Energiavirasto kehittää valvontamenetelmiä yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Akateemisen työryhmän loppuraportti esittelee kehittämismahdollisuuksia sähköverkkotoiminnan valvonnan laskentamenetelmiin. Energiavirasto korjaa joitain raportin myötä julkisuuteen esitettyjä näkemyksiä menetelmien lainmukaisuudesta ja laskentaperusteista.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman akateemisen työryhmän loppuraportti sähkönsiirron ja -jakelun tariffien laskentamenetelmistä on noussut uutiseksi jo ennen julkaisuaan.
Raportissa on tunnistettu sen tekijöiden näkemysten mukaisia keskeisiä valvontamallin kehittämismahdollisuuksia. Energiavirasto kiittää työryhmää selvitystyöstä ja käsittelee loppuraportin suositukset kehittäessään valvontamenetelmiä vuodesta 2024 eteenpäin. Raportissa ja sitä koskevassa uutisoinnissa on kuitenkin noussut esiin näkökulmia, joita haluamme korjata tai tarkentaa.
Energiavirasto muutti jakeluverkkoyhtiöiden valvontamenetelmiä joulukuussa 2021, muutos tehtiin välittömästi sähkömarkkinalain muutoksen jälkeen. Tehtyjen muutosten myötä jakeluverkkoyhtiöiden tuottotaso laski keskimäärin 40 prosenttia vuoden 2022 alusta. Parhaillaan Energiavirasto puolustaa yleistä etua markkinaoikeudessa verkkoyhtiöiden valituksia vastaan. Akateemisen työryhmän raportti jättää kuitenkin kokonaan huomioimatta nämä valvontamenetelmiin jo tehdyt merkittävät muutokset.
Valvontamallille on vahvat lailliset perusteet
Raportti esittää, että verkkotoiminnan valvontamalli ei olisi linjassa EU:n sähkön sisämarkkinoista annetun asetuksen kanssa. Energiavirasto korostaa, että valvontamenetelmien lain mukaisuudelle on vahvat perusteet, eikä niitä ole kyseenalaistettu yhdessäkään oikeusprosessissa.
Verkkotoiminnan valvontamenetelmissä erityyppisten kannustimien, kuten investointi-, laatu- tai tehostamiskannustimen, käyttö on sähkömarkkina-asetuksen mukaista. Sähkömarkkina-asetuksen 18 artiklan 2 kohta nimenomaan edellyttää, että ”tariffeihin sovellettavien menetelmien on vastattava siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden kiinteitä kustannuksia ja tarjottava siirto- ja jakeluverkonhaltijoille asianmukaisia kannustimia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”.
Tasauserä kuvaa parhaiten verkon todellista arvoa
Loppuraportissa on lisäksi viitattu virheellisesti asetuksen 18 artiklan 1 kohtaan, joka käsittelee verkkopalvelujen tariffirakenteita eli kiinteiden ja käyttöön perustuvien maksujen määrittämistä jakeluverkkotoiminnassa. Kustannustehokkuus on keskeinen periaate monopolien hinnoittelun sääntelyssä. Kustannusvastaavuus taas tiukasti tulkittuna voi olla ristiriidassa toiminnan jatkuvan tehostamistavoitteen kanssa.
Valvontamenetelmissä tasauserän käsittely perustuu sähköverkon kirjanpidon tasearvon korvaamiseen yksikköhintoihin pohjautuvalla nykykäyttöarvolla. Tasauserä vastaa menetelmissä sähköverkon realisoimatonta arvonnousua ja kuvastaa parhaiten verkon todellista arvoa. Energiavirasto laskee sähköverkolle nykykäyttöarvon verkkoyhtiöiden toteutuneisiin keskimääräisiin kustannuksiin perustuvilla yksikköhinnoilla – tämä kannustaa yhtiöitä tehostamaan toimintaansa investointikustannuksiin liittyen. Asiakkaita edustavien sidosryhmien lainsäädäntöaloite-tavoitteita on toteutettu muun muassa yksikköhintoja päivittämällä. Tällaisilla muutoksilla valvontamenetelmiä on jo kehitetty ohjaamaan paremmin loppukäyttäjän edun huomioimiseen.
Loppukäyttäjien edustajat mukana kehitystyössä
Energiavirasto julkaisee toukokuussa valvonnan vaikuttavuusraportin, josta ohjausvaikutusten kehittymistä on mahdollista seurata. Valvontamenetelmien kehittäminen vuonna 2024 alkaville valvontajaksoille on aloitettu perustamalla sidosryhmäneuvottelukunta, jossa on mukana seitsemän loppukäyttäjiä edustavaa tahoa.
Sidosryhmäneuvottelukunnan keskusteluissa on korostunut hinnoittelun yleinen hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus verkon käyttäjien kannalta. Tämä huomioidaan valvontamenetelmien kehittämistyössä. Energiavirasto keskustelee työryhmän loppuraportista myös sidosryhmäneuvottelukunnan kanssa ylimääräisessä kokouksessa kesäkuussa. On selvää, että huolet jakeluverkkotoiminnan kokonaismaksurasitteesta loppukäyttäjille on otettava vakavasti. Energiavirasto tulee arvioimaan toteutettavat valvontamenetelmien muutokset tarkasti tästä näkökulmasta, huolehtien samalla siitä, että energiaunionin tavoitteet pystytään toteuttamaan toimitusvarman sähköverkon avulla.
Lisätiedot: johtaja Veli-Pekka Saajo, puh. 029 5050 023 ja johtava asiantuntija Tiina Karppinen, puh. 029 5050 035, sposti: [email protected].
