Päästöluvat | Energiavirasto

Toiminnanharjoittajan pitää hakea päästölupaa ja tarkkailusuunnitelman hyväksyntää vähintään 6 kuukautta ennen toiminnan suunniteltua aloitusta. Toiminnalla tarkoitetaan myös laitoksen koekäyttöä.

Laitoksen tarkkailusuunnitelma sisältää menettelyt, joilla kasvihuonekaasupäästöjä tarkkaillaan ja joilla päästöt raportoidaan. Tarkkailusuunnitelmaa laatiessa pitää ottaa huomioon kansallisten ja Euroopan komission säädösten vaatimukset sekä Energiaviraston ohjeet. Energiavirasto käsittelee hakemukset arvioimalla, täyttävätkö ne säädösten vaatimukset.

Hae päästölupaa ja tarkkailusuunnitelman hyväksyntää

Yksinkertaistettu tarkkailusuunnitelma (YTS)

Vähän päästöjä aiheuttavalle laitokselle toiminnanharjoittaja voi hakea vakiomuotoista ja yksinkertaistettua tarkkailusuunnitelmaa tavallisen tarkkailusuunnitelman sijasta. Energiavirasto suorittaa yksinkertaistetun riskinarvioinnin ja arvioi, soveltuuko yksinkertaistettu tarkkailusuunnitelma käyttäväksi laitoksella. Riskinarvioinnissa huomioitavia asioita ovat:

Laitos on vähän päästöjä aiheuttava laitos (A1-laitos).
Laitoksen lähdevirrat ovat erittäin vähämerkityksisiä ja/tai vähämerkityksisiä.
Lähdevirran päästöt lasketaan vakiolaskentamenetelmän mukaisesti.
Käytettyjen lähdevirtojen määrät määritetään ostokirjanpidon ja arvioitujen varastomuutosten perusteella. Liiketoimen tulee tapahtua kahden riippumattoman toimijan välillä.
Lähdevirtojen laskentakertoimina käytetään Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisia arvoja.
Lähdevirtoja ei siirretä laitokselle eikä laitokselta pois.
Hiilidioksidia, typpioksiduulia tai lähdevirtaan sisältyvää hiilidioksidia ei siirretä laitokselle tai laitokselta pois.
Laitoksella ei ole prosessipäästöjä.

Toiminnanharjoittajan pitää ilmoittaa Energiavirastoon kaikista laitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailun muutoksista ennakkoon.

Hae muutosta päästölupaan ja/tai tarkkailusuunnitelmaan

Merkittävät ja ei-merkittävät muutokset

Energiavirasto käy muutetut tiedot läpi ja arvioi muutosten merkittävyyden. Jos hakemuksessa ilmoitetut muutokset eivät ole merkittäviä, asia päätetään maksuttomalla kuittausviestillä. Merkittävien muutosten osalta tehdään maksullinen päätös. Komission päästöjen tarkkailuasetuksen (MRR) 15 artiklan 3 kohdassa on listattu esimerkinomaisesti merkittäviä muutoksia.

Toiminnanharjoittajan pitää tehdä sopimus päästöselvityksen todentamisesta Energiaviraston hyväksymän todentajan kanssa. Todentaja tekee komission todentamisasetuksen (AVR) mukaisen todentamisprosessin aikana yhden tai useamman laitoskäynnin. Toiminnanharjoittajan on päästettävä todentaja laitokselle laitoskäyntiä varten. Laitoskäynnillä todentaja voi mm. tutkia mittaus- ja tarkkailulaitteiden toimivuutta ja suorittaa haastatteluja. Tietyin ehdoin todentaja voi jättää laitoskäynnin tekemättä. Todentaja tekee todennuksesta todentamisraportin, joka liitetään päästöselvitykseen. Toiminnanharjoittaja saa vaatia oikaisua todentamisraporttiin, jonka liitteestä löytyvät oikaisuvaatimusohjeet.

