Polttoaineen päästökauppa ETS2
Polttoaineen päästökauppa ETS2 on uusi erillinen järjestelmä, joka käynnistetään nykyisen, laitoksiin sekä lento- ja meriliikenteeseen kohdistuvan, niin sanotun yleisen päästökaupan ETS1 rinnalle.
Polttoaineen päästökauppa on EU:n yhteinen toimi, jolla pyritään vähentämään ilmastopäästöjä kustannustehokkaasti esimerkiksi liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja yleisen päästökaupan ulkopuolelle jäävässä teollisuudessa. Suomessa uuden päästökaupan soveltamisalaan tulee sisältymään lisäksi muun muassa maa- ja metsätalouden ilmastopäästöjä.
Ketä uusi päästökauppa koskee?
Uuden päästökaupan velvoitteet kohdistuvat niin sanottuihin säänneltyihin yhteisöihin, jotka luovuttavat polttoainetta kulutukseen. Säännellyt yhteisöt ovat valmisteverolainsäädännön mukaisia verovelvollisia, joten uusi päästökauppa kytkeytyy läheisesti valmisteverotukseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön.
Polttoaineesta valmisteverovelvollisten yritysten tulee arvioida koskevatko polttoaineen päästökaupan velvoitteet heitä käyttäen alla kuvattuja kriteereitä:
Mikäli yksikin polttoaine täyttää kaikki yllä olevat kriteerit eli kuuluu polttoaineen päästökaupan soveltamisalaan, on toimija säännelty yhteisö ja siihen kohdistuvat polttoaineen päästökaupan velvoitteet.
Mitä ovat polttoaineen päästökaupan velvoitteet?
Polttoaineen päästökaupan ensimmäiset vuodet 2025–2026 keskittyvät päästöjen mittaamiseen ja päästötietojen keräämiseen EU:n laajuisesti. Säänneltyjen yhteisöjen tulee laatia päästöjen tarkkailusuunnitelma ja hakea sille Energiaviraston hyväksyntä. Tarkkailusuunnitelma laaditaan erilliselle Excel-lomakkeelle, joka toimitetaan Energiavirastolle ETS2-asiointijärjestelmässä. Yhdessä tarkkailusuunnitelman hyväksymishakemuksen kanssa tulee säännellyn yhteisön hakea Energiavirastolta päästölupaa.
Energiavirasto järjestää tarkkailusuunnitelman laatimisesta kaksi webinaaria: 14.1.2025 ja 28.1.2025. Voit ladata kalenterikutsut itsellesi Ajankohtaista-osiosta.
Säänneltyjen yhteisöjen tulee vuodesta 2025 alkaen tarkkailla päästöjään hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti sekä raportoida päästötiedot vuosittain. Ensimmäinen, vuoden 2024 päästötietoja koskeva päästöselvitys tulee toimittaa huhtikuun 2025 loppuun mennessä.
Polttoaineen päästökauppa käynnistyy asteittain
Päästökaupan varsinainen kustannusvaikutus käynnistyy vuonna 2027, jolloin päästöoikeuksia ryhdytään EU-laajuisesti huutokauppaamaan ja kaupankäynti uusilla päästöoikeuksilla käynnistyy. Säänneltyjen yhteisöjen tulee hankkia ja palauttaa edellisen vuoden päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia ensimmäisen kerran keväällä 2028.
Polttoaineen päästökaupan kansallisesta toimeenpanosta säädetään uudella lailla. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 23.9.2024 hallituksen esityksen uudeksi laiksi fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta. Laki on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä ja sen odotetaan astuvan voimaan 1.1.2025 alkaen. Energiavirastoa on ehdotettu hallituksen esityksessä toimivaltaiseksi viranomaiseksi myös uudessa päästökaupassa. Lisätietoa lainsäädäntöhankkeesta saa TEM:n sivuilta.
Päästökaupan säännöt ovat EU-laajuisesti yhdenmukaiset. Kansallisen lain lisäksi päästökaupasta säädetään useassa suoraan sovellettavassa komission asetuksessa.
Polttoaineen päästökauppaan liittyvissä asioissa voi Energiavirastoon olla yhteydessä osoitteeseen [email protected].
Tilaa Energiaviraston ETS2-uutiskirje.
Energiavirasto tiedottaa uutiskirjeen kautta polttoaineen päästökaupasta sekä siihen liittyvistä velvoitteista. Tilaa Energiaviraston ETS2-uutiskirje täältä.
