Kustannustehokkaasti hallinnoidut ilmastotoimet

Energiavirasto toimii Suomessa päästökauppaviranomaisena. Päästökaupan tarkoitus on edistää syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti Euroopan unionin alueella. Päästökauppa tukee Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden toteutumista: päästökaupan piiriin kuuluu noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja koko EU:n alueella päästökauppa kattaa noin 40 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöoikeudet jaetaan toiminnanharjoittajille harminisoitujen EU:n laajuisten sääntöjen mukaisesti joko ilmaiseksi tai huutokauppaamalla. Jaettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä pienenee vuosittain. 

Energiavirasto vastaa Manner-Suomen päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien laitosten päästöluvituksesta ja lupaehtojen valvonnasta, päästöoikeuksien maksutta jakamisesta, päästökaupparekisterin (unionin rekisteri) kansallisen osan hallinnoinnista, päästökauppatodentajien hyväksynnästä ja valvonnasta sekä toimii Suomen huutokaupanpitäjänä.

Mittari: kasvihuonekaasupäästöjen vuosittaiset kokonaispäästöt päästökauppasektorilla

Tavoitteen 13.2 mittariksi on valittu kokonaispäästöjen kehitys päästökauppasektorilla. Raportointijakso sisältää kolmannen päästökauppakauden (2013-2020) ja neljännen kauden (2021-2030) ensimmäisen vuoden. Päästökaupan piiriin kuuluvat laitokset raportoivat Energiavirastolle hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti määritetyt ja todennetut edellisen vuoden päästönsä vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. 

 

Päästökaupan piiriin kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä on ollut laskusuunnassa raportointijakson aikana.

Kyseessä on Energiaviraston ensimmäinen vastuullisuusraportti ja näin ollen tavoitteessa onnistumisen mittaustavan soveltuvuutta tullaan jatkossa tarkastelemaan vuosittain, jotta mittari olisi mahdollisimman kuvaava. Nyt valittuun mittariin on päädytty, koska siitä on jo olemassa dataa ja sen saatavuus on varmaa, jolloin voidaan varmistaa mittarin jatkuvuus. Jatkossa tämän mittarin rinnalle on mahdollista nostaa myös muita mittareita, jos ne katsotaan soveltuviksi ja tavoitteessa edistymistä kuvaaviksi. 

Tekoja

• Energiavirasto osallistuu päästökauppaa koskevien säädösten kehitykseen EU-komission työryhmissä ja pyrkii edistämään järjestelmän kehittämistä siten, että hallinnolliset kustannukset pysyvät maltillisina ja järjestelmä kannustaa päästöjen vähentämiseen. Viraston aloitteesta valmistelluilla lainsäädäntömuutoksilla on pyritty vähentämään hallinnollista taakkaa mahdollistamalla vähäisten muutosten hyväksyminen kevennetyllä menettelyllä, sallimalla yksinkertaistetun tarkkailusuunnitelman käyttäminen laitoksilla ja säätämällä sopimusmenettelystä päästöoikeuksien takaisinperinnästä.  
• Energiavirasto luovuttaa vuosittain tarkistetun päästöselvitysdatan edelleen muun muassa Tilastokeskukselle. Näin pyritään mahdollistamaan, että toimijat voisivat raportoida saman tiedon viranomaiselle vain kerran. 
• Kolmannella päästökauppakaudella (2013-2020) ei tarvinnut määrätä lainkaan ylitysmaksuja päästöoikeuksien palautusten laiminlyönneistä eli kaikki päästökaupan piirin kuuluvat laitokset huolehtivat toteutuneiden päästöjensä mukaiset päästöoikeuksien palautukset päästökaupparekisteriin vuosittain määräaikaan 30.4. mennessä. Tarvittaessa opastamme toiminnanharjoittajia hoitamaan velvoitteet ajoissa ja autamme estämään turhien sanktiomaksujen kerääntymistä muiden päästökauppakustannusten päälle. Toimimme näin, koska tiedämme että päästökaupparekisterin käyttö on haasteellista etenkin pienille toimijoille, jotka eivät käy kauppaa päästöoikeuksilla, mutta joille päästökaupan piiriin kuuluminen on lakisääteinen velvoite. Lisäksi päästöoikeuksien palautuksista huolehtiminen vaalii Suomen mainetta ilmastotoimien toteuttajana.
• Vuonna 2021 kirjattiin hieman vajaat 2000 päätettyä asiaa. Määrä oli tavallista suurempi johtuen päästökauppakauden vaihteesta.