Hyväksytyt todentajat

Energiaviraston hyväksymät päästökauppatodentajat aakkosjärjestyksessä ovat:

AFRY Finland Oy
DNV Business Assurance Finland Oy Ab
Enemi Oy
Inspecta Sertifiointi Oy
Nomine Consult OÜ

Nomine Consult OÜ:n pätevyysalueet löytyvät Viron akkreditointielimen sivulta. Muiden todentajien pätevyysalueet löytyvät FINAS:in sivuilta akkreditointipäätöksistä. Tee seuraavat valinnat:

Akkreditointialue: Todentajat
Toimintoala: VB-Päästökauppatodentaminen

Laitoksen päästöjä pitää tarkkailla ja päästöt raportoida hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vuosittainen raportointikausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12. Todennettu päästöselvitys pitää jättää vuosittain 31.3. mennessä.

Jätä päästöselvitys

Toiminnanharjoittajan on 31.3. mennessä ilmoitettava edeltävän vuoden päästömäärä unionin rekisterissä. Toiminnanharjoittajan on lisäksi 30.9. mennessä palautettava edellisen vuoden todennettuja päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia unionin rekisterissä.

Ilmoita todennetut päästöt unionin rekisteriin

Palauta päästöoikeuksia unionin rekisterissä

Energiavirasto tarkistaa todennetut päästöselvitykset vuosittain. Jos Energiavirasto havaitsee päästöselvityksissä puutteita tai epäselvyyksiä, lähetetään toiminnanharjoittajalle selvityspyyntö havainnoista.

Parannusraportti (todentamisraportin merkinnät)

Toiminnanharjoittajan pitää toimittaa parannusraportti 30.6. mennessä hyväksyttäväksi, jos

päästöselvitystä koskevaan todentamisraporttiin on merkitty sääntöjenvastaisuuksia ja/tai
todentamisraporttiin on merkitty parannussuosituksia. (A1-laitosten osalta ei tarvitse toimittaa parannusraporttia parannussuositusten vuoksi.)

Parannusraportissa pitää kertoa

miten ja milloin toiminnanharjoittaja on korjannut tai suunnittelee korjaavansa todentamisraportissa yksilöidyt sääntöjenvastaisuudet ja/tai
miten ja milloin toiminnanharjoittaja on toteuttanut ja suunnittelee toteuttavansa suositellut parannukset.

Sääntöjenvastaisuudet pitää korjata.

Jos parannussuositukset eivät paranna tarkkailumenetelmää, toiminnanharjoittajan pitää perustella se parannusraportissa. Jos suositusten mukaiset parannukset johtaisivat kohtuuttomiin kustannuksiin, pitää toiminnanharjoittajan esittää tästä näyttö.

Energiavirasto käsittelee parannusraportin ja antaa asiasta päätöksen (maksullinen). Kuitenkin Energiavirasto voi päättää asian maksuttomalla kuittauksella, jos toiminnanharjoittaja on 30.6. mennessä

korjannut kaikki sääntöjenvastaisuudet
toteuttanut suositellut parannukset
toimittanut asiaan liittyvän tarkkailusuunnitelman muutoshakemuksen ja
toimittanut parannusraportin.

Jätä parannusraportti

Parannusraportti (alemmat määrittämistasot)

Jos Energiavirasto on hyväksynyt alempien määrittämistasojen ja/tai fall back-menetelmän soveltamisen, toiminnanharjoittajan pitää toimittaa parannusraportti Energiaviraston asettamissa määräajoissa.

Parannusraportissa pitää kertoa, miksi vaadittujen määrittämistasojen soveltaminen on teknisesti mahdotonta tai johtaisi kohtuuttomiin kustannuksiin.

Jos laitoksen toiminnanharjoittaja vaihtuu, uuden toiminnanharjoittajan pitää ilmoittaa asiasta viipymättä Energiavirastoon ([email protected]).

Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan sitä tahoa, jolla on määräysvalta laitoksen toiminnasta eli sitä, joka vastaa laitoksen käytöstä tai ohjaa laitoksen toimintaa käytännössä. Toiminnanharjoittajan vaihtuminen edellyttää, että laitoksen toiminnan tosiasiallinen määräysvalta siirtyy uudelle toiminnanharjoittajalle. Keskeistä on siis se, mikä taho vastaa laitoksen käytöstä tai ohjaa laitoksen toimintaa käytännössä. Tavallisin syy toiminnanharjoittajan vaihtumiselle on tilanne, jossa laitos myydään tai toiminnanharjoittajan y-tunnus vaihtuu.

