Energian alkuperätakuu
Suomessa on toimeenpantu uusiutuvan energian direktiivin (RED II) alkuperätakuita koskevaa sääntelyä ja sen myötä alkuperätakuulakia on uudistettu. Lain energian alkuperätakuista (1050/2021) myötä alkuperätakuita tullaan myöntämään uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla sekä tehokkaalla yhteistuotannolla tuotetulle sähkölle, uusiutuvalle kaasulle, uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle vedylle, uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle lämmölle ja jäähdytykselle sekä hukkalämmölle ja -kylmälle.
Lain energian alkuperätakuista myötä sähkön alkuperätakuurekisteristä vastaa kantaverkonhaltija Fingrid Oyj:n omistama Finextra Oy. Kaasun siirtoverkonhaltija Gasgrid Finland Oy vastaa kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisteristä. Energiavirasto toimii lämmityksen ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä sekä valvoo alkuperätakuulain noudattamista.
Laki energian alkuperätakuista (1050/2021)
Asetuksella energian alkuperätakuista annetaan lisäksi tarkempia säännöksiä uuden alkuperätakuulain soveltamisesta.
Valtioneuvoston asetus energian alkuperätakuista (1081/2021)
Suomi lähtökohtaisesti tunnustaa Euroopan unionin (EU) tai Euroopan talousalueen (ETA) toisen valtion uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (jäljempänä RED II) mukaisesti uusiutuvalle energialle, ydinvoimalla tuotetulle sähkölle, hukkalämmölle ja -kylmälle myönnetyt alkuperätakuut. Alkuperätakuiden tunnustamisella tarkoitetaan, että toisen valtion alkuperätakuita voidaan käyttää lain energian alkuperätakuista (1050/2021, jäljempänä alkuperätakuulaki) tarkoittaman varmennusvelvoitteen ja sähkön alkuperän ilmoittamisvelvollisuuden täyttämisessä. Toisen valtion tunnustettuja alkuperätakuita voidaan tuoda alkuperätakuurekisterin ylläpitäjän hallinnoimaan rekisteriin.
Edellä tarkoitettua alkuperätakuuta ei tarvitse kuitenkaan tunnustaa, jos sen täsmällisyydestä, luotettavuudesta tai todenperäisyydestä on perusteltuja epäilyjä. Jos Energiavirasto tai alkuperätakuurekisterin ylläpitäjä katsoo, että tietyn EU- tai ETA-valtion alkuperätakuiden tunnustamisesta tulisi kieltäytyä, sen on ilmoitettava asiasta työ- ja elinkeinoministeriölle, joka päättää tunnustaako Suomi tietyn EU- tai ETA-valtion alkuperätakuita.
Alkuperätakuiden siirto eri EU- ja ETA-valtioiden kansallisten rekisterien välillä tapahtuu AIB:n keskusrekisterin kautta. AIB (Association of Issuing Bodies) on alkuperätakuurekisterien ylläpitäjien yhteistyöjärjestö. Kaikkia AIB:n jäsenvaltioista peräisin olevia alkuperätakuita ei välttämättä kuitenkaan tunnusteta Suomessa (esimerkiksi Sveitsi).
Toimijan, joka haluaa käyttää alkuperätakuulain mukaisen varmennusvelvoitteen täyttämiseen sellaisissa EU- tai ETA-valtioissa myönnettyjä alkuperätakuita, joiden kansalliset rekisterit eivät ole yhteydessä AIB:n keskusrekisteriin tulee varmistua siitä, että alkuperätakuut on myönnetty RED II:n mukaisesti. Lisäksi toimijan tulee ottaa yhteyttä alkuperätakuurekisterin ylläpitäjään tai Energiavirastoon, jolloin Energiavirasto voi varmistua siitä, että alkuperätakuut on myönnetty RED II -direktiivin edellytysten mukaisesti, sekä tarvittaessa käynnistää prosessin sen arvioimiseksi onko kyseessä olevien alkuperätakuiden täsmällisyydestä, luotettavuudesta ja todenperäisyydestä perusteltuja epäilyjä esimerkiksi konsultoimalla kyseessä olevan EU- tai ETA-valtion kansallista alkuperätakuista vastaavaa viranomaista.
