Toimitusvarmuus

Toimitusvarmuus jakaantuu kahteen asiakokonaisuuteen: siirto- ja jakeluverkkojen toimitusvarmuuteen sekä energian ja tehon riittävyyteen.

Energiavirasto ylläpitää rekisteriä Suomen sähköntuotannon voimalaitoksista. Virasto käyttää voimalaitosrekisteriä hyödyksi esimerkiksi arvioidessaan sähkötehon riittävyyttä Suomessa talvikaudella.

Energiavirasto julkaisee vuosittain sähkön ja maakaasun toimitusvarmuusraportit. Raporteissa arvioidaan markkinoiden toimintaa sekä energian ja tehon riittävyyttä Suomessa. Raporteissa arvioidaan erityisesti tulevan talvikauden toimitusvarmuustilannetta ja edellisen vuoden toteumaa.

Sähkön ja maakaasun toimitusvarmuusraportit

2019 Toimitusvarmuusraportti sähkö (pdf)
2019 Toimitusvarmuusraportti kaasu (pdf)

2018 Toimitusvarmuusraportti sähkö (pdf)
2018 Toimitusvarmuusraportti maakaasu (pdf)

2017 Toimitusvarmuusraportti sähkö (pdf)
2017 Toimitusvarmuusraportti maakaasu (pdf)

Tehoreservijärjestelmä turvaa sähkön toimitusvarmuuden Suomessa tilanteissa, joissa sähkön markkinaehtoinen tarjonta ei riitä kattamaan sähkönkulutusta. Järjestelmä on ollut käytössä vuoden 2007 alusta. Sen perusteena oleva laki Laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä uudistettiin maaliskuussa 2011. Tehoreserviin voivat osallistua sekä voimalaitokset että sähkönkulutuksen joustoon kykenevät kohteet.

Energiavirastolla on keskeinen tehtävä tehoreservijärjestelmässä. Virasto määrittää maassamme tarvittavan tehoreservin määrän, kilpailuttaa reservilaitokset, vahvistaa reservin ehdot sekä valvoo järjestelmän toimintaa ja lain noudattamista. Järjestelmän hallinnoinnista ja laitosten käynnistämisestä päättää järjestelmävastaava kantaverkonhaltija Fingrid Oyj. Järjestelmä rahoitetaan sähköjärjestelmän ja kantaverkon hyödyntämiseen perustuvilla sähkönkulutukselle kohdistettavilla erillisillä maksuilla, joita Fingrid kerää siirtopalveluiden käyttäjiltä.

Tehoreservikaudella 1.7.2017 – 30.6.2020 tehoreservijärjestelmässä toimivat voimalaitokset ovat Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantali 1, 110 MW, Tampereen Sähkölaitos Oy:n Naistenlahti 1, 129 MW, Fortum Power and Heat Oy:n osuus Meri-Porista, 308 MW sekä Kanteleen Voima Oy:n Haapavesi, 160 MW. Energiavirasto on valinnut tehoreserviin talvikausiksi myös Fortum Power and Heat Oy:n omistaman kulutuskohteen Suomenojan lämpöpumppu, jonka sähkönkulutuksen jousto on 10 MW, sekä Helen Oy:n Katri Valan lämpöpumppulaitoksen, jonka jousto on 12 MW.

Tehoreservin kokonaiskapasiteetti kaudella 1.7.2017 – 30.6.2020 on yhteensä 729 MW. Vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin 13,8 miljoonaa euroa. Hankinnassa otettiin huomioon tehoreservin kokonaistaloudellisuus, jolloin tarjolla oleva kapasiteetti ja sen kustannukset vaikuttivat valitun tehoreservikapasiteetin määrään.

Aikavälillä 2007–2013 tehoreservi koostui yhteensä 600 MW:n voimalaitoskapasiteetista. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 tehoreservikapasiteetti oli 365 MW. Heinäkuussa 2015 alkaneella ja kesäkuussa 2017 päättyneellä kaudella tehoreservikapasiteetti oli 299 MW.