Valikko

Syöttötariffituet laskivat viime vuonna 8,5 prosenttia - lähes puolet kotimaan sähköstä tuotettiin uusiutuvilla

21.1.2020 7.59
Tiedote

Viime vuonna Energiavirasto maksoi syöttötariffitukia noin 229 miljoonaa euroa. Se on 8,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Muutos johtui pääosin kohonneesta päästöoikeuden hinnasta, jonka vuoksi metsähakesähkön tukitaso laski nollaan.

Tukijärjestelmällä tuotettiin sähköä yli seitsemän terawattituntia, joka oli samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä viime vuonna noin 31 terawattituntia, joka oli lähes puolet Suomessa tuotetusta sähköstä.   

Uusiutuvaa energiaa käytetään eniten lämmitykseen (yli 100 TWh vuodessa). Sähköä uusiutuvilla tuotettiin viime vuonna noin 31 terawattituntia. Se oli lähes puolet Suomessa tuotetusta sähköstä. Eniten uusiutuvaa sähköä tuotettiin vesivoimalla (12,5 TWh) ja lähes yhtä paljon puupolttoaineilla (12 TWh). Tuulivoimalla sähköä tuotettiin noin 6 terawattituntia, joka on 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Aurinkosähkön tuotanto oli vähäistä (0,17 TWh), mutta kasvua edellisestä vuodesta oli peräti 90 prosenttia.   

Sähkön toimitusvarmuudesta huolehditaan

”Sähköjärjestelmämme toimivuus ei vaarannu vielä tällaisella määrällä tuulisähkön tuotantoa, joskin toimitusvarmuuden ylläpitäminen vaatii toimenpiteitä niin investointien, teknisen kehityksen kuin markkinoiden pelisääntöjenkin osalta. On myös hyvä, että kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on ollut aktiivinen tuulisähkön verkkoon liittämisen osalta”, sanoi ylijohtaja Simo Nurmi avatessaan 25 vuotta täyttävän Energiaviraston järjestämän uusiutuvan energian ajankohtaispäivän Helsingissä.

Metsähakesähkön tuki romahti

Uusiutuvan energian syöttötariffitukia maksettiin viime vuonna noin 229 miljoonaan euroa, joka on 8,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Eniten tukea maksettiin tuulivoimalle, noin 214 miljoonaa euroa (vuonna 2018: 216 milj. €). Metsähakesähkölle tukea maksettiin 12 miljoonaa euroa (vuonna 2018: 32 milj. €) sekä biokaasu- ja puupolttoainevoimaloille runsaat kaksi miljoonaa euroa. Tukijärjestelmällä tuotettiin sähköä yli seitsemän terawattituntia, joka oli samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin. Metsähakesähkön tukien pieneneminen johtui pääosin kohonneesta päästöoikeuden hinnasta, ja viime vuonna tukea maksettiin vain vuoden 2018 aikana tuotetulle metsähakesähkölle.

Syöttötariffijärjestelmässä on yhteensä 178 voimalaitosta, jotka saavat tuotantotukea 12 vuoden ajan. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2011. Ensimmäiset voimalat putoavat tukijärjestelmästä pois vuonna 2024 ja viimeiset vuonna 2031. Tähän mennessä tukia on maksettu yhteensä noin 1 200 miljoonaa euroa, josta noin 960 miljoonaa euroa tuulivoimalle.

Tarjouskilpailun opit käyttöön

Uutena tuki-instrumenttina Energiavirasto järjesti viime talvena uusiutuvan energian tukien tarjouskilpailun ja sai siihen yhteensä 26 tarjousta. Niissä esitetty tuotanto ylitti kilpailtavan määrän kolminkertaisesti ja tarjotut hinnat vaihtelivat paljon. Se kertoo, että yritykset tekivät tarjouksia juuri sellaisista tukitasoista, joilla ne saavat investoinnit kannattaviksi. Ja mitä pienempiä tarjoushinnat olivat, sitä vähemmän kilpailusta koituu valtiolle kustannuksia.

Tarjouskilpailusta aiheutuu valtiolle enimmillään 3,5 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Syöttötariffijärjestelmällä sama määrä sähköä maksaa 73 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksia ei voi kuitenkaan suoraan verrata, koska niillä edistetään kypsyysasteeltaan eriaikaista teknologiaa. ”Kun uusiutuvan energian tukihuutokauppa onnistui näin hienosti, niin voitaisiinko yritystukien kohdentamisessa siirtyä laajemminkin hallinnollisista tuista tarjouskilpailuihin”, pohti johtaja Pekka Ripatti.

Infratuella 81 uutta sähköautojen latausjärjestelmää ja kaasuautojen tankkausasemaa

Sähkön tuotannon lisäksi Energiavirasto edistää liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä järjestämällä tarjouskilpailuja sähkö- ja kaasuautojen lataus- ja tankkausinfran tuesta. Toisen ja tuoreen tarjouskilpailukierroksen päätökset tarjouskilpailuun osallistuneille yrityksille on juuri annettu. Tukea myönnetään 31 yritykselle yhteensä 2,6 miljoonaan euroa. Se jakautuu kaasutankkausasemien tukeen, (1,4 milj. €), joukkoliikenteen latausjärjestelmiin (0,6 milj. €), suuritehoisiin latausjärjestelmiin (0,5 milj. €) ja peruslatausjärjestelmiin (0,16 milj. €). Kaikkiaan tuen avulla rakennetaan 81 uutta latausjärjestelmää tai tankkausasemaa.

Uusiutuvan energian päivässä vieraspuhujista Wärtsilän johtaja Matti Rautkivi visioi 100 prosenttisesta uusiutuvasta sähköjärjestelmästä ja Pohjoismaiden kehitysrahaston ohjelmapäällikkö Aleksi Lumijärvi tarkasteli uusiutuvan energian globaaleja investointitarpeita, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet toteutuisivat. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori (emer.) Raimo Lovio puolestaan arvioi, kuinka hallituksen haastavat energia- ja ilmastotavoitteet voitaisiin toteuttaa sekä mitkä toimenpiteet ovat kiireellisiä.

Energiaviraston järjestämä uusiutuvan energian päivä on vuosittain tammikuussa pidettävä seminaari, jossa tarkastellaan uusiutuvan energian tuotannon ja kulutuksen toimintaympäristöä sekä edistämistä ja valvontaa. Päivän ohjelmaan voi tutusta tästä

Lisätiedot:

Tiedote Uusiutuva Energia