Ilmastotoimia hallinnoidaan taloudellisesti


YK:n tavoite 13: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. 
Alatavoite 13.2: Ilmastonmuutokseen liittyvien toimenpiteiden sisällyttäminen kansallisiin politiikkoihin, strategioihin ja suunnitelmiin YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen huomioiden.

Energiavirasto toimii Suomessa päästökauppaviranomaisena. Päästökaupan tarkoitus on edistää syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti Euroopan unionin alueella. Päästökauppa tukee Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden toteutumista: päästökaupan piiriin kuuluu noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja koko EU:n alueella päästökauppa kattaa noin 40 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöoikeudet jaetaan toiminnanharjoittajille harmonisoitujen EU:n laajuisten sääntöjen mukaisesti joko ilmaiseksi tai huutokauppaamalla. Jaettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä pienenee vuosittain.  

Energiavirasto vastaa Manner-Suomen päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien laitosten päästöluvituksesta ja lupaehtojen valvonnasta, päästöoikeuksien maksutta jakamisesta, päästökaupparekisterin (unionin rekisteri) kansallisen osan hallinnoinnista, päästökauppatodentajien hyväksynnästä ja valvonnasta sekä toimii Suomen huutokaupanpitäjänä.

Mittari: kasvihuonekaasupäästöjen vuosittaiset kokonaispäästöt päästökauppasektorilla

Tavoitteen 13.2 mittariksi on valittu kokonaispäästöjen kehitys päästökauppasektorilla. Raportointijakso sisältää kolmannen päästökauppakauden (2013-2020) ja neljännen kauden (2021-2030) kaksi ensimmäistä vuotta. Päästökaupan piiriin kuuluvat laitokset raportoivat Energiavirastolle hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti määritetyt ja todennetut edellisen vuoden päästönsä vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.  

Päästökaupan piiriin kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä on ollut laskusuunnassa raportointijakson aikana. 

 Päästökaupan piiriin kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä on ollut laskusuunnassa raportointijakson aikana.

Valittuun mittariin on päädytty, koska siitä on jo olemassa dataa ja sen saatavuus on varmaa, jolloin voidaan varmistaa mittarin jatkuvuus. Jatkossa tämän mittarin rinnalle on mahdollista nostaa myös muita mittareita, jos ne katsotaan soveltuviksi ja tavoitteen edistymistä kuvaaviksi. 

Tekoja

  • Energiavirasto osallistuu päästökauppaa koskevien säädösten kehitykseen EU-komission työryhmissä ja pyrkii edistämään järjestelmän kehittämistä siten, että hallinnolliset kustannukset pysyvät maltillisina ja järjestelmä kannustaa päästöjen vähentämiseen.  
  • Vuonna 2022 otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön menettely, jonka mukaisesti kaikista päästöluvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman muutoshakemuksista sekä parannusraporteista ei tehdä maksullista päätöstä, vaan osa kuitataan käsitellyksi maksutta. Tämä nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja vähentää toiminnanharjoittajille kohdistuvia kustannuksia. 
  • Päästökaupparekisterin osalta vuoden 2022 aikana tilinhaltijat hyödynsivät ensimmäistä kertaa ”yhden silmäparin periaatetta” laajemmassa mittakaavassa. Kyseessä on päästökauppakauden 2021 alussa voimaan tullut muutos, joka mahdollistaa kaikkien tilitapahtumien tekemisen vain yhden tilinkäyttäjän toimesta. Erityisesti päästöoikeuksien palautus rekisterissä sujuvoittui näin merkittävästi.