Energiavirasto hyväksyy alkuperätakuulain mukaiset arviointilaitokset. Arviointilaitoksen tulee täyttää alkuperätakuulain mukaiset vaatimukset:
1) laitos on laissa energian alkuperätakuista tarkoitetuissa arviointilaitoksen tehtävissä toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton;
2) laitoksen henkilökunnalla on hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus sekä riittävän laaja-alainen kokemus laissa tarkoitettuja arviointilaitoksen tehtäviä varten; sekä
3) laitoksella on käytössä luotettava menetelmä, jonka avulla energian alkuperän vaatimustenmukaisuus varmistetaan, sekä asianmukaiset ohjeet toimintaa ja sen seurantaa varten.
Alkuperätakuulain mukaiseksi arviointilaitokseksi haetaan täyttämällä arviointilaitoksen hyväksymishakemus, johon löytyy linkki alta. Hakemuslomakkeessa hakija antaa tietoja toiminnastaan ja pätevyyksistään. Jos hakija täyttää lain mukaiset arviointilaitosta koskevat vaatimukset, Energiavirasto tekee asiasta hyväksymispäätöksen.
Energiavirasto on hyväksynyt alkuperätakuulain mukaisiksi arviointilaitoksiksi alla olevat organisaatiot. Hyväksymispäätökset ovat toistaiseksi voimassa olevia.
AFRY Finland Oy
DNV Business Assurance Finland Oy Ab
Enemi Oy
- Hyväksymispäätös 239/071002/2022 (pdf)
- Muutospäätös 1922/071002/2022 (pdf)
- Muu päätös 1993/071000/2022 (pdf)
- Muu päätös 2287/071000/2022 (pdf)
Inspecta Sertifiointi Oy
Teqniq Wind Oy
Ota meihin yhteyttä mieluiten sähköpostilla: [email protected]
Asiantuntijoiden suorat yhteystiedot löytyvät henkilö- ja tehtävähausta hakusanalla alkuperätakuu.
Lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuu
Laki energian alkuperätakuista on tullut voimaan 3.12.2021. Lain myötä Energiavirasto toimii lämmityksen ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä.
Infotilaisuuden 29.3.2022 esitysmateriaali (pdf)
Energiaviraston järjestämät käyttökoulutukset:
- Käyttökoulutus lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin tilinhaltijoille 5.4.2022 materiaali (pdf)
- Käyttökoulutus lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin tilinhaltijoille 19.4.2022 materiaali (pdf)
- Käyttökoulutus lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin tilinhaltijoille 17.5.2022 materiaali (pdf)
Käyttökoulutuksista tilinhaltijoille järjestetään tarpeen mukaan uusintoja.
Myyjän, joka myy uusiutuvaa lämpöä tai jäähdytystä tai hukkalämpöä tai -jäähdytystä, on varmennettava energian alkuperä. Samoin tuottajan, joka liiketoiminnassaan ilmoittaa tietoja käyttämänsä lämmön tai jäähdytyksen alkuperästä ja lämmön ja jäähdytyksen käyttäjän, joka markkinoi käyttämänsä lämmön tai jäähdytyksen olevan uusiutuvaa tai hukkalämpöä tai -kylmää, tulee varmentaa lämmön ja jäähdytyksen alkuperä lain energian alkuperätakuista (1050/2021) mukaisesti.
Palveluehdot koskevat lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin tilinhaltijoita ja käyttäjiä. Palveluehdoissa on kuvattu ehdot, joiden mukaisesti Energiaviraston ylläpitämää lämmön ja jäähdytyksen sähköistä alkuperätakuurekisteriä tulee käyttää, sekä millä ehdoin Energiavirasto tarjoaa lämmön ja jäähdytyksen alkuperän varmistamiseksi palveluja alkuperätakuurekisterin välityksellä.
Lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin palveluehdot (pdf)
Lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisteriin hakeudutaan toimittamalla hakemuslomake Energiavirastoon lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisteriin rekisteröitymistä varten. Alkuperätakuurekisteriin hyväksyttyä toimijaa koskevat alkuperätakuulain velvoitteet. Velvoitteiden seuraamiseksi ja alkuperätakuiden myöntämiseksi Energiavirasto kerää organisaation tarpeelliset tiedot.
Hakeudu tilinhaltijaksi lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisteriin
EPV Energia Oy
Fortum Power and Heat Oy
Gasum Portfolio Services Oy
Helen Oy
Holt Global International AG
Hyvinkään Lämpövoima Oy
Imatran Lämpö Oy
Inergia Lämpö Oy
Kauhavan Kaukolämpö Oy
Kaukaan Voima Oy
Kemin Energia ja Vesi Oy
Keravan Energia Oy
Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö
Keuruun Lämpövoima Oy
Kotkan Energia Oy
KSS Lämpö Oy
Kuopion Energia Oy
Kymin Voima Oy
Lahti Energia Oy
Lappeenrannan Energia Oy
Leppäkosken Lämpö Oy
Loimua Oy
Mehiläinen Oy
Nivos Vesi ja Lämpö Oy
Nokianvirran Energia Oy
Oulun Energia Oy
Oy Alholmens Kraft Ab
Oy Perhonjoki Ab
Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab
Pansion Lämpö Ay
PD Power Oy
Porvoon Energia Oy - Borgå Energi Ab
Rauman Energia Oy
Salon Kaukolämpö Oy
Savon Voima Oyj
Seinäjoen Energia Oy
Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy
Tampereen Sähkölaitos Oy
UPM Kymmene Oyj
Vaasan Sähkö Oy
Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy
Vantaan Energia Oy
Vatajankoski Oy
VSV-Energia Oy
Yara Suomi Oy
| Energiantuotantolaitoksen nimi | GSRN-numero |
|---|---|
| Aittaluodon voimalaitos | 643005592400000376 |
| Biolaakson kylmäkeskus JK2-JK6 ja SKK4-SKK9 | 643005592400001236 |
| Boliden Harjavalta Oy, Harjavallan tehtaat | 643005592400000604 |
| Ensontien lämpökeskus | 643005592400001465 |
| Forssa - Kiimassuon voimalaitos, Nevel Oy | 643005592400000918 |
| Fortum Imatrankoski | 643005592400001472 |
| Haapaniemen voimalaitos | 643005592400000185 |
| Haapaveden voimalaitos, Nevel Oy | 643005592400000932 |
| Hanasaari B-voimalaitos | 643005592400000314 |
| Heinolan voimalaitos / Stora Enso Oyj | 643005592400000208 |
| Hervannan hakelämpökeskus | 643005592400000727 |
| Honkaharjun lämpökeskus | 643005592400001427 |
| Honkajoen biokaasumoottorivoimalaitos | 643005592400000550 |
| Hovinsaaren voimalaitos | 643005592400000291 |
| Hyötyvoimalaitos | 643005592400000420 |
| Iisalmen voimalaitos | 643005592400000383 |
| Imatrankosken lämpökeskus | 643005592400001410 |
| Immolan biolämpökeskus | 643005592400001434 |
| Inarin lämpökeskus | 643005592400001175 |
| Itäharjun kylmäkeskus ITH | 643005592400001229 |
| Ivalon lämpökeskus | 643005592400001151 |
| Joensuun vaneritehdas | 643005592400000598 |
| Joensuun voimalaitos | 643005592400000499 |
| Jämsänkosken paperitehdas ja voimalaitos | 643005592400000772 |
| Järvenpään voimalaitos | 643005592400000352 |
| Kaanaan voimalaitos | 643005592400000390 |
| Kallionopon pellettilämpökeskus kattila K3 | 643005592400000116 |
