Sähkön vähittäismarkkinat
Sähkön vähittäismyynnissä sähkönmyyjä myy sähköä loppukäyttäjälle. Suomessa sähkönkäyttöpaikkoja on noin 3,5 miljoonaa, ja näihin jokaiseen on oltava ilmoitettuna yksi avoin toimittaja sähkön saamiseksi kohteeseen. Myös sähkön tuotantoa varten tulee olla avoin toimittaja.
Sähkönmyynti on toimialana erityisessä asemassa, sillä sähkö on välttämättömyyspalvelu. Lisäksi energiapolitiikka on ilmastonmuutoksen torjunnan keskiössä. Tästä syystä alaa koskee erityissääntely, joka rajoittaa sopimusvapautta vähittäismyynnissä. Sähkönmyyntialalla halutaan kuitenkin myös mahdollistaa kilpailu. Kaikkea ei ole säännelty yksityiskohtaisesti, jolloin sähkökaupan osapuolet voivat keskenään sopia sähkönmyynnistä haluamallaan tavalla.
Sähköjärjestelmän toimivuus edellyttää siihen osallistuvien toimijoiden välistä yhteistyötä. Sähköenergian on kuljettava useamman verkonhaltijan kautta loppukäyttäjälle, ja sähköenergialle on aina löydettävä ostaja. Tästä syystä sähkönmyyntialalla ei voi toimia ilman, että viestii muiden sähkömarkkinajärjestelmään kuuluvien tahojen kanssa. Vähittäismyyjille onkin asetettu velvollisuus osallistua tietojenvaihtoon ilmoittamalla esimerkiksi alkavasta tai päättyvästä toimituksesta.
Sähkönmyyjät eivät toteuta sähkön jakelua mittauksineen, vaan siitä huolehtivat verkonhaltijat. Sähkönmyyjät myyvät sähköjärjestelmään syötettyä sähköenergiaa, mutta periaatteessa myynti tapahtuu sähkötaseisiin tehtävien kirjausten kautta. Sähkönmyyjän hankkima ja myymä sähkö kirjataan myyjän sähkötaseeseen ja myyjä laskuttaa mittaustietojen perusteella asiakkaitaan myyntisopimusten mukaisesti.
Taseselvityksen perusteella sähkömarkkinoilla pystytään osoittamaan, kuinka paljon sähköenergiaa kukin sähkömarkkinaosapuoli on käyttänyt tai tuottanut, sekä esimerkiksi kenen maksettavaksi mikäkin kilowattitunti tulee. Näin jokaiselle käytetylle sähköerälle on löydettävissä maksaja. Vaikka taseselvitys tehdään varsinaisen toimituksen jälkeen, tulee osapuolilla olla toimitukseen liittyvät sopimukset tehtynä ennen toimituksen alkamista.
Energiaviraston tehtävänä on valvoa sekä kansallisen että Euroopan unionin maakaasu- ja sähkömarkkinalainsäädännön noudattamista sekä edistää kilpailulle perustuvien sähkömarkkinoiden toimintaa sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvontalain mukaisesti. Vähittäismarkkinoiden osalta tämä tarkoittaa, että virasto valvoo sähkömarkkinoiden osapuolten noudattavan niille sähkömarkkinalainsäädännössä asetettuja velvoitteita. Energiavirasto ei voi sen sijaan valvoa, että osapuolet noudattavat sähkönmyyntisopimuksesta seuraavia velvoitteita taikka toimialan omia ohjeita ja suosituksia. Kyse on siis laillisuusvalvonnasta.
Energiaviraston valvonta on jälkikäteistä. Energiavirasto ei voi antaa sitovia ennakollisia tulkintakannanottoja toiminnan lainmukaisuudesta eikä esimerkiksi myöntää lupaa tiettyyn toimintatapaan. Energiavirasto antaa oikeudellisesti sitovan ratkaisun vain tutkinnan perusteella annettavassa päätöksessä.
Asia tulee vireille Energiavirastossa joko viraston oma-aloitteisena tutkintana tai virastolle tehdyn tutkintapyynnön perusteella. Asian tullessa vireille Energiavirasto tutkii, onko vähittäismyyjä toiminut sähkömarkkinalain tai sen perusteella annettujen säännösten vastaisesti. Energiaviraston on määrättävä lainsäädäntöä rikkonut taho korjaamaan rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä tarvittaessa sakon uhalla. Energiavirasto voi myös tietyissä tapauksissa velvoittaa vähittäismyyjän palauttamaan asiakkaille virheellisesti perityt maksut sekä määrätä vähittäismyyjälle seuraamusmaksun.
Energiavirasto ylläpitää sähkön hintavertailupalvelua.
Energiavirasto myös edistää vähittäismarkkinoiden toimintaa osallistumalla lainsäädäntötyöhön työryhmissä ja antamalla lausuntoja. Virasto osallistuu myös kansainväliseen yhteistyöhön muiden energia-alan regulaattoreiden kanssa muun muassa pohjoismaisen yhteistyöorganisaation NordREGin ja eurooppalaisen CEERin puitteissa.
Sähkön hintavertailupalvelu