Tiedotteet
Energiaviraston tiedote 20.12.2024
Energiaviraston tiedote valmisteverovelvollisille 3.12.2024
Energiaviraston tiedote valmisteverovelvollisille toiminnanharjoittajille 3.12.2024
Energiaviraston tiedote valmisteverovelvollisille 24.10.2024
Energiaviraston tiedote valmisteverovelvollisille toiminnanharjoittajille 24.10.2024
Tilaisuudet
Järjestimme kaksi samansisältöistä infotilaisuutta ETS2-päästökaupasta joulukuussa 2024. Lataa tilaisuuden materiaalit itsellesi alta:
Seuraavat infotilaisuudet koskevat tarkkailusuunnitelman laatimista. Lataa kalenterikutsut itsellesi alta:
Uudella polttoaineen päästökaupalla tavoitellaan kustannustehokkaita päästövähennyksiä taakanjakosektorilla. ETS2-päästökauppa on nykyisestä päästökaupasta erillinen järjestelmä. Päästökauppojen säännöissä ja toimeenpanossa on kuitenkin samankaltaisuutta. Uusi ETS2-päästökauppa on, nykyisen ETS1-päästökaupan tavoin, EU:n laajuinen ilmastopäästöjen hinnoittelumekanismi, jonka ohjaa päästövähennyksiä niille toimialoille sekä alueille, missä ilmastopäästöjen vähentäminen on kustannustehokkainta.
Kyseessä on niin sanottu cap-and-trade -järjestelmä, jossa päästöille asetetaan yhteinen enimmäismäärä, katto, joka pienenee vuosittain. Tätä enimmäismäärää vastaava määrä päästöoikeuksia lasketaan liikkeelle huutokauppaamalla ja niillä voidaan käydä vapaasti kauppaa päästökauppamarkkinalla. Päästöoikeudelle muodostuu markkinalla hinta. Polttoaineen jakelun päästökaupan hintavaikutuksen odotetaan kohdistuvan polttoaineen hintaan ja siten polttoaineen loppukäyttöön.
ETS2-päästökaupan soveltamisala
Polttoaineen päästökauppa koskee polttoon käytettäviä säännellyn yhteisön kulutukseen luovuttamia polttoaineita. Hallituksen päästökauppaa koskevassa lakiehdotuksessa esitetään, että uutta päästökauppaa sovellettaisiin laajasti yleisen päästökaupan ulkopuoliseen polttoaineen kulutukseen luovutukseen. Polttoaineen loppukulutussektoreista mukana olisivat liikenteen, rakennusten erillislämmityksen ja ETS1-päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden lisäksi maa- ja metsätalous sekä huviveneily ja tietyiltä osin muu vesiliikenteen käyttöön jaeltu polttoaine.
Uutta päästökauppaa ei sovelleta:
- teollisen tuotannon apuaineisiin tai raaka-aineisiin,
- yleisen päästökauppalain (1270/2023) soveltamisalaan kuuluvissa toiminnoissa käytettyihin polttoaineisiin,
- maanpuolustuksen käyttöön toimitettuihin polttoaineisiin,
- raideliikenteen käyttöön toimitettuihin polttoaineisiin,
- kaupallisen vesiliikenteen käyttöön erillisjakeluna toimitettuun polttoaineeseen,
- lentoliikenteen käyttöön toimitettuun lentobensiiniin ja lentokerosiiniin.
ETS2-päästökaupan polttoaineet
ETS2-päästökauppa kattaa hyvin laajasti polttoaineet kuten:
- moottoribensiini, dieselöljy ja pienmoottoribensiini sekä biobensiini, etanolidiesel ja biodieselöljy
- MTBE, TAME, ETBE ja TAEE
- maakaasu ja biokaasu
- kevyt polttoöljy, raskas polttoöljy ja biopolttoöljy
- nestekaasu ja bionestekaasu
- kivihiili.
Päästökaupan velvoitteet koskevat polttoaineita, jotka menevät polttoon. Määritelmä kattaa yllä mainittujen lisäksi monia muita polttoaineina käytettäviä yhdisteitä valmisteverotuksen tavoin.
Polttoaineen päästökaupan ulkopuolelle on määritelty ainakin turve, puupolttoaineet, biohiili ja muut kiinteät biomassat, sekä mäntyöljy, yhdyskuntajäte ja ongelmajäte.
Kestävyyslain (393/2013) mukaisesti kestäväksi osoitettuun biopolttoaineeseen sovelletaan päästökaupassa päästökerrointa nolla ja näin ollen päästöoikeuksien palautusvelvoitetta ei synny kestävän biomassan poltosta syntyvistä päästöistä. Päästökaupan polttoaineiden päästökertoimista ja niiden määrittämisestä säädetään komission tarkkailuasetuksen artiklassa 75 k ja nollapäästöisten polttoaineiden kulutukseen luovuttamisesta artiklassa 75 m.
Polttoaineen päästökauppaan kuuluvat toiminnot ja polttoaineet määritellään yksityiskohtaisesti uutta päästökauppaa koskevassa laissa.