Ilmoita toiminnanharjoittajan vaihtumisesta

Jos laitoksen toiminta loppuu tai sen toimintaa koskeva ympäristölupa raukeaa tai peruutetaan, toiminnanharjoittajan pitää ilmoittaa asiasta viipymättä Energiavirastoon ([email protected]). Laitoksen katsotaan lopettaneen toimintansa, kun laitos ei ole toiminnassa ja toiminnan uudelleen aloittaminen on teknisesti mahdotonta.

Hae päästöluvan peruutusta

Päästökauppalain (1270/2023) 6 §:n mukaan lakia ei sovelleta 1.1.2026 alkaen laitokseen, jossa vuosien 2019–2023 keskimääräiset kestävän biomassan poltosta aiheutuvat päästöt muodostavat yli 95 prosenttia laitoksen keskimääräisistä kokonaispäästöistä mainittuna ajanjaksona. Energiaviraston tulee toimittaa tieto näistä laitoksista EU:n komissiolle 30.9.2024 mennessä.

Päästöjen määrittäminen

Energiavirasto laskee jokaisen päästökauppaan alkuvuodesta 2024 kuuluvan laitoksen kestävän biomassan poltosta aiheutuvan päästön osuuden laitoksen kokonaispäästöistä sen jälkeen, kun laitokset ovat jättäneet todennetun päästöselvityksen vuoden 2023 päästöistä. Päästöt lasketaan vuosien 2019–2023 todennettujen päästöselvitysten perusteella.

Laskennassa käytetään kaavaa C=A/(A+B)
A= kestävien biomassojen päästöjen summa
B= Fossiilisten ja ei-kestävien biomassojen päästöjen summa

Laskennassa huomioidaan mm. seuraavat asiat:

Vuosien 2019–2022 päästöselvityksissä kaikki kiinteä ja kaasumainen biomassapolttoaine katsotaan kestäväksi.
Vuoden 2022 päästöselvityksissä kaikki bioneste katsotaan kestäväksi.
Laitoksen kokonaispäästöihin lasketaan mukaan kaikki laitoksen päästöt, mukaan lukien prosessipäästöt.
Jos Energiaviraston on korjannut laitoksen päästöjä päästömääräarvion perusteella, laskennassa käytetään korjattua päästömäärää.
Päästöselvityksien tarkistuksessa tehdyt huomiot virheellisistä luvuista on otettu laskennassa huomioon.
Kestävälle biomassalle käytetään päästökertoimena ja hapettumiskertoimena Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisia kertoimia.
Tilastokeskuksen kertoimia käyttäville seospolttoaineille biomassaosuuden päästöt lasketaan käyttäen Tilastokeskuksen 2024 polttoaineluokituksen alustavaa päästökerrointa ja bioperäisen hiilen oletusosuutta.
Biomassa- ja seoslähdevirroille päästöt lasketaan energiasisällön avulla.

Jos laitos ei ole ollut mukana päästökaupassa koko ajanjaksoa 2019–2023, mutta laitos on kuitenkin ollut toiminnassa sellaisinakin vuosina, Energiavirasto tulee ottamaan erikseen yhteyttä näihin laitoksiin ja arvioimaan päästöt.

Päästökaupan piiristä poistuvat laitokset

Päästöjen määrittämisen jälkeen Energiavirasto ottaa yhteyttä niihin laitoksiin, joilla keskimääräiset kestävästä biomassasta peräisin olevat päästöt ovat edellä kuvatun laskennan perusteella yli 95 % laitoksen kokonaispäästöistä.

Päästöoikeuksien ilmaisjakoa jakokaudelle 2026–2030 tulee hakea Energiavirastolta viimeistään 30.4.2024. Biomassapäästöjen osuuden määrittämistä ei todennäköisesti ehditä Energiavirastossa tekemään loppuun ennen edellä mainittua määräaikaa. Näin ollen ilmaisjakohakemukset voi jättää Energiavirastolle myös niiden laitosten osalta, jotka mahdollisesti tulevat poistumaan päästökaupan piiristä vuodesta 2026 alkaen. Energiavirasto tulee myöhemmin ohjeistamaan, miten näiden laitosten ilmaisjakohakemusten kanssa toimitaan sen jälkeen, kun laitoksen poistuminen päästökaupasta varmistuu.

