Energiavirasto on avannut kuluttajien käyttöön järjestelmän, jonka avulla kuluttajat voivat hakea Energiavirastolta päätöstä, jos sähköhyvityksen maksamisessa on tapahtunut virhe.
Energiavirasto on jakanut vuoden 2022 päästöoikeudet laitosten päästöoikeustileille. Vuoden 2023 päästöoikeusmäärät, jotka eivät muutu tuotantotasoraportoinnin myötä, pyritään kirjaamaan toukokuun aikana.
Energiavirasto on koonnut vuoden 2022 keskeiset vastuullisuustoimet verkkojulkaisuksi. Viraston toiminta vaikuttaa koko suomalaiseen yhteiskuntaan ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamisen kautta.
Energian alkuperätakuujärjestelmän laajentuminen uusiin takuutuotteisiin on saanut energian tuottajat, myyjät ja käyttäjät hyvin liikkeelle ja tämä näkyy eri alkuperätakuurekistereissä tehtyjen toimenpiteiden määrässä. Ydinvoimalla tuotetun sähkön ja uusiutuvilla tuotetun lämmityksen alkuperätakuut ovat kiinnostaneet runsaasti. Energiavirasto on koostanut yhteenvedon kolmessa eri alkuperätakuurekisterissä tehdyistä tapahtumista rekisterien ylläpitäjien virastolle toimittamien tietojen pohjalta.
Energiaviraston markkinavalvontatiimi on kehittänyt markkinavalvonnan käytäntöjään. Vaikutuksiltaan vähäisten virheellisten tarjousten osalta on otettu käyttöön valvontakirje, eikä kyseisissä tapauksissa tehdä päätöstä. Energiavirasto lähettää toisinaan toimijoille myös markkinatapahtumiin liittyviä tiedusteluja, joilla on tarkoitus lisätä ymmärrystä ja selventää usein monimutkaisia kokonaisuuksia.
Osa yksityisistä elinkeinonharjoittajista on oikeutettu lainmukaiseen sähköhyvitykseen. Hyvitykseen voi olla oikeutettu esimerkiksi y-tunnuksella sähkösopimuksen tehnyt toiminimeä käyttävä elinkeinonharjoittaja. Edellytyksenä on, että sähkönkäytöstä yli puolet kohdistuu yksityiseen käyttöön. Oikeus hyvitykseen ja hyvityksen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti. Osakeyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt, osuuskunnat tai yhdistykset eivät ole oikeutettuja hyvitykseen.
Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi UPM-Kymmene Oyj:n valituksen Energiaviraston antamasta kielteisestä tukipäätöksestä, joka koski Kaipolan paperitehdasta.
Energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastopäästöjen vähentäminen on yhä tärkeämpää energiatehokkuussopimuksessa mukana oleville yrityksille. Vihdoin sähköistymiseen liittyvät investoinnit näkyvät lähitulevaisuuden suunnitelmissa. Myös aurinkosähkö, kysyntäjousto ja tuulivoima kasvattavat suosiotaan.
EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä oli 19,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2022. Päästöt pienenivät 6,4 % vuoden 2021 päästömäärästä. Vuosien 2013-2022 päästöjen kehitys on esitetty linkistä löytyvässä liitteessä.
Energiavirasto varaa sidosryhmille mahdollisuuden lausua Energiaviraston päätösluonnoksesta tehoreservin määräksi kaudelle 1.11.2023–31.10.2024. Lausunnot tulee olla toimitettuna Energiavirastolle 12.4.2023 mennessä.
