Sähköhyvitys ja sähköenergialaskujen maksuaikojen pidentäminen
Lainsäädäntö:
- Laki takautuvasti maksettavasta väliaikaisesta sähköhyvityksestä (275/2023)
- Laki sähköenergialaskujen maksuajan pidentämisestä ja sähköyhtiöiden maksuvalmiuden väliaikaisesta tukemisesta (276/2023)
Sähköhyvityksen maksuaikataulua koskevan poikkeusluvan hakeminen
Energiavirasto voi myöntää sähköyhtiölle luvan poiketa hyvityslain 5 §:n 1 momentissa säädetystä maksuaikataulusta. Poikkeusluvan edellytyksenä on sähköhyvityksen maksatukseen liittyvän tietojärjestelmän muutoksen viivästyminen sellaisesta syystä, jota sähköyhtiö ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa. Maksatus saa viivästyä enintään kolme kuukautta 1 momentissa säädetystä. Poikkeuslupahakemus on jätettävä viipymättä sen jälkeen, kun poikkeuksen peruste on ilmennyt.
Energiavirasto on avannut sähköyhtiöiden käyttöön Sähköhyvitys-järjestelmän, jossa sähkönmyyjät voivat ensi vaiheessa jättää hakemuksen poikkeusluvasta sähköhyvityksen maksuaikatauluista poikkeamiselle.
Energiaviraston antamat poikkeuslupaa koskevat päätökset ovat maksullisia. Tarkempaa ohjeistusta poikkeusluvan hakemisesta on saatavissa verkkosivun asiointi-osiosta.
Kuluttajille suunnattu ohjeistus löytyy verkkosivun kuluttaja-osiosta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Energiavirasto on laatinut oheiset alustavat tulkinnat eräisiin virastolle esitettyihin kysymyksiin, jotka liittyvät lakiin takautuvasti maksettavasta väliaikaisesta sähköhyvityksestä (275/2023) sekä lakiin sähköenergialaskujen maksuajan pidentämisestä ja sähköyhtiöiden maksuvalmiuden väliaikaisesta tukemisesta (276/2023).
Sähköyhtiöt voivat olla sähköhyvitykseen liittyvissä kysymyksissään yhteydessä Energiavirastoon ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
Oheiset Energiaviraston tulkinnat ovat alustavia. Virasto tekee juridisesti sitovat toimivaltaansa kuuluvat tulkinnat em. lakien soveltamisesta valituskelpoisissa hallintopäätöksissä.
Hyvityslain (275/2023) 3 §:n 1 momentin mukaan sähköhyvitykseen ovat oikeutettuja loppukäyttäjät, joiden sähkönmyyntisopimus on yksilöity henkilötunnuksella. Sähköhyvitykseen on oikeutettu myös loppukäyttäjänä oleva kuluttajansuojalain (38/1978) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettu kuluttaja myös silloin, kun hänen sähkönmyyntisopimustaan ei ole yksilöity henkilötunnuksella.
Hyvityslain 3 §:n 1 momentin mukaan loppukäyttäjä on oikeutettu sähköhyvitykseen, jos tarkastelukuukauden aikana
- loppukäyttäjän kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen arvonlisäverollinen kokonaishinta ylittää 10 snt/kWh,
- loppukäyttäjällä on ollut dynaamisen hinnan sähkösopimus tai
- loppukäyttäjän muun kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun sähkönmyyntisopimuksen kulutuksella painotettu arvonlisäverollinen keskihinta ylittää 10 senttiä kilowattitunnilta.
Loppukäyttäjän oikeutus sähköhyvitykseen syntyy, jos jokin kolmesta ehdosta täyttyy tarkastelukuukauden aikana.
Lisäksi hyvitettävää määrää määritettäessä on huomioitava kuukausikohtainen omavastuu 90 euroa, kuukausikohtainen maksimihyvitys 700 euroa sekä minimihyvitysmäärä 5 euroa kultakin kuukaudelta.
Y-tunnuksella sopimuksen tehneen kuluttajan oikeus hyvitykseen ja hyvityssumma määräytyy Energiaviraston päätöksellä, joka tehdään tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Ennen Energiavirastolta haettavaa päätöstä Y-tunnuksella sähkösopimuksen tehneen kuluttajan tulee kuitenkin tehdä vaatimus puuttuvan tai virheellisen sähköhyvitykseen sähköyhtiöltä.
Energiavirasto toimittaa päätöksen asianosaisille sen valmistuttua.
Lisätietoa Energiaviraston taustamuistiosta.