Hallituksen esitys koskien fossiilisen polttoaineen päästökauppaa
Komission päästöjen tarkkailua ja raportointia koskeva asetus
Lisätietoja yleisen ETS1-päästökaupan soveltamisalasta
Säännelty yhteisö
Polttoaineen päästökaupassa (ETS2) sääntelyn kohde on säännelty yhteisö eli valmisteverotusta koskevan lainsäädännön mukainen valmisteverovelvollinen, joka luovuttaa polttoainetta kulutukseen. Säännelty yhteisö voi olla joko oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö.
Tyypillisesti säännelty yhteisö on valmisteverovelvollinen yhtiö, joka luovuttaa nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta kulutukseen ja toimii polttoaineen jakelijana. Valmisteverotuksen näkökulmasta mahdollisia rooleja ovat esimerkiksi valtuutettu varastonpitäjä, rekisteröity vastaanottaja tai kaasunjakeluverkon haltija. Säännelty yhteisö on verrattavissa yleisessä päästökaupassa toimivaan toiminnanharjoittajaan, joka vastaa yleiseen päästökauppaan liittyvistä velvoitteista.
Hallituksen uutta päästökauppaa koskevan lakiesityksen mukaan säännellyllä yhteisöllä tarkoitetaan:
- valmisteverotuslain 12 ja 13 §:n,
- nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja
- sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 20a ja 20b §:n
mukaisia verovelvollisia, jotka luovuttavat polttoainetta kulutukseen. Valmisteverotuslain mukainen kulutukseen luovuttaminen kattaa sekä toiselle että itselle kulutukseen luovutetun polttoaineen.
Säännellyn yhteisön velvoitteet
Sääntelyn kohteena olevalla säännellyllä yhteisöllä tulee olla Energiaviraston myöntämä päästölupa ja hyväksytty päästöjen tarkkailusuunnitelma. Säänneltyjen yhteisöjen on tarkkailtava päästöjään tarkkailusuunnitelman mukaisesti, laadittava vuosittain päästöselvitys ja todennutettava se. Lisäksi vuodesta 2028 alkaen, säännellyn yhteisön on hankittava päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia ja palautettava ne viranomaiselle.
Säänneltyjä yhteisöjä koskeva ensimmäinen kansallinen määräaika on 28.2.2025, mihin mennessä säännellyn yhteisön tulee hakea päästölupaa ja toimittaa päästöjen tarkkailusuunnitelma hyväksyttäväksi Energiavirastolle. Uuden päästökaupan toimeenpanossa on jäsenvaltiokohtaisia eroja muun muassa aikataulun suhteen. Kokonaisuudessaan uutta päästökauppaa koskeva sääntely on hyvin pitkälle harmonisoitua EU:n asetuksissa ja alemman asteisissa ohjeissa.
Valmisteverovelvollinen, joka käyttää polttoaineen itse ja jonka vuotuisesta polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat enintään yksi tonni hiilidioksidia ei ole säännelty yhteisö, vaan tällöin päästökaupan velvoitteista vastaa lähtökohtaisesti polttoaineen toimittanut taho.
Velvoitteiden siirtäminen sopimuksella
ETS2-päästökauppaa koskeva lakiehdotus mahdollistaa, että valmisteverovelvollinen voi sopia päästökauppavelvoitteiden siirrosta sille polttoainetta toimittavan tahon kanssa, edellyttäen, että polttoaineen toimittanut taho on myös lakiehdotuksen mukainen säännelty yhteisö.
Mahdollisuudella on tarkoitus helpottaa erityisesti pienten yritysten ja polttoaineen loppukäyttäjien hallinnollista taakkaa. Lisätietoja sopimusjärjestelystä kohdassa 'Velvoitteiden siirtäminen sopimuksella'.
Biopolttoaineiden valmisteverovelvolliset
Päästökaupan velvoitteita ei sovelleta toimijaan, joka luovuttaa kulutukseen yksinomaan nollapäästöisiä, kestäväksi osoitettuja biopolttoaineita.
Valmisteverotuslaki (182/2010)
Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta (1472/1994)
Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996)
Päästölupa ja tarkkailu
Säännellyn yhteisön on haettava Energiavirastolta päästölupaa sekä laadittava päästöjen tarkkailusuunnitelma ja toimitettava se Energiavirastolle hyväksyttäväksi. Päästölupaa ja tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskevat hakemukset tulee toimittaa Energiavirastolle yhtä aikaa 28.2.2025 mennessä.
Päästölupa ja tarkkailusuunnitelma ovat kytköksissä toisiinsa: päästölupaa ei voida myöntää ilman tarkkailusuunnitelmaa ja tarkkailusuunnitelmaa ei voida hyväksyä ilman päästölupahakemusta. Päästöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että päästöjen tarkkailusuunnitelma ja päästöjen raportoimiseksi suunnitellut toimenpiteet ovat riittävät ja asianmukaiset.
