Energiavirasto on julkaissut kotitalouksien sähkön jakelun tariffirakenteita ja alueellisia hintaeroja tarkastelevan raportin, joka tukee hinnoittelurakenteita yhtenäistävän lakimuutoksen toimeenpanoa. Kotitalouksien sähkön siirron hinnoittelurakenteet ovat 2020-luvulla jatkaneet aiempaa kehityssuuntaa, jossa kiinteiden maksujen osuus jatkaa kasvuaan. Tehomaksu on osa kotitalouksien sähkön siirron hinnoittelurakennetta edelleen hyvin harvoin. Siirtohinnoissa on merkittävää alueellista vaihtelua ja kaupungeissa siirtohinnat ovat muita alueita alemmat.
Energiaviraston 28.4.2025 antaman päätöksen mukaan tehoreservin hankinnalle ei ole tarvetta tulevalle kaudelle 1.11.2025–31.10.2026. Päätöksen tueksi Energiavirasto on laatinut mallinnuksen, jonka perusteella valtioneuvoston vahvistama sähkön toimitusvarmuuden tavoitetaso ei ole ylittymässä.
Energia-alan yritysten on tarkistettava, koskevatko uuden kyberturvallisuuslain velvoitteet heitä ja ilmoittauduttava tarvittaessa toimivaltaisen valvontaviranomaisen toimijaluetteloon 8.5.2025 mennessä.
Energiavirasto on 11.4.2025 vahvistanut ensimmäiset joustopalveluiden hankintaa koskevat verkonhaltijan joustopalvelun hankintaehdot Helen Sähköverkko Oy:lle ja Fingrid Oyj:lle. Kaikkien joustopalveluja hankkivien verkonhaltijoiden on pyydettävä Energiavirastolta hankintaehtojen vahvistamista ennen niiden käyttöönottoa.
Keskeisiä uudistuksia ovat siirtyminen polttoainetehon käyttöön kokonaistehon määrityksessä sekä yksinomaan biomassaa käyttävien polttoyksiköiden huomioiminen kokonaistehon laskennassa. Muutokset voivat tuoda uusia laitoksia päästökaupan piiriin.
Kyberturvallisuuslaki tulee voimaan 8.4.2025. Lailla pannaan täytäntöön Euroopan unionin kyberturvallisuusdirektiivi (NIS2). Tuore lainsäädäntö tuo uusia kyberturvallisuutta koskevia riskienhallinnan ja raportoinnin velvoitteita aiempaa laajemmalle joukolle yrityksiä. Energia-alan yritysten on nyt tarkistettava itse, koskevatko uudet velvoitteet heitä ja tarvittaessa ilmoittauduttava valvovalle viranomaiselle.
EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä oli 13,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2024. Päästöt pienenivät 13,6 % vuoden 2023 päästömäärästä.
Valtio ja eri toimialat ovat neuvotelleet uudet energiatehokkuussopimukset kaudelle 2026–2035. Sopimukset kattavat elinkeinoelämän, kiinteistöalan ja julkisen sektorin. Ne ovat avainasemassa EU:n energiatehokkuusdirektiivin sitovien velvoitteiden täyttämisessä. Uuteen sopimuskauteen on mahdollista liittyä lokakuusta 2025 alkaen.
Euroopan unionin tuomioistuin katsoo, että kansallisen lainsäädännön muutos ei vaikuttanut Energiaviraston riippumattomuuteen, kun virasto muutti sähkön jakeluverkkoyhtiöiden valvontamenetelmiä vuosille 2022–2023 sähkömarkkinalain muutosten vuoksi. Unionin tuomioistuimen ratkaisun mukaan lainsäädäntö, jonka nimenomaisena tavoitteena on sähkön siirtohintojen alentaminen, mutta jolla ei säädetä viranomaisen harkintavaltaan kuuluvista asioista, ei ole ristiriidassa sähkömarkkinadirektiivin riippumattomuusvaatimusten kanssa.
Energiavirasto linjasi kesäkuussa 2023 toimitusvelvollisen sähkön vähittäismyynnin hinnoittelun kohtuullisuudesta, tarjottavista sopimustyypeistä ja sopimusehtojen ja -hintojen saatavuudesta. Linjauksen perusteella virasto arvioi 17 sähkönmyyjän toimitusvelvollisen sähkönmyynnin lainmukaisuutta. Energiaviraston antamat päätökset päivitetään verkkosivuille tämän tiedotteen loppuun.
Energiavirasto pyytää markkinaosapuolia esittämään näkemyksensä Suomen ja Ruotsin tarjousalueiden välisen sähkön hintaeron pitkän aikavälin suojausmahdollisuuksista. Kuuleminen on avoinna 6.5.2025 asti.
Energiavirasto järjestää julkisen kuulemisen kaasun siirtotariffien viitehintamenetelmään liittyvien kertoimien, kausitekijöiden ja alennusten tasosta. Lausunnot tulee toimittaa Energiavirastoon viimeistään 16.6.2025.
