Valtio ja toimialat sopivat energiatehokkuudesta vuosille 2026–2035 – 169 yritystä ja yhteisöä liittyi heti uusiin energiatehokkuussopimuksiin

Valtio ja toimialat ovat allekirjoittaneet uudet energiatehokkuussopimukset vuosille 2026–2035. Heti sopimusten solmimisen yhteydessä jopa 169 organisaatiota sitoutui tehostamaan energiankäyttöään. Tavoitteena on saada noin 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä vapaaehtoisten sopimusten piiriin.

Vuoden 2026 alussa alkaa järjestyksessään neljäs energiatehokkuussopimuskausi, joka kattaa elinkeinoelämän eri toimialoja, kiinteistöalan ja julkisen sektorin. Elinkeinoelämän eri aloilta liittyi heti mukaan 111 yritystä, kiinteistöalalta 35 toimitila- ja vuokra-asuntoyhteisöä sekä 23 julkisen alan toimijaa. 

- Suomalainen vapaaehtoisuuteen perustuva sopimuskäytäntö on osoittautunut toimivaksi menettelyksi. Energiatehokkuussopimukset ovat kustannustehokas ohjauskeino, joka tukee myös huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja kilpailukykyä. Se tasapainottaa osaltaan energiajärjestelmää sekä vauhdittaa puhtaan siirtymän ja puhtaan teknologian markkinoiden kasvua, arvioi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala Helsingissä 9.10.2025 järjestetyssä sopimusten allekirjoitustilaisuudessa.

Vapaaehtoisuudella EU-tavoitteisiin

Suomi toimeenpanee sopimuksilla EU:n 55-valmiuspaketin energiatehokkuusdirektiiviä (EED), joka velvoittaa jäsenmaat vähentämään energian loppukulutusta ja saavuttamaan kunnianhimoiset säästöt vuoteen 2030 mennessä. 

Toisin kuin monet muut jäsenvaltiot, Suomi nojaa energiatehokkuudessa ensisijaisesti vapaaehtoisiin sopimuksiin tiukan lainsäädännön ja sanktioiden sijaan. Malli on osoittautunut toimivaksi – sopimukset ovat hallinnollisesti kustannustehokas ohjauskeino, joka tukee myös huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja kilpailukykyä. Se tasapainottaa osaltaan energiajärjestelmää sekä vauhdittaa puhtaan siirtymän ja puhtaan teknologian markkinoiden kasvua. 

Mukaan halutaan erityisesti suuret ja keskisuuret energiankäyttäjät

Sopimusten käyttäminen energiatehokkuusdirektiivin sitovan kansallisen säästövelvoitteen toimeenpanossa vaatii riittävää kattavuutta ja toiminnan tuloksellisuutta. Uusiin sopimuksiin tavoitellaan mukaan vähintään nykyisen sopimuskauden mukaista noin 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä. 

Laaja kattavuus ja tuntuvien säästöjen syntyminen edellyttää erityisesti suurten ja keskisuurten energiankäyttäjien sitoutumista uuteen sopimuskauteen ja sen tavoitteisiin. Näille toimijoille energiatehokkuustoimet tuovat tyypillisesti myös isoimpia kustannussäästöjä. Tähän ryhmään kuuluvat yritykset myös hyötyvät erityisesti sopimuksen tarjoamista vaihtoehtoisista menettelyistä uudistuvan energiatehokkuuslain velvoitteiden toimeenpanossa. 

Kunnille ja kuntayhtymille on puolestaan räätälöity uusia energiatukikannustimia, jotta julkinen ala saadaan kattavasti mukaan sopimusten piiriin.

Sopimukset tuottavat mittavia säästöjä

Vuoden 2025 lopussa päättyvällä sopimuskaudella on ollut mukana noin 780 yritystä ja yli 160 kuntaa ja kuntayhtymää. 

Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tekemistään energiatehokkuustoimista. Vuosina 2017–2024 toimijat ovat raportoineet yli 31 000 energiatehokkuutta parantavaa toimenpidettä. Niiden ansiosta Suomessa säästyy energiaa vuosittain yli 16 terawattituntia, mikä vastaa 4,5 prosenttia koko maan energiankäytöstä. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät vuosittain noin 3,5 miljoonaa tonnia, mikä vastaa yli 335 000 suomalaisen keskivertoista vuosittaista hiilidioksidikuormaa. 

Laaja joukko toimialoja mukana 

Uudella sopimuskaudella jatkavat nykyisen kauden tapaan niin elinkeinoelämän kuin kiinteistöalan sopimukset ja niiden toimialat. Kunta-alan energiatehokkuussopimus sen sijaan laajenee julkisen alan energiatehokkuussopimukseksi ja kattaa uudella kaudelle kunnat, hyvinvointialueet ja valtion toimijat. 

Valtion ja toimialojen välisissä sopimuksissa ovat toimialoista mukana Elinkeinoelämän Keskusliitto, Elintarviketeollisuus, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kaupan liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Autoalan Keskusliitto, Kuntaliitto, Maakuntien tilakeskus sekä Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli. 

Energiatehokkuussopimukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön sekä osittain ympäristöministeriön hallinnon alaan. Sopimusten toimeenpanosta valtionhallinnossa vastaa Energiavirasto kumppaninaan valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.

Lisätietoa:

Energiatehokkuussopimukset 2026–2035 
Uudelle kaudelle liittyneet organisaatiot
Energiatehokkuussopimusten tulokset vuosina 2017–2024

Lisätiedot:

• teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, p. 029 506 2140
• erityisasiantuntija Pia Kotro, TEM, p. 029 504 7229
• erityisasiantuntija Tiina Sekki, Energiavirasto, p. 029 505 0200