Päästölupaa ja tarkkailusuunnitelman hyväksyntää haetaan erillisessä ETS2-asiointijärjestelmässä. Tarkkailusuunnitelma laaditaan alla olevalle Excel-lomakkeelle. Täytetty lomake tulee toimittaa Energiavirastolle ETS2-asiointijärjestelmässä.
Säännellyn yhteisön tulee vuodesta 2025 alkaen tarkkailla päästöjään hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.
Toimintansa vasta aloittavan säännellyn yhteisön on haettava päästölupaa ja tarkkailusuunnitelman hyväksyntää viimeistään 2 kuukautta ennen polttoaineen jakelun päästökaupan soveltamisalaan kuuluvan toiminnan aloittamista.
Säännellyn yhteisön on ilmoitettava Energiavirastolle päästöluvan mukaisen toiminnan muutoksista, päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista sekä säännellyn yhteisön vaihtumisesta.
Vuoden 2024 päästötietojen raportoinnin määräaika on 30.4.2025
Säännellyn yhteisön tulee raportoida vuotta 2024 koskevat päästötiedot vuoden 2025 huhtikuun loppuun mennessä Energiavirastolle. Velvoitteesta on säädetty yleistä päästökauppaa koskevassa päästökauppalaissa. Päästötiedot on raportoitava komission tarkkailuasetuksen mukaisesti.
Päästöselvitys laaditaan erillisellä Excel-lomakkeella, joka toimitetaan Energiavirastolle ETS2-asiointijärjestelmässä. Energiavirasto tulee ohjeistamaan päästöselvitystä koskevista vaatimuksista, sen laatimisesta ja toimittamisesta.
Päästöselvitys ja sen todentaminen
Säännellyn yhteisön on laadittava vuosittain päästöselvitys ja huolehtia sen todentamisesta. Todentajan todentama päästöselvitys toimitetaan Energiavirastolle vuosittain kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Säännellyn yhteisön tulee palauttaa päästöselvitys ensimmäisen kerran todennettuna vuonna 2026 koskien vuoden 2025 päästöjä.
Säännelty yhteisö vastaa itse päästöselvityksen todentamisesta. Säännelty yhteisö ja todentaja laativat tyypillisesti sopimuksen suoritettavasta todentamistyöstä, josta todentaja perii palkkion. Säännellyn yhteisön on hankittava pätevä, Energiaviraston hyväksymä todentaja. Energiavirasto tulee julkaisemaan kotisivullaan tiedon hyväksytyistä todentajista.
Päästöselvitys laaditaan erillisellä Excel-lomakkeella, joka toimitetaan Energiavirastolle ETS2-asiointijärjestelmässä yhdessä todentamista koskevan raportin kanssa. Energiavirasto tulee ohjeistamaan päästöselvitystä koskevista vaatimuksista, sen laatimisesta ja toimittamisesta.
Päästöoikeuksien palauttaminen
Päästöoikeuksien palautusvelvollisuus alkaa vuonna 2028, jolloin palautetaan vuoden 2027 päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Energiavirasto tulee ohjeistamaan säänneltyjä yhteisöjä velvoitteen tarkemmasta sisällöstä.
Säännellyn yhteisön velvoitteiden määräajat kootusti
Vuoden 2025 määräajat
Päästölupahakemus jätetty Energiavirastolle |
28.2.2025 |
Tarkkailusuunnitelma jätetty Energiavirastolle |
28.2.2025 |
Vuoden 2024 päästötiedot raportoitu Energiavirastolle |
30.4.2025 |
Vuoden 2026 määräajat
Päästöselvitys ja todentamisraportti jätetty Energiavirastolle |
30.4.2026 |
Hallituksen lakiehdotus mahdollistaa, että valmisteverovelvollinen voi sopia päästökauppavelvoitteiden siirrosta sille polttoainetta toimittavan tahon kanssa, edellyttäen, että polttoaineen toimittanut taho on myös lakiehdotuksen mukainen säännelty yhteisö. Velvoitteiden siirtoa koskeva järjestely on vapaaehtoinen ja osapuolet vastaavat sitä koskevan sopimuksen laatimisesta itse.
Siirron myötä, velvoitteet vastaanottanut säännelty yhteisö vastaa kaikista päästökauppavelvoitteista toisen puolesta. Mahdollisuudella on tarkoitus helpottaa erityisesti pienten yritysten, pienistä polttoainemääristä verovelvollisten ja polttoaineen loppukäyttäjien hallinnollista taakkaa. Järjestelyllä on myös mahdollista yksinkertaistaa vastuut sopimuksella ottavan säännellyn yhteisön päästöjen tarkkailua. Käytännössä velvoitteet sopimusjärjestelyssä siirtäneelle valmisteverovelvolliselle jaeltu polttoaine ja siitä aiheutuvat päästöt sisällytetään velvoitteet vastaanottaneen säännellyn yhteisön tarkkailun, todentamisen ja raportoinnin piiriin ja myöhemmin myös päästöoikeudet tulee palauttaa kyseisen polttoaineen päästöjen osalta.
