Valvontamenetelmien muutosten vaikutuksissa korostuu kustannusvastaavuus
Energiavirasto on tehnyt vaikutusarvioinnin sähkö- ja maakaasuverkkotoimintojen valvontamenetelmiin ehdottamistaan muutoksista. Vaikutusarviointi toteutettiin vertaamalla vaikutuksia yhtiöiden hinnoitteluvaraan viimeisimmän tarkastetun valvontavuoden 2021 tietojen perusteella, johon lähtökohtana on huomioitu vuonna 2022 voimaan tulleet menetelmämuutokset sekä vuoden 2023 vahvistettu riskitön korkokanta.
Verkkoinvestointien arvon jäädyttäminen investointivuoden yksikköhinnan mukaiseen arvoon tulee laskemaan verkon arvoa ja myös tuottopohjaa verrattuna siihen, että koko verkko-omaisuus olisi uudelleenarvotettu vuoden 2024 mukaisilla yksikköhinnoilla. Tuottopohjaa, regulaatiopoistoja ja hinnoitteluvaraa alentava vaikutus on suurempi yhtiöillä, joiden verkko on keskimääräistä vanhempaa. Sähkön jakeluyhtiöistä 95 prosentilla verkon arvon aleneminen verrattuna vuoden 2021 nykykäyttöarvoon tulee olemaan välillä -37 % ja -3 %. Verkkoinvestointien arvon jäädyttäminen on yhteensä noin 214 miljoonan euron vaikutus yhtiöiden hinnoitteluvaraan verrattuna tilanteeseen vuonna 2021.
Verkon arvon määrittämisen muutoksen lisäksi erityisesti sähkön jakeluyhtiöiden osalta merkittävimmät muutokset ja päivitykset yhtiöiden hinnoittelumahdollisuuksiin liittyvät kohtuullisen tuottoasteen laskennassa sovellettavaan riskittömään korkokantaan (144 milj. €), velattomaan beetaan ja pääomarakenteeseen (-62 milj. €), markkinariskipreemioon (-36 milj. €) sekä tasauserään kohdistuviin muutoksiin (34 milj. €). Hinnoitteluvaraa lisäävät osa-alueet eli riskittömän koron ja vieraan pääoman velkapreemion päivittyminen ylöspäin heijastavat muuttunutta yleistä kansainvälistä korko- ja markkinatilannetta. Onkin tärkeää huomioida, että markkinatilanne voi muuttua, ja näin ollen tuottoasteen muutosten vaikutukset vastaavasti voivat muuttua kesken menetelmäjakson myös päinvastaiseen suuntaan.
Alla olevassa kuvaajassa on havainnollistettu muutosten vaikutuksen suuntaa suhteessa hinnoitteluvaraan. Yhteensä muutokset ovat a) hinnoitteluvaraa nostavat summat 233 milj. euroa, b) hinnoitteluvaraa laskevat summat -294 milj. euroa ja c) nettoyhteisvaikutus (a+b) yhteensä -60 milj. euroa.
Innovaatio- ja joustokannustimien muutosvaikutuksia ei ole sisällytetty osaksi vaikutusarviointia, mutta vuoden 2021 liikevaihdolla (2,3 mrd. €) innovaatiokannustimen maksimitaso olisi vuosille 2024–2027 uusilla menetelmillä 34 milj. € (kannustinvaikutuksen lisäystä 11 milj. €), ja vastaavasti uutena kannustimena joustoihin kohdistuvan kannustimen maksimiosuus 23 milj. €. Vastaavasti vuosille 2028–2031 joustokannustimen maksimivaikutus olisi 45 milj. € vuoden 2021 liikevaihdolla, eli yhteensä innovaatio- ja joustokannustimet voivat 7. valvontajaksolla kasvattaa yhtiöiden hinnoitteluvaraa vuosittain 57 miljoonalla eurolla nykyisellä liikevaihdon tasolla.
Energiavirasto toteaa, että muutosten vaikutukset ohjaavat yhtiöitä verkkotoiminnan kustannusvastaavuuteen ja kehittämiseen. Uudet valvontamenetelmät kannustavat kehittämään verkkoa puhtaan energian siirtymässä joustoja hyödyntäen ja kustannusvastaavasti.
Energiavirasto kuulee sidosryhmiä uusista valvontamenetelmistä 10.11.2023 saakka. Kuulemisen löydät Energiaviraston verkkosivuilta.
Lisätietoja
Vaikutusten arviointi: Maakaasun jakeluverkkotoiminta (pdf)
Vaikutusten arviointi: Maakaasun siirtoverkkotoiminta (pdf)
Vaikutusten arviointi: Sähkön jakeluverkkotoiminta (pdf)
Vaikutusten arviointi: Sähkön kantaverkkotoiminta (pdf)
johtaja Veli-Pekka Saajo, veli-pekka.saajo(a)energiavirasto.fi, p. 0295 050 023
johtava asiantuntija Tiina Karppinen, tiina.karppinen(a)energiavirasto.fi, p. 0295 050 035
