Energiaviraston vaikuttavuusraportti on julkaistu: näin valvontamenetelmät vaikuttivat sähkön jakeluverkkotoimintaan
Vaikuttavuusraportissa tarkastellaan vuosittain sähkön valvontaverkkotoimintaan sovellettavia valvontamenetelmiä ja niiden vaikutuksia. Vuoden 2022 raportissa näkyy myös Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan eskaloima energiakriisi.
Energiavirasto on julkaissut vaikuttavuusraportin vuodelta 2022. Eskaloitunut energiakriisi Venäjän toimien ja etenkin sen Ukrainaan tekemän hyökkäyksen johdosta näkyi esimerkiksi lisätoimina sähkön jakeluverkkotoiminnassa, etenkin varautumisina mahdollisiin sähköpulatilanteisiin.
Energiakriisin aiheuttama sähkön kallistuminen on näkynyt kuluttajien lisäksi myös jakeluverkonhaltijoille erityisesti nousseina häviösähkön hankintakustannuksina, jotka läpilaskutetaan verkon asiakkailta. Toisaalta korkea sähkön hinta näkyi myös pohjoismaisella tasolla ennätyskorkeina pullonkaulatuloina sähkönkantaverkonhaltija Fingridille. Fingrid jättikin kantaverkkomaksut perimättä joulukuulta 2022 ja on ilmoittanut alennusten jatkuvan myös vuodelle 2023. Koska kantaverkkomaksut peritään asiakkailta jakeluverkonhaltijoiden kautta, on väliaikaisilla alennuksilla jakeluverkonhaltijoiden hinnankorotuspaineita vähentävä vaikutus.
Julkaistu vaikuttavuusraportti tarkastelee sähkön jakeluverkkotoimintaan sovellettavia valvontamenetelmiä ja menetelmien vaikutuksia asiakkaille ja verkonhaltijoille vuosina 2016–2021. Tällä kertaa raportissa paneudutaan myös valvontamenetelmien verkko-omaisuuden oikaisussa tehtävään tasauserään sekä verkonhaltijoiden viimeisimpien kehittämissuunnitelmien tuloksiin.
Hinnoittelun valvonnan päätavoitteiden eli verkkopalveluiden hinnoittelun kohtuullisuuden ja korkean toimitusvarmuuden näkökulmista raportti näyttää, että:
-
Sähkön jakeluverkkomaksujen hintakehitys poikkesi merkittävästi kiihtyneestä inflaatiosta vuonna 2022, siirtohintojen pysytellen pitkälti edellisen vuoden tasolla . Lisäksi aiempaa useammat yhtiöt toteuttivat väliaikaisia hinnanalennuksia regulaatiojäämätilanteen tasaamiseksi.
-
Vaikka yhtiöiden sallittu tuottoaste jatkoi laskusuuntaista trendiä vuosina 2021 ja 2022, on useilla yhtiöillä kuitenkin edelleen hyödyntämätöntä alijäämää aiemmalta valvontajaksolta. Lisäksi vuonna 2023 sallittu tuottotaso tulee nousemaan lähemmäs historiallista tasoa yleisen korkotilanteen kehityksen vuoksi ja hidastaa siirtyneen alijäämän käyttämistä. Maaseutumaisissa olosuhteissa toimivilla yhtiöillä alijäämiä on käytössä kuudennelle val-vontajaksolle asti silloinkin, kun suurimman osan kyseisistä yhtiöistä oletetaan korottavan siirtohintoja korotuskaton mukaisesti molempina vuosina välillä 2022–2023.
-
Korkean toimitusvarmuuden päätavoite toteutuu sähkön jakeluverkkotoiminnassa, eivätkä viime vuosien huomattavat sääilmiöt ole aiheuttaneet poikkeuksellisia sähkönjakelun keskeytyksiä. Sekä laatukannustin että viimeistä vuotta valvontamenetelmissä vuonna 2021 ollut toimitusvarmuuskannustin olivat keskimääräisesti bonusvaikutteisia yhtiöille vuonna 2021.
-
Vuoden 2022 kehittämissuunnitelmissa verkonhaltijoiden tuli ensimmäistä kertaa esittää strateginen ennuste toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Koronan alkamisen jälkeinen yleinen kustannusten nousu, vuonna 2022 eskaloitunut energiakriisi ja inflaation vaikutus ovat osaltaan vaikuttaneet verkonhaltijoiden tulevaisuuden ennusteeseen. Lisäksi uusiutuvan energian räjähdysmäinen kasvu näkyy ennusteissa voimakkaasti. Uusiutuvan ja hajautetun sähkön tuotannon kasvu sekä liikenteen sähköistyminen tulevat vaikuttamaan erityisesti kaupunki- ja taajamamaisissa olosuhteissa toimivien jakeluverkonhaltijoiden siirretyn energian ja uusien käyttöpaikkojen määrään.
Tämän vuoden vaikuttavuusraportti toimii myös taustoituksena seuraavan valvontajakson (2024–2031) kehitystyölle. Uudella menetelmäjaksolla painotetaan kokonaistehokkuuden kehittämistä verkkotoiminnassa. Kokonaistehokkuuden parantaminen johtaa kustannussäästöihin ja vähentää asiakkaan maksurasitetta.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Tiina Karppinen (p. 029 5050 035) ja analyytikko Jaakko Kennilä (p. 029 5050 004)