Velvoitteet siirtänyt valmisteverovelvollinen ei hae Energiavirastolta päästölupaa tai tarkkailusuunnitelman hyväksyntää, eikä sen edellytetä ilmoittavan asiasta Energiavirastolle. Velvoitteet vastaanottaneen säännellyn yhteisön tulee ilmoittaa tiedot sopimusjärjestelyistä päästölupaa koskevalla hakemuksella.
Sopimusjärjestelyä koskevia sääntöjä:
-
Sopimus velvoitteiden siirrosta tulee laatia aina vähintään yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan eli sen keston tulee olla yhteneväinen päästökaupan kalenterivuotta koskevien velvoitteiden kanssa.
-
Sopimuksen tulee kattaa kaikki ETS2-päästökauppalain luonnoksessa säädetyt säännellyn yhteisön velvollisuudet toimitetun polttoaineen osalta.
-
Mahdolliset velvoitteiden laiminlyöntiä koskevat seuraamukset määrätään velvoitteet vastuulleen ottaneelle säännellylle yhteisölle.
Sopimuksesta sekä sopimuksen päättämisestä on ilmoitettava Energiavirastolle viipymättä. Ilmoituksen tekee se säännelty yhteisö, jolle velvoitteet on sopimuksella siirretty. Mikäli säännellyn yhteisön sopimusjärjestelyissä tapahtuu muutoksia, tulee näistä ilmoittaa päästöluvan muutoksena. Sopimusjärjestelyissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös säännellyn yhteisön tarkkailusuunnitelmaan.
Säännellyn yhteisön tarkkailusuunnitelma sisältää menettelyt, joilla hiilidioksidipäästöjä tarkkaillaan ja joilla päästöt raportoidaan. Säännellyn yhteisön päästöjen tarkkailua koskevat yksityiskohtaiset säännöt on määritelty komission tarkkailuasetuksessa. Tarkkailusuunnitelman vähimmäissisältö on kuvattu tarkkailuasetuksen liitteessä 1. Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa tulee huomioida Energiaviraston antamat ohjeet. Energiavirasto arvioi tarkkailusuunnitelmia hyväksyessään, että ne on laadittu asianmukaisesti ja täyttävät polttoaineen päästökauppaa koskevan lain ja komission tarkkailuasetuksen vaatimukset, ja että Energiaviraston ohjeistuksia on noudatettu.
Tarkkailusuunnitelma rakentuu säännellyn yhteisön määrittämien polttoainevirtojen sekä niiden ominaisuuksien, mittaamisen ja päästöjen laskemisen ympärille. Tarkkailun vaatimustasot riippuvat myös säännellyn yhteisön vuotuisista keskimääräisistä päästöistä:
-
A-luokan yhteisöillä enintään 50 000 t CO2e
-
B-luokan yhteisöillä yli 50 000 t CO2e
Vuotuisiin päästöihin ei lasketa kestävästä biomassasta peräisin olevaa hiilidioksidia. Ennen vuotta 2027 luokitteluun käytetään säännellyn yhteisön omaa, konservatiivista arviota seuraavan viiden vuoden päästöjen keskiarvosta. Säännellyt yhteisöt, joiden keskimääräiset vuotuiset päästöt jäävät alle 1000 t CO2, voivat hyödyntää tarkkailuasetuksen artiklassa 75 n kuvattuja yksinkertaistuksia.
Tarkkailusuunnitelma laaditaan erilliselle Excel-lomakkeelle, joka toimitetaan Energiavirastolle ETS2-asiointijärjestelmässä.
Säännellyllä yhteisöllä on tarkkailun jatkuvan parantamisen velvoite, josta on tulossa myös raportointivelvoite. Raportointivelvoite alkaa aikaisintaan 2026 ja Energiavirasto tulee ohjeistamaan velvoitteen osalta tarkemmin myöhemmin.
Säännellyn yhteisön tulee vuosittain laatia ja toimittaa Energiavirastolle edellistä kalenterivuotta koskeva päästöselvitys huhtikuun loppuun mennessä. Päästöselvityksen vähimmäissisällöstä säädetään komission tarkkailuasetuksen liitteessä 10.
