Hyppää sisältöön

Unionin tuomioistuimen ratkaisu vahvistaa myös Energiaviraston riippumattomuuden

30.9.2021 12.08
Tiedote

Euroopan unionin tuomioistuimen tuore päätös korostaa verkkovalvontaviranomaisten riippumattomuutta kansallisesta poliittisesta vallasta. Tuomioistuimen Euroopan komissiota ja Saksan liittotasavaltaa koskeva ratkaisu on linjaus koko Euroopan unionille. Siirtohinnoittelua koskevan lainsäädännön valmistelu osoitti, että kansallisen viranomaisen toiminnan riippumattomuudesta on huolehdittava myös Suomessa.

Unionin tuomioistuin arvioi tuoreessaan ratkaisussaan kansallisen sääntelyviranomaisen riippumattomuutta. Tuomioistuimen 2.9.2021 antaman ratkaisun mukaan Saksan liittotasavalta oli rikkonut sähkömarkkinadirektiivin velvoitteita säätämällä lainsäädännössään kansallisen sääntelyviranomaisen tehtäviin kuuluvista asioista. Unionin tuomioistuimessa oli vireillä Euroopan komission nostama valvontakanne Saksan liittotasavaltaa vastaan, neljästä kanneperusteesta yksi koski kansallisen sääntelyviranomaisen riippumattomuutta. 

Kysymys kansallisen sääntelyviranomaisen riippumattomuudesta on noussut esiin Suomessakin erityisesti sähkön siirtohinnoittelun yhteydessä. Siirtohinnoittelua koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä on esiintynyt poliittisia pyrkimyksiä saada lainsäädäntöön kirjatuksi asioita, jotka direktiivin mukaan kuuluvat kansallisen sääntelyviranomaisen harkintavaltaan. Tästä syystä Energiavirasto katsoo tarpeelliseksi tuoda esiin keskeisimmät seikat unionin tuomioistuimen tuoreesta tuomiosta ja tarkentaa, miten Energiavirasto toiminnassaan kansallisena sääntelyviranomaisena varmistaa puolueettomuuden ja yleisen edun toteutumisen. 

Puolueeton viranomaistoiminta vaatii täyden riippumattomuuden

Unionin tuomioistuin on aiemmissa tuomioissaan täsmentänyt päätöksenteon itsenäisyyden edellyttävän, että sähkömarkkinadirektiivissä tarkoitettuja sääntelytehtäviä hoitaessaan ja -toimivaltuuksia käyttäessään kansallinen sääntelyviranomainen tekee päätöksensä itsenäisesti ja pelkästään yleisen edun perusteella. Viranomaisen on varmistettava direktiivillä tavoiteltujen päämäärien noudattaminen ilman, että sen olisi noudatettava muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä saamiaan ohjeita.

Nyt antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin totesi, että direktiivin riippumattomuusvaatimus ei estä hallituksen laatimien yleisten suuntaviivojen noudattamista. Direktiivin säännösten sanamuodosta ilmenee kuitenkin selvästi, etteivät tällaiset yleiset suuntaviivat koske kansallisen sääntelyviranomaisen sääntelytehtäviä ja toimivaltuuksia. Kansallisen lainsäädännön yleisillä suuntaviivoilla ei siis voida säätää viranomaisen toimivaltaan kuuluvista asioista.

Sähkömarkkinadirektiivin mukaan siirto- ja jakelutariffit tai niiden laskentamenetelmät on määritettävä avointen kriteerien mukaisesti ja niihin kohdistettavien laskentamenetelmien on oltava oikeasuhteisia ja niitä on sovellettava syrjimättömällä tavalla. Tuomioistuimen mukaan menetelmien, joita käytetään kansallisiin verkkoihin liittämistä ja niihin pääsyä koskevien ehtojen ja edellytysten laskemisessa tai vahvistamisessa, sovellettavat tariffit mukaan lukien, määrittäminen kuuluu kansallisille sääntelyviranomaisille.

