Valtio ja eri toimialat ovat neuvotelleet uudet energiatehokkuussopimukset kaudelle 2026–2035. Sopimukset kattavat elinkeinoelämän, kiinteistöalan ja julkisen sektorin. Ne ovat avainasemassa EU:n energiatehokkuusdirektiivin sitovien velvoitteiden täyttämisessä. Uuteen sopimuskauteen on mahdollista liittyä lokakuusta 2025 alkaen.
Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat vuosien saatossa osoittautuneet tehokkaiksi ja tulokselliseksi keinoksi parantaa energiatehokkuutta Suomessa. Vaikutuksiltaan normeihin verrattavissa oleva sopimusmenettely ja toteutukseltaan joustavat energiansäästökeinot edistävät Suomen kilpailukykyä. Vapaaehtoinen sopimusmenettely on jatkossakin valtion ja toimialojen valinta EU:n sitovien energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi Suomessa.
Energiatehokkuussopimukset ovat olleet ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vapaaehtoiset sopimukset valtion ja toimialojen välillä ovat yhdessä valittu tapa täyttää Suomen energiatehokkuusvelvoitteet. Ne ovat Suomen tehokkuustoimien kivijalka myös energiatehokkuussopimuskaudella 2026–2035. Energiatehokkuussopimukset ovat vuosien saatossa auttaneet Suomea ylittämään EU:n energiatehokkuusdirektiivissä asetetut sitovat energiansäästövelvoitteet.
Sopimuksilla iso rooli EU-velvoitteiden saavuttamisessa
Sopimustoiminnalla on keskeinen rooli energiatehokkuusdirektiivin 8 artiklan toimeenpanossa ja sen kansallisesti sitovan loppuenergian energiansäästövelvoitteen saavuttamisessa.
Energiatehokkuussopimustoiminta tukee myös ”energiatehokkuus ensin” -periaatteen sekä useiden muiden energiatehokkuusdirektiivissä asetettujen kansallisten velvoitteiden toteutumista. Lisäksi sopimukset tukevat osaltaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa. Sopimusten tavoitteena on myös tukea merkittävästi EU:n yhteisten primääri- ja loppuenergian kulutuksen tavoitteiden saavuttamista vuonna 2030.
Edellytyksenä hyvä kattavuus ja tuloksellisuus
Direktiivin toimeenpano onnistuu tällä menettelyllä, jos energiatehokkuussopimusten kattavuus ja tuloksellisuus pysyvät edelleen korkealla tasolla myös uudella kaudella 2026–2035.
Kansallisesti sitovien, tiukkojen tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että sopimustoiminta jatkuu saumattomasti heti vuoden 2026 alusta lähtien ja säästöjä syntyy heti kauden alusta.
Parempaan energiatehokkuuteen joustavasti ja kannustaen
Nyt neuvoteltu neljäs sopimuskausi vuosille 2026–2035 antaa yrityksille ja julkisen alan toimijoille joustavan ja kannattavan tavan edistää energiatehokkuutta omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan pitkällä aikavälillä. Lisäksi sopimukseen liittyvät toimijat voivat myös hyötyä esimerkiksi valtiontuista ja lakisääteisten velvoitteiden helpotuksista.
Liittyminen uuteen sopimuskauteen on mahdollista lokakuusta 2025 alkaen, kun valtio ja toimialaliitot ovat allekirjoittaneet toimialakohtaiset sopimukset.
Vapaaehtoinen sopimusjärjestelmä toimii ja tuottaa tuloksia
Vuosille 2017–2025 solmittuihin energiatehokkuussopimuksiin on liittynyt 780 yritystä ja niiden noin 7 600 toimipaikkaa sekä 164 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyneiden energiankäyttö kattaa lähes 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.
Liittyneet tekivät vuosina 2017–2023 yhteensä yli 27 000 energiatehokkuutta parantavan toimea, joiden ansiosta energiaa säästyy 14,8 TWh vuosittain. Energiatehokkuuteen liittyneet ovat investoineet samaan aikaan yli 1,5 miljardia euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt niiden energiatehokkuusinvestointeihin yhteensä noin 145 miljoonaa euroa.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Pia Kotro, TEM, [email protected], p. 029 504 7229
erityisasiantuntija Tiina Sekki, Energiavirasto, p. 0295 050 200
asiakkuusjohtaja Ulla Suomi, Motiva Oy, p. 09 6122 5042
Uuden kauden (2026–2035) energiatehokkuussopimusten verkkosivut
Sopimuskauden 2017–2025 tietoja ja tuloksia