Osana päästöselvitystä tullaan myös pyytämään tietoja yleisen päästökaupan soveltamisalaan jaellusta polttoaineesta. Yleisen päästökaupan toimintoihin käytetyn polttoaineen päästöt raportoidaan ETS1-päästökaupan velvoitteiden piirissä ja polttoaineen hinnassa on ETS1-päästökaupan kustannusvaikutus. Saman polttoaineen päästöjen raportointia kahteen eri päästökauppaan tulee välttää. Myös kahden päästökaupan kustannusvaikutuksen kohdistumista samaan polttoaineeseen, eli niin sanottua kaksoislaskentaa, tulee välttää. Säännellyltä yhteisöltä kerättyjä tietoja polttoaineen kulutukseen luovutuksesta ETS1-soveltamisalaan tullaan hyödyntämään kaksoislaskennan välttämisessä.
Päästöselvitys laaditaan erillisellä Excel-lomakkeella, joka toimitetaan Energiavirastolle ETS2-asiointijärjestelmässä. Energiavirasto tulee ohjeistamaan päästöselvitystä koskevista vaatimuksista, sen laatimisesta ja toimittamisesta.
Vuotta 2024 koskevan päästöselvityksen toimittaminen
Säänneltyjen yhteisöjen tulee raportoida päästötiedot ensimmäisen kerran keväällä 2025, huhtikuun loppuun mennessä, koskien vuotta 2024. Velvoitteesta on säädetty yleistä päästökauppaa koskevassa päästökauppalaissa.
Päästöselvityksen laatiminen ja todentaminen vuodesta 2025 alkaen
Vuoden 2025 osalta, ja siitä eteenpäin tiedoista laaditaan vuosittain päästöselvitys, joka on todennettava. Päästöselvitys ja sitä koskeva todentamisraportti on toimitettava Energiavirastolle seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Huom! Ensimmäinen todennettava päästöselvitys on siis vuoden 2025 päästöistä keväällä 2026 toimitettava selvitys.
ETS1-päästökaupassa huomioitavaa ETS2-päästökaupan takia
Uusi polttoaineen päästökauppa tulee olemaan nykyisestä päästökaupasta erillinen järjestelmä. Sen velvoitteiden piiriin ei tule kuulumaan nykyisen päästökaupan soveltamisalassa käytetty polttoaine, eivätkä velvoitteet lähtökohtaisesti kohdistuisi nykyisen päästökaupan toiminnanharjoittajiin, vaikka he olisivat valmisteverovelvollisia.
Päästökauppajärjestelmien rinnakkaisuus ja sääntelyn kohdistuminen valmisteverovelvollisiin tarkoittaa kuitenkin, että nykyisten ETS1- päästökaupan toiminnanharjoittajien, jotka ovat polttoainetta kulutukseen luovuttavia valmisteverovelvollisia, tulee varmistaa, luovutetaanko polttoaine kulutukseen tai käyttääkö toiminnanharjoittaja sen itse yksinomaan nykyisen päästökaupan soveltamisalassa.
Mikäli valmisteverovelvollisella toiminnanharjoittajalla on muuta, kuin nykyisen päästökaupan soveltamisalassa tapahtuvaa polttoaineen loppukäyttöä tai kulutukseen luovutusta toiselle taholle, on mahdollista, että uuden päästökaupan velvoitteet koskevat myös nykyisen päästökaupan toiminnanharjoittajaa, ja yritys olisi näin velvollinen kummassakin päästökauppajärjestelmässä.
Kaksoislaskennan välttäminen
Nykyisen päästökaupan toimintoihin käytetyn polttoaineen päästöt raportoidaan ETS1-päästökaupan velvoitteiden piirissä ja polttoaineen hinnassa on ETS1-päästökaupan kustannusvaikutus. Saman polttoaineen päästöjen raportointia kahteen eri päästökauppaan tulee välttää. Myöhemmin, ETS2-päästökaupan kustannusvaikutuksen käynnistyessä, kahden päästökaupan kustannusvaikutuksen kohdistumista samaan polttoaineeseen, eli niin sanottua kaksoislaskentaa, tulee välttää. Säännellyltä yhteisöltä kerättyjä tietoja polttoaineen kulutukseen luovutuksesta ETS1-soveltamisalaan tullaan hyödyntämään kaksoislaskennan välttämisessä.
Energiavirasto tulee ohjeistamaan menettelyistä, joita tullaan luomaan kaksoislaskennan välttämiseksi.
Polttoaineen päästökaupan kustannusvaikutus käynnistyy vuodesta 2027 alkaen, jolloin uuden päästökaupan päästöoikeuksia ryhdytään laskemaan liikkeelle huutokauppaamalla. Markkinatoimija voivat käydä liikkeelle lasketuilla päästöoikeuksilla vapaasti kauppaa. Markkina tulee olemaan EU:n laajuinen ja päästöoikeudelle muodostuu yhtenäinen hinta EU:ssa. Uuden päästökaupan markkinasta ja markkinapaikoista ei toistaiseksi ole saatavilla tietoa.
