Energiatehokkuus ensin -periaate
Energiatehokkuus ensin -periaatteella tarkoitetaan sitä, että energiaan liittyvässä suunnittelussa, politiikassa ja investointipäätöksissä otetaan huomioon kustannustehokkaat energiatehokkuustoimenpiteet, kuitenkin siten, että päätösten tavoitteet saavutetaan.
Periaatteen mukaisilla toimilla voidaan tehostaa energian kysyntää ja tarjontaa erityisesti:
- energian loppukäyttöön liittyvien säästöjen avulla
- kulutusjoustoa hyödyntämällä
- energian muuntamisen, siirtämisen ja jakelun tehostamisella
Merkittävät investoinnit
Toiminnanharjoittajan on ennen investointipäätöksen tekemistä selvitettävä vaihtoehtoiset kustannustehokkaat energiatehokkuusratkaisut, mikäli investoinnilla tai hankkeella on vaikutusta energiankulutukseen ja energiatehokkuuteen sekä:
- investoinnin arvo ylittää 100 000 000 euroa, tai
- kyseessä on liikenneinfrastruktuurihanke, jonka arvo ylittää 175 000 000 euroa.
Velvoitteen tarkoituksena on varmistaa, että energiatehokkuus otetaan huomioon investointien suunnitteluvaiheessa. Selvitys voidaan toteuttaa toiminnanharjoittajan itse valitsemalla tavalla. Selvityksen tulos ei edellytä investoinnin tekemistä sen osoittamalla tavalla.
Investoinnin arvon määrittelyssä huomioidaan ainoastaan pääomamenot, mutta esimerkiksi erilaiset elinkaarimallit ja leasing-järjestelyt huomioidaan pääomamenoja vastaavina. Investointi arvioidaan kokonaisuutena myös silloin, kun se toteutetaan vaiheittain tai usean toimijan yhteistyönä.
Selvitystä ei tarvitse tehdä, jos:
- investointipäätöksen tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa muulla tavoin, tai
- tekninen analyysi ei osoita selkeästi energiatehokkaampia vaihtoehtoja.
Esimerkiksi rakennusten osalta selvitys ei ole tarpeen silloin, kun maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetut säädökset edellyttävät lähes nollaenergiarakennuksia, mikä jo itsessään varmistaa korkean energiatehokkuuden.
Vaikka selvitystä ei tehtäisi, toiminnanharjoittajan on kuitenkin annettava ilmoitus energiatehokkuus ensin -periaatteen soveltamisesta Energiavirastolle.
Toiminnanharjoittajan on toimitettava Energiavirastolle ilmoitus energiatehokkuus ensin -periaatteen soveltamisesta ennen rakennus- tai uudistustöihin ryhtymistä.
Ilmoituksen tarkoituksena on:
- valvoa velvoitteen toteutumista
- kerätä tietoa periaatteen vaikutuksista raportointia varten Euroopan komissiolle
Ilmoitus toimitetaan Energiaviraston asiointipalvelussa.
Ilmoitukseen on sisällytettävä:
- riittävät tiedot tehdyn selvityksen sisällöstä, tai
- tieto siitä, ettei energiatehokkaampia vaihtoehtoja ole löytynyt.
Energiavirastolle ei tarvitse toimittaa koko selvitystä, ainoastaan velvoitteen noudattamisen kannalta tarpeelliset tiedot.
Toiminnanharjoittajan pitää vastata Energiaviraston asiointijärjestelmässä, onko investointia suunniteltaessa tarkasteltu vaihtoehtoisia energiatehokkuusratkaisuja tai voidaanko investoinnin energiatehokkuus varmistaa jollain muulla tavalla. Jos vaihtoehtoisia energiatehokkuusratkaisuja on tarkasteltu, niin tarkastelusta pitää kertoa miten vaihtoehtoja on vertailtu sekä millaisia tuloksia vertailusta on saatu (ml. mahdollinen energiansäästö verrattuna tilanteeseen, jossa vertailua ei olisi tehty). Jos investoinnin energiatehokkuus on pystytty varmistamaan jollain muulla tavalla, niin asia tulee kuvata asiointijärjestelmässä.
Suunnittelu- ja politiikkatoimet
Energiatehokkuus ensin -periaate on otettava huomioon myös viranomaisten suunnittelu- ja politiikkatoimissa, joilla on merkittävä vaikutus energiankulutukseen ja energiatehokkuuteen (energiatehokkuuslaki, 3 a §).