| Kanavakadun lämpökeskus | 643005592400001458 |
| Kankaanpään voimalaitos | 643005592400000543 |
| Kapulin lämmöntalteenottolaitos | 643005592400000970 |
| Karhulan biolämpökeskus | 643005592400000307 |
| Katri Vala jäähdytyksen tuotanto lämpöpumpuilla | 643005592400000444 |
| Katri Vala kaukolämmön tuotanto | 643005592400000468 |
| Katri Vala vapaajäähdytyksen tuotanto | 643005592400000437 |
| Kaukaan Voima Oy | 643005592400000611 |
| Kaupinojan kaukojäähdytyslaitos | 643005592400000581 |
| Keljonlahden voimalaitos / Alva-yhtiöt Oy | 643005592400000819 |
| Keravan biovoimalaitos | 643005592400000178 |
| Keskuskadun lämpöpumppulaitos jäähdytys | 643005592400000475 |
| Keskuskadun lämpöpumppulaitos kaukolämmön tuotanto | 643005592400000482 |
| Kirjaston kylmäkeskus KKK | 643005592400001212 |
| Kivenlahden lämpökeskus, Hakelaitos, kaukolämpö | 643005592400000079 |
| Kivenlahden lämpökeskus, Kylmälaitos, Hukkalämpö | 643005592400000086 |
| Kivenlahden lämpökeskus, Kylmälaitos, kaukokylmä | 643005592400000949 |
| Kivenlahden lämpökeskus, Kylmälaitos, uusiutuva kaukolämpö | 643005592400000239 |
| Kivenlahden lämpökeskus, Pellettilaitos, kaukolämpö | 643005592400000062 |
| Kokkolan lämmitysvoimalaitos | 643005592400000659 |
| Kokkolan lämmitysvoimalaitos, LTO | 643005592400000741 |
| Kokkolan voimalaitos Power | 643005592400000673 |
| Korvenmäen ekovoimalaitos | 643005592400001267 |
| KPA2 | 643005592400000666 |
| KPA-laitos | 643005592400000796 |
| Kumpuniemen Voima Oy | 643005592400000987 |
| Kymijärven voimalaitos 2 | 643005592400000833 |
| Kymijärven voimalaitos 3 | 643005592400000840 |
| Kymin Voima Oy | 643005592400000512 |
| Laanilan biovoimalaitos | 643005592400000024 |
| Linnalan lämpökeskus | 643005592400001403 |
| Lohjan Biölämpö Oy KPA-kattila | 643005592400000994 |
| Lumit CHC-laitos (jäähdytys) | 643005592400001076 |
| Lumit CHC-laitos (lämpö) | 643005592400001083 |
| Luolavuoren lämpökeskus LLV6 | 643005592400001342 |
| Lääninhallitus CHC-laitos (jäähdytys) | 643005592400001106 |
| Lääninhallitus CHC-laitos (lämpö) | 643005592400001090 |
| Mankkaan lämpökeskus, kaukolämpö | 643005592400000109 |
| Martinlaakso 1 | 643005592400000246 |
| MB Kyrö Voimalaitos | 643005592400001038 |
| Metsä Board Kaskinen BCTMP | 643005592400001069 |
| Metsä Board Simpeleen kartonkitehdas | 643005592400001052 |
| Metsä Fibre Oy Vilppulan sahan voimalaitos | 643005592400000888 |
| Metsä Fibre Rauman tehdas | 643005592400000871 |
| Metsä Fibre Äänekosken Biotuotetehdas | 643005592400000895 |
| Metsä Fibre Äänekosken Biovoimalaitos | 643005592400000901 |
| Metsäliitto Osuuskunta Punkaharjun kattilalaitos | 643005592400001007 |
| Muhoksen lämpölaitos | 643005592400000369 |
| Museo-kirjaston CHC-laitos (jäähdytys) | 643005592400000338 |
| Museo-kirjaston CHC-laitos (lämpö) | 643005592400000758 |
| Myllyn Paras biolämpökeskus | 643005592400000130 |
| Mäntän Energia Oy, voimalaitos | 643005592400001199 |
| Naistenlahti 2 | 643005592400000567 |
| Niuvan CHC-laitos (jäähdytys) | 643005592400001113 |
| Niuvan CHC-laitos (lämpö) | 643005592400001120 |