Päästöoikeudet huutokaupataan markkinoille
Päästöoikeuksien liikkeelle laskussa huutokauppaamalla tullaan noudattamaan samoja toimintatapoja kuin nykyisessä ETS1-päästökaupassa. Lisätietoja huutokaupoista
Säännellyllä yhteisöllä velvoite hankkia ja palauttaa päästöoikeuksia vuosittain
Vuodesta 2028 alkaen säänneltyjen yhteisöjen on palautettava edellisenä kalenterivuotena kulutukseen luovuttamiensa polttoaineiden kokonaispäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Määräaika päästöoikeuksien palauttamiselle on kuukausi sen jälkeen, kun päästöselvitys on pitänyt toimittaa, eli 30.5. mennessä.
Päästöoikeudet palautetaan päästöoikeuksien tilijärjestelmässä päästökaupparekisterissä. Päästökaupparekisteri on tilijärjestelmä, missä päästöoikeuksia säilytetään ja voidaan siirtää tileiltä toisille. Järjestelmässä on jo ETS1-päästökaupan vastaavat toiminnot.
Jokaisella säännellyllä yhteisöllä on oltava päästöoikeustili päästöoikeuksien palauttamista varten. Tilit tullaan avaamaan tämänhetkisen tiedon mukaan vuonna 2026. Lisätietoja päästökaupparekisteristä
Energiavirasto julkaisee tässä polttoaineen päästökauppaa koskevia ohjeita ja lomakkeita.
Kuuluuko toiminta ETS2:n piiriin?
Ohje hakemusten laatimiselle ETS2-asiointijärjestelmässä
Tarkkailua ja raportointia koskeva asetus: Yleiset ohjeet ETS2-yhteisöille | englanti (alkuperäinen) | suomi (epävirallinen käännös) |
ETS2-tarkkailusuunnitelman pohjana käytettävä Excel-lomake
Polttoaineen päästökauppa tulee olemaan rakenteeltaan pitkälle samankaltainen nykyisen yleisen päästökaupan kanssa. Valmisteilla olevan uuden päästökauppalain lisäksi, sen toimeenpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä säädetään useissa komission antamissa asetuksissa, joita on laajennettu kattamaan nykyisen päästökaupan lisäksi myös uusi polttoaineen päästökauppa.
Päästökauppaa koskevat kansalliset säädökset
Yleistä ETS1-päästökauppaa koskeva päästökauppalaki (1270/2023)
Valmisteverotusta koskevat kansalliset säädökset
Valmisteverotuslaki (182/2010)
Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta (1472/1994)
Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996)
Päästökauppaa koskevat EU-säädökset
Päästökauppadirektiivi (2003/87/EY)
Päästöjen tarkkailu, todentaminen ja raportointi
Komission päästöjen tarkkailuasetus (EU) 2018/2066
Komission päästöjen tarkkailuasetuksen muutosasetus, missä on ETS2-päästökauppaa koskevat yksityiskohtaiset säännökset
Komission päästöjen tarkkailuasetuksen muutosasetus, missä on yksittäisiä ETS2-päästökauppaa koskevia säännöksiä
Komission todentamisasetus (EU) 2018/2067
Komission todentamisasetuksen muutosasetus, missä ETS2-päästökaupan todentamista koskevat yksityiskohtaiset säännökset
Päästöoikeuksien huutokauppaaminen ja päästökaupparekisteri
Usein kysyttyä
ETS2 on EU:n uusi yhteinen päästökauppa, jolla pyritään vähentää taakanjakosektorin ilmastopäästöjä kustannustehokkaasti. Sen käyttöönotosta on sovittu päästökauppadirektiivissä (2003/87/EY) ja jokaisen jäsenvaltion tulee toimeenpanna päästökauppa kansallisella lainsäädännöllä. Päästökauppadirektiivissä ja päästökauppaa koskevassa suoraan sovellettavassa EU-lainsäädännössä järjestelmän nimi on rakennusten, tieliikenteen ja muiden toimialojen päästökauppajärjestelmä.
Suomessa ETS2-päästökauppa toimeenpannaan uudella lailla, jota koskeva hallituksen esitys (HE 119/2024 vp) on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä ja sen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2025 alusta alkaen. Kansallisesti järjestelmästä käytetään nimeä fossiilisen polttoaineen jakelun päästökauppa tai lyhyemmin polttoaineen jakelun päästökauppa.
ETS2 tulee olemaan erillinen nykyisestä laitoksiin sekä lento- ja meriliikenteeseen kohdistuvasta ETS1-päästökaupasta. Järjestelmien säännöissä on kuitenkin paljon samankaltaisuutta. ETS1 ja ETS2 ovat käyttökieleen vakiintuneita käsitteitä. ETS tulee päästökaupan englannin kielisestä termistä emissions trading system.
Jäsenvaltioiden tulee kansallisessa lainsäädännössä tarkentaa, ketä uuden päästökaupan suorat velvoitteet koskevat.
