarjouskilpailussa tukea oli haettavissa raskaiden hyötyajoneuvojen latauskenttien sekä uusiutuvan nesteytetyn kaasun ja uusiutuvan vedyn tankkausasemien investointihankkeisiin. Tuen saannin edellytyksenä oli erityisesti AFIR-asetuksen (Alternative Fuels Infrastructure Regulation) velvoitteiden täyttyminen.
AFIR-asetus luo yhteiset raamit sähköautojen latausalalle ja edistää liikenteen sähköistymistä EU:ssa. Tuorein infrastruktuurituen tarjouskilpailu auttaa osaltaan AFIR-velvoitteiden täyttämisessä. AFIR-asetus edellyttää latauskenttiä ja vedyn tankkausasemia tietyin välimatkoin ydin- ja kattavan maantieverkon varrella sekä riittävää määrää nesteytetyn kaasun tankkausasemia. Latauskentille ja tankkausasemille on myös asetettu tiettyjä vaatimuksia, kuten mahdollisuus maksaa maksukortilla sekä minimiedellytykset latausteholle ja tankkauskapasiteetille. Aiemmin Energiavirasto on osallistunut liikenne- ja viestintäministeriön asettamaan työryhmään, joka on valmistellut AFIR-asetuksen implementointia Suomessa.
Mittari: Pikalatauspisteverkoston kehittyminen
Tavoitteiden 9.1 ja 9.4 edistämisen seurantaan on valittu kolme mittaria.
Mittari 1: Ensimmäinen mittari seuraa täyssähköajoneuvojen määrää, suuritehoisten latauspisteiden määrää sekä näiden suhdetta (kuva yllä). Suuritehoisten latauspisteiden ja täyssähköajoneuvojen määrä sekä pikalatauspisteiden suhde täyssähköautojen määrään perustuu Sähköinen Liikenne Ry:n kvartaaleittain julkaisemasta sähköisen liikenteen tilannekatsauksesta.
Mittari 2: Toiseksi mittariksi on valittu Energiaviraston tuella toteutuneet pikalatauspisteet. Alla olevassa kuvassa Energiaviraston tuella toteutuneita pikalatauspisteitä verrataan ilman Energiaviraston tukea rakennettuihin pikalatauspisteisiin. Tuella rahoitettujen latauspisteiden lukumäärä perustuu Energiaviraston tekemiin maksatuspäätöksiin.
Mittari 3: Kolmas mittari seuraa sitä osuutta kattavasta maantieverkosta, jolle rakennettavista raskaiden hyötyajoneuvojen latauskentistä Energiavirasto on antanut myönteisen tukipäätöksen. Vuoden 2024 tämä prosenttiosuus oli 36 prosenttia. Myönteinen tukipäätös palvelee ydinverkoilla tieosuuksia 40 kilometrin ajosäteellä latauskentästä, kattavalla verkolla myönteinen tukipäätös palvelee tieosuuksia 80 kilometrin ajosäteellä latauskentästä. Energiaviraston myönteinen tukipäätös ei yksinään varmista latauskentät toteutumista. Päätökset on annettu yksityisille osakeyhtiöille. Latauskenttä toteutuu, jos liikennemäärät huomioiden sille on riittävästi kysyntää. Mikäli kartan mukaiset latauskentät eivät toteudu, on lähes varmaa, että Suomen valtio ei pääse sille asetettuihin ns. AFIR-velvoitteisiin.
Tekoja
Vuoden 2024 infrastruktuurituen tarjouskilpailu oli ensimmäinen kokonaan raskaalle liikenteelle suunnattu kilpailu. Raskas liikenne tuottaa Suomessa yli kolmasosan tieliikenteen päästöistä. Tuen painottaminen raskaalle liikenteelle on perusteltua, sillä henkilöautokanta sähköistyy vauhdilla markkinaehtoisesti, mutta raskaan liikenteen osalta AFIR-velvoitteiden ja päästövähennystavoitteiden täyttäminen vaatii lisätoimia. Tuoreimmassa kilpailussa olivat lisäksi ensimmäistä kertaa mukana muuta kuin biologista alkuperää olevat polttoaineet (ns.RFNBO-polttoaineet), ja uusiutuvan vedyn tankkausasemia koskevat kriteerit tiukentuivat AFIR-velvoitteiden kanssa yhteensopiviksi.
Vuoden 2024 lopulla päättyi tuen maksatuksen hakeminen vuonna 2022 järjestettyjen infrastruktuurituen tarjouskilpailujen osalta, jotka rahoitettiin EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF). Tukea oli mahdollista saada suuritehoisten latauspisteiden sekä vedyn tankkauspisteiden hankkeille. Tukea realisoitui lopulta maksuun 4,66 miljoonaa euroa, jonka avulla rakennettiin 454 suuritehoista latauspistettä yhteensä 116 hankkeessa. Yhtään vedyn tankkauspistettä ei toteutunut. Kaikkiaan hankkeiden toteutumisaste oli 45 prosenttia.