| Nokian voimalaitos, Nokianvirran Energia Oy | 643005592400000147 |
| Orikedon lämpökeskus ORK2 | 643005592400000963 |
| Ottelukadun lämpökeskus | 643005592400001397 |
| Pansian lämmöntalteenottolaitos | 643005592400000345 |
| Perniön lämpökeskus | 643005592400001250 |
| Perttelin lämpökeskus | 643005592400001243 |
| Pieksämäen voimalaitos | 643005592400000406 |
| Pitkälahden CHP-moottorivoimalaitos | 643005592400000260 |
| Pursialan lämmitysvoimalaitos / Etelä-Savon Energia Oy | 643005592400000192 |
| Rajapatsaan biolämpökeskus | 643005592400001441 |
| Rauhalahden voimalaitos / Alva-yhtiöt Oy | 643005592400000826 |
| Rauman Biovoima Oy | 643005592400000765 |
| Ristiinan voimalaitos | 643005592400000635 |
| Saariselän lämpökeskus | 643005592400001168 |
| Sahanmäen lämpökeskus kattila K6 | 643005592400000123 |
| Salmisaari A | 643005592400000215 |
| Salmisaari B | 643005592400000222 |
| Sarankulman lämpökeskus | 643005592400000574 |
| Savilahden kaukojäähdytyslaitos | 643005592400000284 |
| Savonlinnan voimalaitos | 643005592400000628 |
| Seinäjoen voimalaitos | 643005592400000253 |
| Sienimäen lämpökeskus | 643005592400001380 |
| S-Market Ritaharju | 643005592400000529 |
| Suomenojan voimalaitos, So4 lämpöpumppu, kaukokylmä | 643005592400000055 |
| Suomenojan voimalaitos, So4 lämpöpumppu, kaukolämpö | 643005592400000048 |
| Suosiolan voimalaitos / Napapiirin Energia ja Vesi Oy | 643005592400000802 |
| Tarapotin lämpökeskus | 643005592400000505 |
| Tervasaaren tehtaat | 643005592400000789 |
| Toppilan voimalaitos | 643005592400000017 |
| Tornion voimalaitos | 643005592400000413 |
| TYKS kylmäkeskus VLKJ | 643005592400001205 |
| UPM Kaukaan sellutehdas | 643005592400000734 |
| UPM Kymin sellutehdas | 643005592400000703 |
| UPM Pietarsaaren sellutehdas | 643005592400000710 |
| Valteri CHC-laitos (jäähdytys) | 643005592400001137 |
| Valteri CHC-laitos (lämpö) | 643005592400001144 |
| Vanajan voimalaitos | 643005592400000154 |
| Vantaan Energia Oy Vantaan jätevoimala JV1 | 643005592400000680 |
| Vaskiluoto 2 -voimalaitos | 643005592400000321 |
| Veikkarin lämpökeskus K4 | 643005592400000697 |
| Virasojan biolämpökeskus | 643005592400001373 |
| Vuosaaren lämpöpumppulaitos | 643005592400000857 |
| Yara Suomi Oy, Uudenkaupungin tehtaat | 643005592400000864 |
| Ylikeravan lämpökeskus | 643005592400000161 |
Tilaisuudet
Infotilaisuuden 29.3.2022 esitysmateriaali (pdf)
Infotilaisuuden 3.12.2021 esitysmateriaali (pdf)
Tiedotteet
Tiedote 24.4.2023: Uudet energian alkuperätakuutuotteet ilmestyneet markkinoille
Tiedote 18.3.2022: Lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisteri avautuu 1.4.2022
Tiedote 15.2.2022: Ohje lämmön alkuperätakuurekisterin toimijoille julkaistu
Tiedote 2.12.2021: Ohjeluonnos lämmön alkuperätakuurekisterin toimijoille kommentoitavana
Liittymällä Energiaviraston lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuut -sähköpostilistalle saat ajantasaista tietoa lämmön, jäähdytyksen, hukkalämmön ja hukkakylmän alkuperätakuista ja järjestettävistä tilaisuuksista.