Hyvityslain 2 §:n 5 kohdan mukaan sähköenergialaskulla ja laskutetulla sähköenergialla tarkoitetaan loppukäyttäjän sähkölaskun sitä osaa, joka sisältää sähköenergian toimituksen ja siihen liittyvät kiinteät maksut arvonlisäveroineen. Kokonaishintaa ja maksettavaa sähköhyvitystä laskettaessa huomioidaan sähkönmyyntisopimuksen mukaiset sähköenergiantoimitukseen liittyvät kulutettuun energiaan perustuvat energiamaksut sekä kiinteät maksukomponentit, kuten perusmaksut, dynaamisen hinnan sopimuksiin liittyvät marginaalit ja mahdolliset sähkön alkuperään liittyvät maksut.
Hyvityslain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu kiinteähintaisen sopimuksen kokonaishinta lasketaan tarkastelukuukausittain siten, että
- osoittajassa otetaan huomioon loppukäyttäjän toteutuneet sähköenergian toimituksen ja siihen liittyvät kiinteät maksut arvonlisäveroineen kyseisen tarkastelukuukauden ajalta ja
- jakajana käytetään loppukäyttäjän kuluttamaa energiamäärää saman tarkastelukuukauden ajalta.
Loppukäyttäjän oikeutusta sähköhyvitykseen tarkastellaan kuukausittain. Jos loppukäyttäjän sähkönmyyntisopimus on muuttunut esim. marras-joulukuun vaihteessa, kummankin kuukauden osalta loppukäyttäjän oikeutta hyvitykseen tarkastellaan erillisinä.
Hyvityslain 3 § ei anna selkeää vastausta sähköhyvitykseen, jos loppukäyttäjän sähkönmyyntisopimuksen sopimushinta on muuttunut sopimuksen vaihduttua tarkastelukuukauden sisällä.
Tulkinnan lähtökohtana voidaan pitää hyvityslain tavoitetta tukea maksettavalla sähköhyvityksellä lain soveltamisalaan kuuluvia loppukäyttäjiä sähköenergian hinnan noususta johtuvien kohonneiden kustannusten vuoksi.
Tämän perusteella sähkönmyyntisopimuksen vaihtuessa tarkastelukuukauden aikana sähköhyvitystä ja oikeutusta sähköhyvitykseen tarkasteltaisiin samalla tavoin kuin hyvityslain 5 §:n 2 momentin mukaisessa myyjän vaihtotilanteessa. Jos toisen sopimuksen voimassaoloajalta arvonlisäverollinen kokonaishinta on ollut enintään 10 snt/kWh, loppukäyttäjällä ei olisi oikeutta sähköhyvitykseen tämän sopimuksen voimassaoloajan osalta tarkastelukuukautta. Vastaavasti jos tarkastelukuukautena toisen sopimuksen voimassaoloajalta arvonlisäverollinen kokonaishinta on ollut yli 10 snt/kWh, loppukäyttäjä olisi oikeutettu sähköhyvitykseen tämän sopimuksen ajalta tarkastelukuukautta. Oikeutus sähköhyvitykseen ei siten edellyttäisi, että koko tarkastelukuukauden ajalta arvonlisäverollinen kulutuksella painotettu arvonlisäverollinen kokonaishinta on ollut yli 10 snt/kWh.
Esimerkiksi loppukäyttäjällä on ollut alkukuusta sähkömyyntisopimuksen kokonaishinta 7 snt/kWh ja loppukäyttäjän sähkönmyyntisopimus on muuttunut tarkastelukuukauden aikana ja sen ajalta kokonaishinta on ollut 14 snt/kWh. Tällöin kyseinen loppukäyttäjä on oikeutettu sähköhyvitykseen vain kalliimman sopimuksen voimassaoloajalta tarkastelukuukautta. Maksettavaa sähköhyvitystä määritettäessä kuukausikohtainen omavastuu täytyy jakaa kyseisten sopimusten voimassaolopäivien suhteessa, jos loppukäyttäjä ei ole oikeutettu hyvitykseen koko tarkastelukuukauden ajalta.
Hyvityslain 3 § ei anna selkeää vastausta sähköhyvitykseen, jos loppukäyttäjän sopimus on muuttunut tarkastelukuukauden sisällä kiinteähintaisen ja dynaamisen hinnan sopimuksen välillä ilman myyjänvaihtoa.
Myös tässä tapauksessa voidaan soveltaa samaa periaatetta kuin tilanteessa, jossa tarkastelukuukauden aikana loppukäyttäjän kiinteähintainen sähkönmyyntisopimus olisi muuttunut toiseksi kiinteähintaiseksi sähkönmyyntisopimukseksi. Menettely on siten sama kuin hyvityslain 5 §:n 2 momentissa mainitussa myyjänvaihtotilanteessa.
