Sähköverkkotoiminnan hinnoittelun valvontaa koskevasta uutisoinnista

9.2.2021 13.20
Tiedote

Viime aikoina on jälleen uutisoitu Energiaviraston sähkön jakeluverkkotoimintaa koskevista valvontamenetelmistä. Uutisoinnissa on viime vuoden tapaan korostunut kritiikki valvontamenetelmiä ja niiden osatekijöitä kohtaan. Tiedot nykyisestä valvontamallista ja sen taustasta on koottu tähän yhteen.

Energiavirasto on taustoittanut hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan perusteita ja sitä miten nykyiseen valvontamalliin on päädytty muun muassa verkkopääoman arvostamisen osalta toukokuussa 2020 julkaistussa tiedotteessa.

Lisäksi virasto järjesti marraskuussa 2020  mediainfon, jossa se kävi läpi valvonnan keskeiset menetelmät ja niiden taustan. Energiavirasto on myös laatinut työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä lainsäädäntötyön taustaksi selvityksen sähkön jakeluverkkotoiminnan valvonnasta. 4.11.2020 julkaistussa selvityksessä virasto esitti muun muassa näkemyksensä keskeisimmistä valvontamenetelmien kehityskohteista. Selvitys käy läpi myös valvontamenetelmiä kohtaan esitettyä kritiikkiä ja viraston kommentteja tähän, nämä pätevät hyvin myös nyt julkisuudessa käytyyn keskusteluun.  

Valvontamenetelmien käytännön vaikutuksista 

Energiavirasto muutti vuonna 2013 annetun uuden sähkömarkkinalain perusteella valvontamenetelmiä vuonna 2016 alkaneelle valvontajaksolle. Hinnoittelun kohtuullisuuden rinnalle virasto nosti aiempaa keskeisemmäksi tavoitteeksi sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamisen lainsäädännön toimitusvarmuusvaatimusten mukaisesti. Valvontamenetelmien muutoksilla varmistettiin kaikille sähkön jakeluverkonhaltijoille mahdollisuus investoida ja kehittää verkkojaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. 

Sähkön jakeluverkkojen toimitusvarmuus onkin parantunut Suomessa viime vuosina merkittävästi, ja samalla siirtohinnat ovat eurooppalaisittain pysyneet edelleen kohtuullisella tasolla. Jos valvontamenetelmiä ei olisi muutettu, useat sähkön jakeluverkonhaltijat eivät olisi voineet vuosina 2016–2019 toteuttaa toimitusvarmuusinvestointeja lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa. 

Siirtohintojen nousu on ollut toimitusvarmuusparannusten valitettava, mutta välttämätön seuraus. Kotitalouksien verottomat ja inflaatiokorjatut siirtohinnat ovat nousseet noin 30 prosenttia vuosien 2010 ja 2019 välillä, viime vuosina suomalaisen kotitalouden maksama siirtohinta on ollut hieman eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella. Sähkömarkkinalain valmistelun yhteydessä vuonna 2013 Energiavirasto arvioi toimitusvarmuuden parantamisen johtavan siirtymäaikana yhtiöstä, sen toimintaympäristöstä ja verkon kunnosta riippuen 0–40 prosentin hinnankorotuksiin. Lisäksi virasto arvioi, että mahdollinen korvausinvestointivaje saattaisi osalla verkkoyhtiöitä vielä suurentaa tätä korotustarvetta. 

Esitetty kritiikki ei huomioi valvonnan kokonaisuutta 

Julkisuudessa esitetyt väitteet eivät anna oikeaa kuvaa valvonnasta kokonaisuudessaan. Myöskään esitetyt vaihtoehtoiset menetelmät eivät pääsääntöisesti toimisi tarkoituksenmukaisesti, vaan pitkällä tähtäimellä niiden ohjausvaikutukset voisivat johtaa siirtohintojen nousuun, toimitusvarmuuden heikentymiseen tai verkkoyhtiöiden toimintaedellytysten vaarantumiseen. Seuraukset olisivat siis tavalla tai toisella asiakkaiden edun vastaisia. 
Valvontamenetelmät ovat kehittyneet avoimesti ja läpinäkyvästi yli 20 vuoden mittavan viranomaistyön, lainsäädännön muutosten, oikeuskäytännön ja sääntelyteorioiden kehittymisen sekä lukuisten asiantuntijaselvitysten ja sidosryhmien kuulemisen kautta. Energiavirasto valmisteli myös nykyiset valvontamenetelmät ja niihin tehdyt muutokset avoimesti ja läpinäkyvästi, eikä unohtanut asiakkaita valmistelussa, sillä toimitusvarmuuden parantaminen sai alkunsa nimenomaan asiakkaiden vaatimuksesta ja palvelee heidän etuaan. Sääntelyn ja toimintaympäristön muuttuessa valvontamenetelmissä on myös kehittämistarpeita, ja aihetta asialliseen kritiikkiin. 

Sähkömarkkinalakia uudistetaan 

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sähkömarkkinalain muuttamisesta. Lakiesityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on antaa Energiavirastolle uusia työkaluja, joiden avulla voidaan vaikuttaa siirtohintojen kehitykseen vaarantamatta modernin yhteiskunnan edellyttämien toimitusvarmojen ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämistä. Tämän perusteella Energiavirasto valmistautuu ottamaan valvontamenetelmät tarkasteltavakseen heti lain voimaan tulon jälkeen. Asiakasnäkökulma tullaan jatkossakin ottamaan tarkkaan huomioon valvontamenetelmien kehittämisessä.

Lisätiedot

  • ylijohtaja Simo Nurmi, puh. 029 5050 011
  • johtaja Veli-Pekka Saajo, puh. 029 5050 023
  • johtava asiantuntija Tiina Karppinen, puh. 029 5050 035

         sähköpostiosoitteet: [email protected]

Sähkö- ja maakaasuverkot Tiedote