Liittyminen Energiaviraston lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuut -sähköpostilistalle
Sähkön alkuperätakuu
Sähköä voidaan markkinoida uusiutuvalla energialla tai ydinvoimalla tuotettuna sähkönä vain, jos sille on myönnetty alkuperätakuu. Sähkön alkuperätakuurekisterin ylläpidosta vastaa Suomessa Fingridin omistama Finextra Oy. Energiaviraston tehtävä on lain noudattamisen valvonta.
Sähkönmyyjän tulee aina varmentaa sähkön alkuperä, jos sähköä markkinoidaan uusiutuvista energialähteistä tai ydinvoimasta tuotettuna. Alkuperätakuujärjestelmä on ainoa menetelmä, jolla varmennus voidaan suorittaa. Sähkön alkuperä on varmennettava alkuperätakuilla myös silloin, jos sähköntuottaja ilmoittaa muussa liiketoiminnassaan käyttämänsä sähkön olevan uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla tuotettua, tai jos sähkönkäyttäjä antaa markkinoinnissaan tietoja käyttämästään uusiutuvista energialähteistä peräisin olevasta sähköstä.
Alkuperätakuu myönnetään sähköntuotantolaitoksessa tuotetulle uusiutuvalle sähkölle, ja sähkön tuottaja voi myydä alkuperätakuun eteenpäin sähkönmyyjälle tai -kuluttajalle. Sähköntuottajalle alkuperätakuiden hankkiminen on vapaaehtoista. Sähköntuottaja voi myydä alkuperätakuun myös erillään tuottamansa sähkön fyysisestä myynnistä. Alkuperätakuilla voidaan käydä kauppaa myös EU- ja ETA-maiden välillä.
Sähkönmyyjän on ilmoitettava viipymättä rekisterinpitäjälle alkuperätakuun käyttämisestä myydyn sähkön alkuperän varmentamiseen. Rekisterinpitäjän on peruutettava alkuperätakuu heti saatuaan tiedon takuun käyttämisestä. Rekisterinpitäjä mitätöi alkuperätakuun, jos sitä ei ole käytetty 12 kuukauden kuluessa vastaavan sähköenergia viimeisestä tuotantopäivästä.
Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta (pdf)
Anvisning om certifiering och angivande av elens ursprung (pdf)
Sähkönmyyjän on ilmoitettava vähintään kerran vuodessa sähkön loppukäyttäjälle annetta-vissa sähkölaskuissa kunkin energialähteen osuus loppukäyttäjän sähkönmyyntisopimuksen mukaisesti ostamasta sähköstä. Kyseinen tieto on muutoin pidettävä sähkön loppukäyttäjän helposti saatavilla sähkönmyyjän internetsivustolla tai muulla vastaavalla tavalla, joka osoite-taan loppukäyttäjälle selkeästi laskuissa tai niiden liitteissä.
Laskuissa tai niiden liitteissä on annettava tiedot kunkin energialähteen osuudesta sähkön-myyjän Suomessa myymän sähkön koko energialähdevalikoimasta edellisen vuoden aikana ymmärrettävällä ja helposti vertailtavissa olevalla tavalla. Kyseiset tiedot voidaan antaa myös sähkönmyyjän internetsivustolla tai muulla vastaavalla sähkön loppukäyttäjän helposti saata-villa olevalla tavalla, jos laskuissa tai niiden liitteissä osoitetaan selkeästi, mistä tieto on saa-tavilla. Kyseiset tiedot on annettava myös Euroopan unionissa myydyn sähkön osalta, jos sähkönmyyjä toimii useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.
