Latausinfra mahdollistaa fossiilitonta liikennettä
Alatavoite 9.1: Kehittää laadukasta, luotettavaa ja kestävää infrastruktuuria.
Alatavoite 9.4: Uudistaa vuoteen 2030 mennessä infrastruktuuria ja jälkiasennusaloja kestävän kehityksen mukaisiksi, tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä puhtaiden sekä ympäristöystävällisten teknologioiden ja tuotantoprosessien käyttöönottoa.
Energiavirasto edistää lataus- ja tankkausasemien verkoston kehittymistä tarjoamalla investointitukea julkisille asemille. Lataus- ja tankkausasemien infrastruktuuri on keskeisessä roolissa sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen yleistymisessä. Siirtymällä vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäviin ajoneuvoihin luodaan kestävämpää infrastruktuuria ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Täyssähköautojen lukumäärä lähes kaksinkertaistuu joka vuosi. Sähköautojen määrä kehittyy nopeammin kuin julkinen pikalatausinfrastruktuuri, jolloin autojen suhde yhtä pikalatauspistettä kohden heikkenee.
Energiaviraston tarjoama investointituki jaetaan tarjouskilpailun perusteella, mikä mahdollistaa tuen jakamisen kustannustehokkaasti. Tuen voittaneilla hankkeilla on 22 kuukautta aikaa toteuttaa hanke ja hakea maksatusta. Kaikki hyväksyvän tukipäätöksen saaneet hankkeet eivät välttämättä toteudu. Vuosina 2018–2021 tukea on tarjottu biokaasun tankkausasemille, paikallisen joukkoliikenteen latauspisteille sekä ajoneuvojen suuritehoisille ja perustehoisille latauspisteille. Tarjoukset, jotka hyödyntävät uutta teknologiaa, voivat saada korotetun tukitason.
Investointitukiohjelma kannustaa uusien ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönottoon liikenteessä.
Tukiohjelmaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurille jatketaan vuosille 2022–2025 ja se laajennetaan koskemaan myös uusiutuvan vedyn tankkauspisteitä. Energiavirasto järjestää ensimmäiset kilpailutukset touko-syyskuussa 2022. Ensimmäisen asetuskauden 2018–2021 myötä Energiavirastosta on kehittynyt latausinfrastruktuurin edistämisessä aktiivinen toimija, joka osallistuu osaltaan latausverkoston kehittämiseen ja tiedon lisäämiseen. Energiaviraston tukemat pikalatauspisteet kasvattavat osaltaan pikalatauspisteiden verkostoa, mikä lisää sekä muiden toimijoiden että kuluttajien kokemia hyötyjä.
Mittarina pikalatauspisteverkoston kehittyminen
Tavoitteiden 9.1 ja 9.4 edistämisen seurantaan on valittu kaksi mittaria. Ensimmäinen mittari seuraa suuritehoisten latauspisteiden sekä täyssähköajoneuvojen vuosittaista määrää sekä suuritehoisten latauspisteiden määrää suhteessa täyssähköajoneuvojen määrään.
Suuritehoisten latauspisteiden ja täyssähköajoneuvojen määrä sekä pikalatauspisteiden suhde täyssähköautojen määrään saadaan Sähköinen Liikenne Ry:n kvartaaleittain julkaisemasta sähköisen liikenteen tilannekatsauksesta.
Toiseksi mittariksi on valittu pikalatauspisteiden määrä, joille Energiavirasto on antanut hyväksyvän maksatuspäätöksen vuosittain. Kuvassa esitetään myös vuoden aikana toteutuneiden pikalatauspisteiden määrä ja Energiaviraston rahoittamien pikalatauspisteiden osuus kaikista pikalatauspisteistä. Tuella rahoitettujen latauspisteiden osuus kaikista suurteholatauspisteistä sekä hyväksyttyjen maksatuspäätösten lukumäärä kerätään Energiaviraston hyväksytyistä maksatuspäätöksistä.
Tekoja
- Energiavirasto julkaisi syksyllä 2021 vaikuttavuusanalyysin liikenteen infrastruktuurituen ensimmäisen asetuskierroksen tuloksista ja opeista. Vaikuttavuusanalyysissa tarkasteltiin tarjouskilpailuun osallistuneiden hankkeiden rahoituskelpoisuutta sekä voittaneiden hankkeiden toteutumisen todennäköisyyttä. Vaikuttavuusanalyysia on hyödynnetty uuden asetuskauden suunnittelussa, jotta asetuskaudesta saadaan mahdollisimman vaikuttava.
- Vuosina 2020–2021 suuritehoisten latauspisteiden teknologiaryhmässä olivat ensisijalla kunnat, joissa ei ollut entuudestaan latauspistettä. Ensisijaisuusmenettelyllä pyrittiin edistämään latausverkon yhtäläistä saantia kaikille sekä koko Suomen kattavan latausverkon kehittymistä.