Unionin tuomioistuin korosti tuomiossaan vahvasti verkkovalvontaviranomaisten riippumattomuutta kansallisesta poliittisesta vallasta sekä unionin oikeuden tasolla säädettyjä tavoitteita. Tuomioistuin totesi aiemmin ratkaisuehdotuksensa antaneen julkisasiamiehen tavoin: ”kansallisten sääntelyviranomaisten täysi riippumattomuus talouden toimijoista ja julkisista elimistä, riippumatta siitä, ovatko ne hallinnollisia vai poliittisia elimiä, ja viimeksi mainitussa tapauksessa siitä, ovatko ne toimeenpanovallan vai lainsäädäntövallan käyttäjiä, on tarpeen sen takaamiseksi, että niiden tekemät päätökset ovat puolueettomia ja syrjimättömiä, sulkemalla pois mahdollisuus, että hallitukseen, enemmistöön tai joka tapauksessa poliittiseen valtaan kytkeytyvät yritykset ja taloudelliset edut saisivat etuoikeutettua kohtelua. Lisäksi täysi eriyttäminen poliittisesta vallasta mahdollistaa sen, että kansallinen sääntelyviranomainen voi noudattaa toiminnassaan pitkän aikavälin näkemystä, joka on tarpeen direktiivien 2009/72 ja 2009/73 tavoitteiden toteuttamiseksi.”

Unionin tuomioistuin oli julkisasiamiehen tavoin todennut myös, että yksinomaan kansallisille sääntelyviranomaisille annettu toimivalta ja niiden riippumattomuus on taattava kaikkiin poliittisiin elimiin nähden. Riippumattomuus on taattava sekä suhteessa hallitukseen, että kansalliseen lainsäätäjään nähden, lainsäätäjä ei voi ottaa osaa toimivaltuuksista pois kansallisilta sääntelyviranomaisilta ja antaa niitä muille julkisille elimille. 

Tuomioistuin korosti EU-oikeuden merkitystä

Unionin tuomioistuin korosti ratkaisussaan asian EU-oikeudellista ulottuvuutta. Tuomioistuin totesi, että Euroopan unionin toiminta perustuu edustuksellisen demokratian periaatteeseen, jonka mukaisesti myös sähkö- ja maakaasumarkkinadirektiivit on säädetty. Tuomioistuin totesi myös, että kansallisten sääntelyviranomaisten on toimivaltaansa käyttäessään noudatettava periaatteita ja sääntöjä, jotka on vahvistettu yksityiskohtaisessa unionin tasolla toteutetussa sääntelykehyksessä ja jotka rajoittavat niiden harkintavaltaa ja estävät niitä tekemästä poliittisia valintoja.

Energiavirasto toimiessaan kansallisena sääntelyviranomaisena varmistaa puolueettomuuden ja yleisen edun toteutumisen kuulemalla sidosryhmiä valvontamenetelmistä jopa laajemmin kuin sähkö- tai maakaasumarkkinadirektiivi edellyttävät. Energiaviraston valvontamenetelmien kuulemisprosessia tullaan edelleen kehittämään tulevaisuudessa ja sidosryhmille on tarkoitus perustaa neuvottelukunta, jonka kautta kaikkien sidosryhmien kuuleminen varmistetaan.  

Taustaa

  • Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden sääntelyssä yksi keskeisimpiä elementtejä on, että sääntelyn noudattamista valvoo kaikista tahoista täysin riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen. Sähkö- ja maakaasudirektiiveissä todetaan kokemuksen osoittavan, että sääntelyn vaikuttavuutta on usein rajoittanut sääntelyviranomaisten puutteellinen riippumattomuus hallituksesta ja sääntelyviranomaisten riittämätön toimi- ja harkintavalta. 
  • Direktiivit edellyttävät, että jäsenvaltion on nimettävä sääntelyviranomainen ja varmistettava, että sääntelyviranomainen on sille säädettyjä tehtäviä hoitaessaan riippumaton niin yksityisistä tahoista, hallituksesta tai poliittisesta päätöksenteostakin. Suomessa kansallisena sääntelyviranomaisena toimii Energiavirasto. 
  • Sähkömarkkinadirektiivissä on säädetty tietyt tehtävät nimenomaisesti kansallisen sääntelyviranomaisen toimivaltaan kuuluviksi: sääntelyviranomaisten on voitava tehdä päätöksiä kaikista sähkön sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta merkityksellisistä sääntelykysymyksistä, ja niiden tulee olla täysin riippumattomia kaikista muista julkisista tai yksityisistä eduista. 

Lisätiedot: johtaja Veli-Pekka Saajo 029 5050 023, johtava lakimies Nora Kankaanrinta 029 5050 076 ja lakimies Joonas Tervo 029 505 0063, spostit: et[email protected]


Unionin tuomioistuimen tuomio: asia C-718/18 Euroopan komissio vastaan Saksan liittotasavalta
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus: asia C-718/18 Euroopan komissio vastaan Saksan liittotasavalta
 

Sähkö- ja maakaasuverkot Tiedote