Edellä mainituissa ilmoituksissa energialähteiden osuudet on jaoteltava vähintään seuraavalla tarkkuudella:
- uusiutuvat energialähteet
- ydinvoima
- fossiiliset polttoaineet
Sähkönmyyjän on lisäksi vähintään kerran vuodessa sähkölaskuissa tai niiden liitteissä annettava tiedot sähkönmyyjän edellisen vuoden aikana myymän sähkön tuottamiseen käytetyistä energialähteistä syntyneistä hiilidioksidipäästöistä ja radioaktiivisten jätteiden määrästä. Ky-seiset tiedot voidaan antaa myös sähkönmyyjän internetsivustolla tai muulla vastaavalla säh-kön loppukäyttäjän helposti saatavilla olevalla tavalla, kun laskuissa tai niiden liitteissä osoi-tetaan selkeästi, mistä kyseinen tieto on saatavilla.
Alkuperältään varmentamattoman uusiutuvilla tuotetun ja alkuperältään tuntemattoman sähkön jakauma ilmoitetaan Energiaviraston julkaiseman jäännösjakauman avulla. Muista kuin uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön alkuperä voidaan ilmoittaa jäännösjakauman lisäksi myös tosiasiallisen tuotantotapansa mukaisesti. Muun kuin uusiutuvan sähkön tuotantotapa voidaan todistaa omalla tuotannolla, luotettavalla sopimuksella tai sertifikaatilla.
Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta (pdf)
Anvisning om certifiering och angivande av elens ursprung (pdf)
Jäännösjakauma kertoo Suomessa käytetyn varmentamattoman sähkön tuotantojakauman. Sähkönmyyjien tulee käyttää jäännösjakamaa alkuperän pohjaksi alkuperältään tuntemattomalle sähkölle sekä varmentamattomalle uusiutuvalle sähkölle.
Energiavirasto laskee ja julkaisee Suomen kansallisen jäännösjakauman vuosittain 30.6. mennessä. Sähkönmyyjä, -tuottaja ja –käyttäjä on velvollinen käyttämään viimeisintä jäännösjakaumaa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen julkaisemisesta. Kyseinen lakisääteinen velvoite tarkoittaa vuodelta 2023, että sähkönmyyjä, -tuottaja ja –käyttäjä on velvollinen käyttämään viimeisintä jäännösjakaumaa viimeistään 20.9.2023 lähtien.
Jäännösjakaumassa sähkön tuotanto jaetaan seuraaviin tuotantomuotoihin: fossiiliset energialähteet ja turve, uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima. Jäännösjakauma sisältää myös tiedot jäännösjakauman mukaisen sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöistä ja käytetyn ydinpolttoaineen määrästä tuotettua kilowattituntia kohden.
Jäännösjakauman laskennan pohjana on Suomessa (pl. Ahvenanmaa) tuotetun sähkön tuotantojakauma, josta vähennetään alkuperältään varmennettu uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö. Jäännösjakauman laskennassa otetaan huomioon sähkön nettotuonti Venäjältä Venäjän sähkön tuotantojakauman mukaisesti. Varmentamattoman tuotannon ja varmentamattoman kulutuksen erotus tasataan eurooppalaista jäännösjakaumaan käyttäen.
Jäännösjakauma 2022 ruotsiksi (pdf)
Kaasun ja vedyn alkuperätakuu
Kaasua ja vetyä voidaan markkinoida uusiutuvalla energialla tuotettuna vain, jos sille on myönnetty alkuperätakuu. Kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpidosta vastaa Gasgrid Finland Oy. Energiaviraston tehtävä on lain noudattamisen valvonta.
Energian alkuperätakuulain myötä kaasun ja vedyn myyjien, tuottajien ja käyttäjien tulee varmentaa myymänsä tai käyttämänsä kaasun ja vedyn alkuperä tilanteissa, joissa kaasua ja vetyä markkinoidaan ja myydään alkuperältään uusiutuvana. Alkuperän varmentaminen tapahtuu peruuttamalla uusiutuvana markkinoidun kaasun ja vedyn määrää vastaava määrä alkuperätakuita kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterissä.