Valvonnalla haetaan tasapainoa hinnoittelun kohtuullisuuden ja toimitusvarmuuden parantamisen välillä

4.11.2020 9.00
Tiedote

Energiaviraston selvitys sähkön jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun ja toimitusvarmuuden valvonnasta on valmistunut. Selvitys on laadittu työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä sähkömarkkinalain muuttamista koskevan lainvalmisteluhankkeen taustaksi.

Energiavirasto muutti vuonna 2013 annetun uuden sähkömarkkinalain perusteella valvontamenetelmiä vuonna 2016 alkaneelle valvontajaksolle. Hinnoittelun kohtuullisuuden rinnalle virasto nosti aiempaa keskeisemmäksi tavoitteeksi sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamisen lainsäädännön toimitusvarmuusvaatimusten mukaisesti. Valvontamenetelmien muutoksilla varmistettiin kaikille sähkön jakeluverkonhaltijoille mahdollisuus investoida ja kehittää verkkojaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

Sähkön jakeluverkkojen toimitusvarmuus onkin parantunut Suomessa viime vuosina merkittävästi, ja samalla siirtohinnat ovat eurooppalaisittain pysyneet edelleen kohtuullisella tasolla. Jos valvontamenetelmiä ei olisi muutettu, useat sähkön jakeluverkonhaltijat eivät olisi voineet vuosina 2016–2019 toteuttaa toimitusvarmuusinvestointeja lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa.

Siirtohintojen nousu on ollut toimitusvarmuusparannusten valitettava, mutta välttämätön seuraus. Kotitalouksien verottomat ja inflaatiokorjatut siirtohinnat ovat nousseet noin 30 prosenttia vuosien 2010 ja 2019 välillä, viime vuonna suomalaisen kotitalouden maksama siirtohinta oli hieman eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella. Sähkömarkkinalain valmistelun yhteydessä vuonna 2013 Energiavirasto arvioi toimitusvarmuuden parantamisen johtavan siirtymäaikana yhtiöstä, sen toimintaympäristöstä ja verkon kunnosta riippuen 0–40 prosentin hinnankorotuksiin. Lisäksi virasto arvioi, että mahdollinen korvausinvestointivaje saattaisi osalla verkkoyhtiöitä vielä suurentaa tätä korotustarvetta.

Esitetty kritiikki ei huomioi valvonnan kokonaisuutta

Energiaviraston valvontamenetelmiä on kritisoitu viime viikkoina näkyvästi julkisuudessa, ja julkisesti on esitetty myös vaihtoehtoisia menetelmiä. Monet esitetyt väitteet eivät kuitenkaan anna oikeaa kuvaa valvonnasta kokonaisuudessaan. Myöskään esitetyt vaihtoehdot eivät pääsääntöisesti toimisi tarkoituksenmukaisesti, vaan pitkällä tähtäimellä niiden ohjausvaikutukset voisivat johtaa siirtohintojen nousuun, toimitusvarmuuden heikentymiseen tai verkkoyhtiöiden toimintaedellytysten vaarantumiseen. Seuraukset olisivat siis tavalla tai toisella asiakkaiden edun vastaisia. Esitetty kritiikki ja Energiaviraston kommentit niihin käydään olennaisilta osin läpi viraston selvityksessä.

Valvontamenetelmät ovat kehittyneet avoimesti ja läpinäkyvästi yli 20 vuoden mittavan viranomaistyön, lainsäädännön muutosten, oikeuskäytännön ja sääntelyteorioiden kehittymisen sekä lukuisten asiantuntijaselvitysten ja sidosryhmien kuulemisen kautta. Energiavirasto valmisteli myös nykyiset valvontamenetelmät ja niihin tehdyt muutokset avoimesti ja läpinäkyvästi, eikä unohtanut asiakkaita valmistelussa, sillä toimitusvarmuuden parantaminen sai alkunsa nimenomaan asiakkaiden vaatimuksesta ja palvelee heidän etuaan. Sääntelyn ja toimintaympäristön muuttuessa valvontamenetelmissä on myös kehittämistarpeita, ja aihetta asialliseen kritiikkiin.

