Verkon rakentaminen
Sähköverkon rakentaminen on säänneltyä toimintaa.
Sähkön jakeluverkon haltija saa vastuualueellaan rakentaa yksinoikeudella jakeluverkkoa, eli alle 110 kV sähköverkkoa. Poikkeuksen tästä tekevät liittymisjohdot.
110 kV ja sitä suurempien sähköjohtojen rakentamista valvoo Energiavirasto ja rakentamiseen tarvitaan Energiaviraston hankelupa.
Maakaasun siirtoputkien osalta rakentamista säännellään maakaasumarkkinalainsäädännössä vain valtakunnan rajat ylittävien hankkeiden osalta. Energiavirastolla ei ole toimivaltaa valvoa maakaasuverkkojen rakentamista.
Jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa eli alle 110 kV sähköverkkoa vastuualueellaan. Muut kuin verkonhaltija voivat rakentaa alle 110 kV sähköverkkoa, jos johdolla on tarkoitus liittää sähkönkäyttöpaikka tai yksi tai useampi voimalaitos jakeluverkonhaltijan sähköverkkoon.
Rakennusoikeus koskee tuotantolaitosten osalta myös liittämistä muun verkonhaltijan sähköverkkoon. Vastaava oikeus koskee sähkönkäyttöpaikan tai tuotannon alle 110 kV varasyöttöyhteyden rakentamista.
Verkonhaltijan yksinoikeus rakentaa ei ulotu kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäiseen sähköverkkoon vaan kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäistä alle 110 kV sähköverkkoa voidaan rakentaa vapaasti.
Alle 110 kV sähköverkkoa voidaan näiden lisäksi rakentaa verkonhaltijan antamalla suostumuksella.
Suurjännitteisen eli vähintään 110 kV sähköjohdon rakentamiseen on haettava hankelupa Energiavirastolta. Hankelupa tarvitaan kantaverkkoon tai suurjännitteiseen jakeluverkkoon kuuluville johdoille, rajayhdysjohdoille ja liittymisjohdoille, joiden nimellisjännite on vähintään 110 kV. Hankelupaa ei tarvita kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköjohdon rakentamiseen.
Sähköjohdon hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on, että sähköjohdon rakentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista. Hankeluvassa ei oteta kantaa sähköjohdon sijoitteluun. Hankelupa voidaan myöntää ilman tarveharkintaa, jos kyseessä on seuraavat kriteerit täyttävä liittymisjohto tai jakeluverkonhaltijan sähköjohto.
- Liittymisjohdoksi katsotaan vähintään 110 kV sähköjohto, jolla liitetään sähkönkäyttöpaikka tai yksi tai useampi voimalaitos lähimpään vähintään 110 kV sähköverkkoon. Etäisyyden arvioinnissa ei oteta huomioon maankäytöllisiä tekijöitä. Jos sähkönkäyttöpaikka tai voimalaitos liitetään muuhun kuin lähimpään suurjännitteiseen sähköjohtoon, hakijan on osoitettava, että johdon rakentaminen on tarpeellista sähkönsiirron turvaamiseksi.
- Jakeluverkonhaltijan tarveharkinnasta vapautetulla suurjännitteisellä sähköjohdolla tarkoitetaan johtoa, jolla jakeluverkonhaltija muodostaa uuden johtoyhteyden jakeluverkkonsa kahden pisteen välille tai jolla jakeluverkonhaltija liittää oman sähköverkkoonsa toiseen sähköverkkoon. Rakentamisen on tapahduttava kokonaan tai osittain jakeluverkonhaltijan vastuualueella. Jos rakentaminen tapahtuu vastuualueen ulkopuolella, jakeluverkonhaltijan on osoitettava johdon tarve sähkönsiirron turvaamiseksi sähköverkossa.
Hankelupa on voimassa viisi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hankeluvassa esitetyn johdon on valmistuttava tämän ajan kuluessa. Jos hankeluvan voimassaolo lakkaa johdon rakennustöiden ollessa kesken, pitää hankkeelle hakea uusi hankelupa.
Hankelupa on hankittava ennen sähköjohdon rakentamista. Luvattoman sähköverkon rakentamisesta tuomitaan sakkorangaistukseen, ellei muussa laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
Energiaviraston myöntämän hankeluvan hakemuksen vaatimukset ja hakemiseen liittyvä prosessi löytyvät asiointi-osiosta.
Maankäytölliset kysymykset
Energiaviraston valvonta ei ulotu maankäytöllisiin kysymyksiin. Virasto ei siten ota kantaa maankäyttöä koskeviin sopimuksiin ja niiden hinnoitteluun.
Suurjännitteisten sähköjohtojen osalta maankäytölliset kysymykset ratkaistaan viimekädessä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) mukaisessa lunastusmenettelyssä. Lunastusmenettelyä hoitaa työ- ja elinkeinoministeriö.