Tässä kohdin on tosin huomattava, että loppukäyttäjä on oikeutettu sähköhyvitykseen koko dynaamisen hinnan sopimuksen voimassaoloajalta tarkastelukuukautta ilman kokonaishinnan alarajaa.
Tällaisessa tapauksessa on kyse hyvityslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kiinteähintaisesta sähkönmyyntisopimuksesta, jolloin loppukäyttäjällä on oikeus sähköhyvitykseen, jos tarkastelukuukauden aikana loppukäyttäjän toteutunut sähkönmyyntisopimuksen arvonlisäverollinen kokonaishinta on ollut yli 10 snt/kWh.
Loppukäyttäjän kokonaishinta määräytyy tällöin loppukäyttäjän tarkastelukuukauden aikana kuluttaman energiamäärän perusteella eikä esimerkiksi sopimuksessa määritetyn vuosi- tai kuukausikohtaisen maksimimäärän perusteella.
Hyvityslain 4 §:n 1 momentin mukaan sähköhyvitys maksetaan laskennallisesti neljää kuukautta vastaavalta ajalta. Hyvityslain 4 §:n 4 momentin mukaan sähköhyvitystä ei makseta niiltä kuukausilta, joilta sen määrä olisi pienempi kuin viisi euroa. Tammikuun sähköenergialaskun perusteella laskettu sähköhyvitys maksetaan loppukäyttäjälle kaksinkertaisena, jotta laskennallisesti kyseinen hyvitys maksettaisiin kahdelta kuukaudelta.
Tammikuun sähköenergialaskun perusteella määräytyvää sähköhyvitystä ei näin ollen makseta, jos tammikuun sähköenergialaskun perusteella määräytyvä sähköhyvitys ennen maksettavan hyvityksen kaksinkertaistamista on suuruudeltaan pienempi kuin 5 euroa.
Hyvityslain 12 §:n 3 momentin mukaan sähköhyvityksen maksaminen saadaan tehdä vasta Euroopan komission hyväksyttyä sähköhyvityksen valtiontukena.
Hyvityslain 5 §:n 3 momentin mukaan Energiavirasto voi myöntää sähköyhtiölle luvan poiketa 1 momentissa säädetystä maksuaikataulusta. Poikkeusluvan edellytyksenä on sähköhyvityksen maksatukseen liittyvän tietojärjestelmän muutoksen viivästyminen sellaisesta syystä, jota sähköyhtiö ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa.
Jos sähköyhtiöllä on tietojärjestelmämuutokset valmiina sähköhyvitysten maksamiseksi, mutta niitä ei voida maksaa loppukäyttäjille huhtikuussa erääntyvissä laskuissa Euroopan komission valtiontukihyväksynnän puuttuessa, poikkeuslupaa maksuaikatauluun ei tarvitse hakea eikä Energiavirasto tällä perusteella edes voisi poikkeuslupaa myöntääkään. Energiavirasto kehottaa tällaisessa tilanteessa vähittäismyyjää avoimesti viestimään sähköhyvityksen viivästymisen syystä loppukäyttäjille.
Arvonlisäveron käsittelyä koskevista kysymyksistä vastaa Verohallinto. Energiavirastolla ei ole asiassa toimivaltaa.
Maksuaikojen pidennyslain 5 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja-asiakkaansa pyynnöstä laskusaatavan haltijan on myönnettävä hänelle maksuaikaa yhteensä enintään 60 päivää. Elinkeinoharjoittajan on pyydettävä lisämaksuaikaa ennen laskun eräpäivää. Lisämaksuaika lasketaan laskun päivästä enintään yhteensä 60 päivää, eli ei siis lasketa normaalin maksuajan päälle 60 päivää. Elinkeinonharjoittajalta sähköyhtiö voi periä lisämaksuajalta 1,53 prosentin vuosikorkoa.
Esimerkki: Sähköyhtiön ja elinkeinoharjoittaja-asiakkaan välillä sovelletaan yleensä 30 päivän maksuaikaa. Elinkeinoharjoittaja pyytää sähköyhtiöltä lisämaksuaikaa ennen laskun eräpäivää. Sähköyhtiö myöntää lisämaksuaikaa asiakkaan pyynnöstä. Sovellettava maksuaika muuttuu 30 päivän sijasta enintään 60 päiväksi. Tällöin 1,53 prosentin vuosikorko peritään 30 päivän ja 60 päivän väliseltä ajalta.