Sähkömarkkinalakia uudistetaan

Hallitus on lähiaikoina antamassa eduskunnalle esityksen sähkömarkkinalain muuttamisesta. Lakiesityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on antaa Energiavirastolle uusia työkaluja, joiden avulla voidaan vaikuttaa siirtohintojen kehitykseen vaarantamatta modernin yhteiskunnan edellyttämien toimitusvarmojen ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämistä. Energiaviraston arvion mukaan esitysluonnoksen mukaiset lainsäädäntömuutokset tulisivat mahdollistamaan menetelmien muuttamisen tarvittavilta osin.

Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantuminen on jo saatu nykyisten valvontamenetelmien ohjausvaikutuksilla onnistuneesti vauhtiin. Toisaalta toimitusvarmuustavoitteiden määräaikaa ollaan pidentämässä ja investointien kustannustehokkuutta parantamassa, jolloin tuottopohja ja tuottoaste eivät enää täysin vastaa tulevaa tarvetta.

Sääntelyn ja toimintaympäristön muutosten perusteella sekä selvityksen pohjalta Energiavirasto arvioi, että valvontamenetelmien tärkeimmät kehittämiskohdat tulevaa tilannetta vastaavan valvonnan oikean tasapainon saavuttamiseksi ovat:

  • Tuottopohjassa käytettyjen yksikköhintojen päivittäminen. Tämän tarkoituksena on ottaa huomioon vuodesta 2016 lähtien tapahtunut olennainen investointikustannusten lasku, sekä mahdollistaa investointien kustannustehokkuuden arviointi;
  • Kohtuullisen tuottoasteen (WACC-%) tason määrittäminen. Tämän tarkoituksena on ottaa huomioon toimitusvarmuusvaatimusten toteuttamisen aikataulun pidentyminen, sekä se, että riskittömän koron pitää riittävän nopeasti heijastaa markkinakorkojen muuttumista, sekä viraston valvonnasta ja sen tuloksista viime vuosina saamat kokemukset; sekä
  • Toimitusvarmuuskannustimen tarve. Tämän tarkoituksena on ottaa huomioon, onko toimitusvarmuuskannustimelle jatkossa enää tarvetta toimitusvarmuustavoitteiden aikataulun pidentyessä.*
     

Käytännössä kaikki edellä mainitut menetelmien kehittämiskohdat vaikuttaisivat sähkön jakeluverkonhaltijoiden tuottoa laskevasti. Yksikköhintojen päivittäminen pienentäisi tuottopohjaa, ja kohtuullisen tuottoasteen päivittäminen alentaisi tuottoprosenttia.Toimitusvarmuuskannustimen poistaminen alentaisi joidenkin yhtiöiden tuottoa.Suunnitelmallisesti toteutettuna nämä kaikki menetelmämuutokset hyödyttäisivät jakeluverkkojen 3,6 miljoonaa asiakasta, ja mahdollistaisivat myös sen, että sähkön jakeluverkonhaltijat voisivat jatkossakin toteuttaa jakeluverkkojen modernisoinnin yhteiskunnan asettamien vaatimusten mukaisesti. 

Sähkömarkkinalain muutosten voimaantulon jälkeen Energiaviraston on lakisääteisen tehtävänsä mukaisesti mahdollista tarkemmin arvioida, ja tarpeellisilta osin päivittää valvontamenetelmiä vastaamaan sähkön jakeluverkonhaltijoiden uutta sääntely-ympäristöä. Muutokset tulisivat voimaan jo nykyisen valvontajakson 2020–2023 aikana, todennäköisimmin vuoden 2022 alusta lukien, jos sähkömarkkinalain muutokset etenevät lähiaikoina ripeästi.

Lisätiedot 

  • Ylijohtaja Simo Nurmi, puh. 029 5050 011
  • Johtaja Veli-Pekka Saajo, puh. 029 5050 023
  • Johtava asiantuntija Tiina Karppinen, puh. 029 5050 035

(sähköpostiosoitteet muotoa [email protected])

Selvitys sähkön jakeluverkkotoiminnan valvonnasta (pdf)

Tarkennuksena selvitykseen: kuvissa 17 ja 18 on kyse indeksistä, jossa lähtötaso 100 kuvaa tilannetta 1.1.2010.

*lausetta tarkennettu 4.11.

Sähkö- ja maakaasuverkot Tiedote