Suomessa sääntelyn ehdotetaan kohdistuvan yrityksiin, jotka ovat kulutukseen luovuttamastaan polttoaineesta valmisteverovelvollisia, eli heillä on esimerkiksi valtuutetun varastonpitäjän lupa.
Polttoaineesta valmisteverovelvollisten yritysten tulee arvioida, koskevatko ETS2-päästökaupan velvoitteet heitä.
Mikäli yritys on rekisteröitynyt polttoaineesta valmisteverovelvolliseksi, on mahdollista, että ETS2:n suorat velvoitteet koskevat yritystä. Yrityksen tulee arvioida, täyttyvätkö muut alla kuvatut kriteerit yrityksen osalta.
Mikäli yksikin polttoaine täyttää kaikki yllä olevat kriteerit eli kuuluu polttoaineen päästökaupan soveltamisalaan, on toimija säännelty yhteisö ja sen pitää tulee toiminalleen päästölupaa sekä hyväksyttää päästöjen tarkkailusuunnitelma helmikuun 2025 loppuun mennessä. Lisätietoa säännellyn yhteisön velvoitteista löytyy Energiaviraston kotisivuilta.
Mikäli yritys ei ole itse valmisteverovelvollinen, eivät ETS2-päästökaupan velvoitteet koske yritystä suoraan.
Säännelty yhteisö on polttoaineen päästökaupassa sääntelyn kohde, eli se taho, joka vastaa päästökaupan velvoitteista. Säänneltyjä yhteisöjä ovat toimijat, jotka ovat valmisteverovelvollisia kulutukseen luovuttamastaan polttoaineesta. Säännellyllä yhteisöllä tulee olla päästölupa sekä hyväksytty päästöjen tarkkailusuunnitelma.
Säännelty yhteisö vastaa nykyisen ETS1 päästökaupan toiminnanharjoittajaa.
Kulutukseen luovutus on valmisteverotuksessa käytetty termi ja kuvaa tilannetta, jossa valmisteveron alainen tuote, tässä tapauksessa polttoaine, poistuu väliaikaisen verottomuuden järjestelmästä. Valmisteveron maksuvelvollisuus syntyy, kun polttoaine poistuu väliaikaisen verottomuuden järjestelmästä, eli se luovutetaan kulutukseen. Kulutukseen luovuttamista on esimerkiksi tuotteen myynti ja omaan käyttöön ottaminen.
ETS2-päästökauppa kattaa hyvin laajasti eri polttoaineet, jotka menevät polttoon, kuten moottoribensiini, dieselöljy, kevyt- ja raskas polttoöljy, maakaasu ja kivihiili. Polttoaineen päästökaupan ulkopuolelle on määritelty turve, puupolttoaineet, biohiili ja muut kiinteät biomassat, sekä mäntyöljy, yhdyskuntajäte ja ongelmajäte.
Polttoaineen päästökauppaan kuuluvat polttoaineet määritellään yksityiskohtaisesti uutta päästökauppaa koskevan lain luonnoksessa seuraavasti: polttoaineella tarkoitetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/1994) 2 ja 2 a §:ssä ja sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 2 §:n 2 kohdan a ja c alakohdassa ja 2 a §:ssä tarkoitettuja polttoaineita ja energiatuotteita.
Uuden päästökaupan soveltamisalaan kuuluvat polttoaineet määräytyvät siis lähtökohtaisesti sen perusteella, katsotaanko niiden olevan polttoaineiden valmisteverotusta koskevan lainsäädännön mukaisesti polttoaineita. Näin ollen polttoaineen päästökauppa tulee kattamaan laajasti erilaisia polttoaineiksi luokiteltavia tuotteita.
Polttoaineen päästökauppaa koskevassa kansallisessa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että uutta päästökauppaa sovellettaisiin varsin laajasti yleisen ETS1 päästökaupan ulkopuoliseen polttoaineen kulutukseen luovutukseen. Polttoaineen loppukulutussektoreista mukana olisivat liikenteen, rakennusten erillislämmityksen ja ETS1-päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden lisäksi maa- ja metsätalous sekä huviveneily ja tietyiltä osin muu vesiliikenteen käyttöön jaeltu polttoaine.
Kansallisesti ETS2-päästökauppaa tullaan soveltamaan päästökauppadirektiivin mukaista soveltamisalaa laajemmin. Päästökauppadirektiivin soveltamisala on rajattu kattamaan tieliikenteen, rakennusten erillislämmitykseen sekä nykyisen ETS1-päästökaupan ulkopuolisessa teollisuudessa polttoon käytetty polttoaine. Päästökauppadirektiivin mukainen soveltamisalan rajaus on tehty perustuen kasvihuonekaasujen raportoinnissa käytettyyn kansainväliseen IPCC-luokitukseen.