Energiavirasto toimittaa tiedon päästökaupan piiristä poistuvista laitoksista EU:n komissiolle 30.9.2024 mennessä. Laitokset tarkkailevat ja raportoivat päästöjään kuitenkin vielä vuosien 2024 ja 2025 osalta. Energiavirasto peruu laitosten päästöluvat loppuvuodesta 2025.

9.2.2024:

Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen oletuskertoimet tarkentuivat sekapolttoaineille – huomioitava vuoden 2023 päästöselvityksissä

Tilastokeskus on julkaissut vuoden 2024 polttoaineluokituksen. Seospolttoaineille, joiden päästöjen tarkkailussa käytetään Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisia oletuskertoimia, käytetään vuoden 2023 päästöselvityksessä oletuskertoimina vuoden 2024 polttoaineluokituksen arvoja. Muiden polttoaineiden osalta vuoden 2023 päästöselvityksessä käytetään normaaliin tapaan vuoden 2023 polttoaineluokituksen arvoja.
FINETS-järjestelmässä päästöselvityksessä seospolttoaineen päästökertoimeksi (alustava päästökerroin) merkitään polttoaineluokituksen 2024 sarakkeessa ”seoksen yhdistetty CO2” ilmoitettu oletuskerroin. Biomassaosuudeksi merkitään sarakkeessa ”bioperäisen hiilen oletusosuus” oleva arvo, jos kaikki seospolttoaineen sisältämä biomassa on kestävää.

2.1.2024:

Vanha FINETS-järjestelmä (www.paastolupa.fi) on poistunut käytöstä. Päästökauppakaudella 2021–2030 käytettävä uusi FINETS-asiointijärjestelmä on osoitteessa finets.energiavirasto.fi.

15.8.2023:

Vanha FINETS-järjestelmä (www.paastolupa.fi) poistuu käytöstä 31.12.2023. Tallenna tarvittavat tiedot/tulosteet järjestelmästä itsellesi talteen, sillä vuoden vaihteen jälkeen järjestelmään ei pääse enää kirjautumaan sisään. Vanha FINETS-järjestelmä oli käytössä päästökauppavuosina 2005–2020. Päästökauppakaudelle 2021–2030 käyttöön otettiin uusi järjestelmä, minkä vuoksi vanha järjestelmä poistuu käytöstä.

3.4.2023:

Energiavirasto on tehnyt päästökauppalaitoksille ohjeen koskien biomassan tarkkailua ja raportointia 1.1.2023 alkaen. Jos laitoksella poltetaan biomassaa tai seospolttoaineita, tulee tarkkailusuunnitelmaan tehdä ohjeen mukaiset muutokset vuoden 2023 aikana. Tämä tehdään hakemalla tarkkailusuunnitelmaan muutosta FINETSissä.

Biomassaohje

Lisätietoja päästökauppaan liittyen voi kysyä osoitteesta [email protected]. Lisätietoja kestävyyskriteereihin liittyen voi kysyä osoitteesta [email protected].

Päästöjen tarkkailu:

Päästölupa- ja tarkkailusuunnitelmaohje (pdf)

Biomassan tarkkailu ja raportointi (pdf)

Maakaasuverkkoon syötetty biokaasu (pdf)

Ohje epävarmuustarkastelua varten (pdf)

Komission epävarmuuslaskentatyökalu (excel)

Kohtuuttomien kustannusten laskentapohja 2024 (excel)

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK) päästölupahakemuksesta ja tarkkailusuunnitelmasta 2021-2030 (pdf)

CRF-koodit (pdf)

Päästökertoimen laskenta (pdf)

Määrittämisohje painotetuille laskentakertoimille (excel)

Euroopan komission päästöjen tarkkailua koskevat ohjeasiakirjat:

Ohje	Kieliversiot (PDF)
MRR GD1: Laitoksia koskevat yleisohjeet	englanti	suomi
MRR GD3: Biomassa EU:n päästökauppajärjestelmässä	englanti	suomi
MRR GD4: Epävarmuustarkastelua koskevat ohjeet	englanti	suomi
MRR GD4a: Epävarmuustarkastelua koskevat ohjeet – Esimerkki	englanti	suomi
MRR GD5: Näytteenottoa ja analysointia koskevat ohjeet	englanti	suomi
MRR GD6: Tiedonhallintatoimet ja kontrollijärjestelmä	englanti	suomi