Tällaisia toimia ovat esimerkiksi kansallinen energia- ja ilmastostrategia, kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma, Liikenne 12 -suunnitelma sekä vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset.
Periaate ei tarkoita aina energiatehokkaimman ratkaisun valitsemista, vaan sitä, että energiatehokkuus arvioidaan suunnittelu- ja politiikkatoimien valmisteluvaiheessa muiden tekijöiden rinnalla (esim. vähäpäästöisyys).
Periaatteen soveltaminen voi joissain tapauksissa edellyttää kustannus–hyötymenetelmien käyttöä, jolloin voidaan ottaa huomioon myös:
- taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset
- elinkaaren ja pitkän aikavälin näkökulmat
- toimitusvarmuus, kestävyys ja kiertotalouden periaatteet.
Energiatehokkuus ensin -periaatteen mukaisen selvityksen voi toteuttaa toiminnanharjoittajan omalla tavalla, mutta selvityksen teossa voi hyödyntää tarpeen mukaan esimerkiksi seuraavia aineistoja:
- Tanskan Energiavirasto on tehnyt ohjeistuksen, jonka avulla energiatehokkuus ensin -periaate voidaan huomioida johdonmukaisesti politiikka-, suunnittelu- ja investointipäätösten suunnittelussa. Ohjeistuksen avulla voidaan ottaa huomioon myös laajemmat vaikutukset mm. ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan.
- Laajempien hyötyjen kvantifiointiin on kehitetty erilaisia välineitä ja menetelmiä, mukaan lukien Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuetut COMBI (2024)-, MICAT (2024)- ja Odyssee-Mure-hankkeet (2024).
- Vaikutustenarvioinnin ohjeet lainvalmistelussa -opas (2022) antaa yksityiskohtaiset ohjeet vaikutustenarviointien suunnitteluun ja toteuttamiseen osana lainsäädäntöprosessia.
- Komission sivusto energiatehokkuus ensin -periaatteesta
- Euroopan unionin rahoittama tutkimus- ja kehityshanke ENEFIRST on tehnyt useita ohjeita energiatehokkuus ensin -periaatteeseen liittyen.
- Väyläviraston verkkosivuilta saa hyvän yleiskuvan Suomen väylähankkeiden arvioinneista. Suomessa väylähankkeiden arviointiin käytetään tarkoin ohjeistettua hyöty-kustannusanalyysia ja vaikuttavuuden arviointia. Hyöty-kustannusanalyysissa arvioidaan hankkeen rakentamiskustannusten ja hankkeiden toteuttamisesta seuraavien rahamääräisten nettohyötyjen muutosta. Laskelmassa otetaan huomioon mm. vaikutukset matka-aikaan, onnettomuuksiin, meluun, päästöihin sekä ajoneuvon, aluksen ja junan käyttökustannuksiin. Tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden arviointi on ohjeistettu liikennemuotokohtaisissa ohjeissa. Kaikkien liikennemuotojen ohjeistuksen taustalla on ns. Liikenneväylien hankearvioinnin yleisohje, jossa esitetään kaikille liikennemuodoille yhteiset arvioinnin pääperiaatteet. Hyöty-kustannuslaskelmissa käytetyt yksikköarvot on esitetty omissa julkaisuissa.
- ENTSO-E:n kustannus-hyötyanalyysiohjeistus käsittelee muun muassa nykyarvon käyttöä kannattavuusvertailuun ja jäännösarvon arviointimenetelmiä. ENTSO-E:n uusimman kymmenvuotissuunnitelman TYNDP 2024 implementointiohjeissa tarkastellaan projektien vaikutuksia laajemmin yhteiskuntaan ja ympäristöön eikä vain sähköjärjestelmään.
- Guideline for Cost Benefit Analysis of Grid Development Projects. Draft version 4.0 for public consultation.
- TYNDP 2024 Implementation Guidelines
- TYNDP 2024. Scenarios Methodology Report
- 2nd ENTSOG methodology for cost-benefit analysis of gas infrastructure projects
- Study on requirements and implementation of ENTSOG’S Cost Benefit Analysis for hydrogen infrastructure for ACER
- Euroopan investointipankki (European Investment Bank, EIB) on laatinut investointien, mukaan lukien energiatehokkuusprojektien arviointiohjeet sisältäen laajan kustannus-hyötyarvioinnin.
- EEFIG (Energy Efficiency Financial Institutions Group) on tehnyt selvityksen, kuinka periaate voidaan huomioida rahoitusalalla.