Tarjouskilpailu oli tehokas tapa jakaa uusiutuvan energian tukea

Energiaviraston järjestämä tarjouskilpailu osoittautui tehokkaaksi tavaksi jakaa uusiutuvan energian tukea. Virasto arvioi tarjouskilpailun onnistumista tuoreessa raportissaan.

Energiavirasto järjesti vuosina 2018–2019 uusiutuvan energian tuen tarjouskilpailun, jossa yritykset esittivät tarjouksia tuesta, jolla ne olivat valmiita tuottamaan sähköä esittämänsä määrän vuosina 2022–2033. Energiavirasto on nyt laatinut arvioraportin tarjouskilpailun onnistumisesta, jotta tulevat tukiohjelmat ja muut valtion järjestämät tarjouskilpailut osattaisiin jatkossa toteuttaa paremmin. Arviointiin velvoittaa myös laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä.

Näin tarjouskilpailun tukea maksetaan

Kilpailun kohteena oli 1,4 terawattitunnin vuotuinen sähkön tuotanto. Tarjouksissa esitetty sähkön tuotanto oli kolminkertainen kilpailtavaan määrään verrattuna. Voittaneiden tukitarjousten keskihinta oli 2,5 euroa megawattituntia kohden, joten syöttötariffijärjestelmän enimmäistukeen (53,50 €/MWh) verrattuna tarjouskilpailun tuki on vähintään yli 20-kertaa pienempi.

Tarjouskilpailun vuotuiset kustannukset valtiolle tulevat olemaan enimmillään 3,5 miljoonaa euroa, kun tarjouskilpailua koskevassa hallituksen esityksessä niiden arvioitiin olevan enimmillään 70 miljoonaa euroa vuodessa. Tukea maksetaan vain, jos sähkön markkinahinta on vuosineljänneksillä pienempi kuin viitehinnan (30 €/MWh) ja esitetyn tarjouksen summa.

Tähän mennessä tukea on maksettu vain yhden kerran ja yhdelle yritykselle noin 24 000 euroa, mutta tämän vuoden kolmannella neljänneksellä sähkön tukkumarkkinahinta tulee todennäköisesti alittamaan viitehinnan (30 €/MWh). Se tarkoittaa sitä, että tukea tultaisiin maksamaan heinä-syyskuulta enimmillään noin 900 000 euroa.

Tavoitteena edistää parhaan kannattavuuden hankkeita

Tarjouskilpailun tavoitteena oli tuen avulla edistää kannattavuudeltaan parhaita uusiutuvan energian voimalaitoshankkeita. Laskelmien perusteella näin ei kuitenkaan kaikilta osin käynyt, sillä kymmenen kannattavimman hankkeen joukossa oli vain kolme tarjouskilpailussa voittanutta hanketta. Kannattavuuserot voittaneiden ja hävinneiden hankkeiden välillä olivat kuitenkin melko pieniä. Lisäksi laskelmissa käytettiin keskimääräisiä tietoja, vaikka tosiallisesti kustannustiedot ovat yritys- ja hankekohtaisia, joiden vaihtelu voi olla suurta.

Jotta voittaneet voimalaitoshankkeet olisivat nettonykyarvolaskelmiin perustuen kannattavia viiden prosentin pääoman tuottovaatimuksella laskettuna, tulisi sähkön myyntitulojen olla keskimäärin vähintään 33,2 euroa megawattitunnilta voimalaitoksen koko elinkaaren ajan. Vuonna 2023 sähkön tukkumarkkinahinta oli keskimäärin noin 56 ja tänä vuonna tähän mennessä se on ollut noin 47 euroa megawattitunnilta.     

Entä kohdentuiko tuki sellaisille hankkeille, joille sen teorian mukaan olisi tullut kohdentua? Kun tarkastellaan uusiutuvan energian voimalaitosten tuotantokustannusten kehitystä sekä vallinneita sähkön markkina- ja futuurihintoja vuosina 2018–2019, on mahdollista, että voittaneet hankkeet olivat sellaisessa teknologisessa kehitysvaiheessa, että tarjouskilpailussa voittaminen edesauttoi voimalaitoksen rakentamispäätöksen tekemistä, koska tuki takaa niille alhaisten sähkön hintojen vallitessa osaltaan vakaan ja ennustettavan vähimmäistuoton. Se pienentää yrityksen sähkön myynnistä saatavien tulojen riskejä vaihtelevilla sähkön markkinahinnoilla.

Tutustu Energiaviraston raporttiin

Lisätiedot

johtaja Pekka Ripatti, Energiavirasto, puh. 029 5050 075
asiantuntija Aino Lempinen, Energiavirasto, puh. 029 5050 047
kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson, puh. 029 5050 111

Sähköpostit ovat muotoa [email protected].