ENERGIATEHOKKUUS

Energiatehokkuuden edistäminen on osa kansallista ja EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa, jolla pyritään vähentämään palvelujen, suoritteiden ja tuotteiden tuottamiseen tarvittavaa energiamäärää. Energiatehokkuuden parantuminen vähentää hiilidioksidipäästöjä, pienentää energiankulutusta ja tuottaa kustannussäästöjä.

Energiatehokkuusdirektiivi 2023/1791 päivitettiin viimeksi vuonna 2023 osana EU:n Fit-for-55 -pakettia. Tällä paketilla tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä EU-tasolla vähintään 55 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä vuoteen 1990 verrattuna. Energiatehokkuusdirektiivissä säädetään laajasti EU- ja kansallisen tason energiatehokkuustavoitteista, - velvoitteista sekä toimenpiteistä. Päivitetyssä direktiivissä nostetaan tuntuvasti EU:n energiatehokkuustavoitetta, mikä edellyttää varmistamaan yhteisesti EU-maille 11,7 prosentin lisävähennyksen energiankulutuksessa vuoteen 2030 mennessä verrattuna EU:n vuoden 2020 viiteskenaarion ennusteisiin.

Energiatehokkuusdirektiivillä on pitkä historia. Edellinen energiatehokkuusdirektiivin päivitys toteutettiin vuonna 2018, jolloin muutettiin aiempaa vuoden 2012 direktiiviä. Liittyen energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU ja tämän direktiivin muutoksen 2018/2002 vuoden 2020 tavoitteisiin, Suomi saavutti direktiivin tavoitteet. Suomi ylitti reilusti vuoden 2020 sekä primääri- että loppuenergian kulutusta koskevat tavoitteensa sekä vaaditut kumulatiiviset energiansäästöt vuosina 2014‑2020 (EED 2012 ja 2018 art. 7).

Energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanossa on osaksi hyödynnetty energiatehokkuuslakia (ETL 1429/2014), jota päivitettiin lailla energiatehokkuuslain muuttamisesta (1382/2025). Muutokset tulivat voimaan 1.1.2026. Direktiivin täytäntöönpanossa hyödynnetään myös vapaaehtoisia toimia kuten energiatehokkuussopimusjärjestelmää sekä energianeuvontaa.

Energiavirastolla on keskeinen rooli energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa. Energiavirasto hallinnoi ja ohjaa energiatehokkuustoimia, joita ovat energiatehokkuussopimukset, energiakatselmukset, energianeuvonta ja viestintä. Energiavirastolla on vastuullaan myös ekologisen suunnittelun ja energiamerkintöjen tuoteryhmäkohtaisten asioiden valmistelu ja viestintä.

Energiavirastolla on valvontarooli koskien yritysten pakollisia energianhallintajärjestelmiä ja pakollisia energiakatselmuksia, energian yhteistuotantoon ja hukkalämmön hyödyntämiseen liittyviä kustannushyötyanalyyseja, julkisen sektorin raportointivelvoitteita ja energiatehokkuus ensin – periaatteen noudattamista. Energiavirasto vastaa lisäksi politiikkatoimien vaikutusten arvioinnista sekä Euroopan komissiolle toimitettavista raportoinneista. Energiaviraston tilaa vuosittain Motiva Oy:ltä energiatehokkuuden edistämisen käytännön tehtäviä.