Uusiutuvan energian käyttö väheni Suomessa vuonna 2023
Energian kokonaiskulutus pysyi viime vuonna vuoden 2022 kulutuksen tasolla. Ydinvoimalla tuotettu sähkö lisääntyi kolmanneksella ja sähkön nettotuonti väheni merkittävästi. Fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkoi laskuaan, mutta myös uusiutuvan energian käyttö väheni, vaikka tuulisähköä tuotettiin noin neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusiutuvista eniten vähenivät puupolttoaineiden ja muiden uusiutuvien käyttö.
Suomessa kulutettiin energiaa viime vuonna arviolta 360 terawattituntia, josta sähköä oli noin 80 terawattituntia. Arvio perustuu Tilastokeskuksen tammi-syyskuun 2023 ennakkotietoihin, loppuvuotta koskevaan kulutusennusteeseen ja Energiateollisuus ry:n keräämien, vuotta 2023 koskeviin sähkön kulutustietoihin. Vuoteen 2022 verrattuna Suomessa kulutettiin energiaa viime vuonna lähes sama määrä.
Suomesta vuositasolla sähköomavarainen
Yksittäisistä energialähteistä merkittävimmät muutokset olivat ydinsähkön lisääntyminen noin kolmanneksella ja sähkön nettotuonnin määrän romahtaminen vajaaseen kahteen terawattituntiin. Myös fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni noin viisi prosenttia ja uusiutuvien energialähteiden runsaat kaksi prosenttia.
”Vaikka tuontisähköä ei ole korvamerkitty millekään tuotantomuodolle, niin sen vähenemisen myötä uusiutuvien energialähteiden käyttö väheni Suomessa myös tämän vuoksi, koska tuontisähkö on ollut pääosin pohjoismaista tuuli- tai vesisähköä, arvioi Energiaviraston Uusiutuva energia -ryhmän johtaja Pekka Ripatti.
Tuulivoima nousi vesivoiman rinnalle
Vuonna 2023 uusiutuvan energian käyttö oli noin 146 terawattituntia eli noin 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja noin puolet laskennallisesta loppukäytöstä. Kokonaiskulutuksen ja loppukäytön ero johtuu energian siirron ja muunnon häviöistä.
Suomessa uusiutuvasta energiasta edelleen noin 70 prosenttia tuotettiin puupolttoaineilla, vaikka tuotanto väheni erityisesti selluntuotannon sivutuotteena syntyvän mustalipeän käytön vähenemisen myötä. Merkille pantavaa on myös, että tuulivoimalla tuotettiin sähköä ensimmäisen kerran lähes yhtä paljon kuin vesivoimalla. Tuulisähkön määrä lisääntyikin viime vuonna runsaalla kolmella terawattitunnilla vajaaseen 15 terawattituntiin. Vaikka myös aurinkosähkön määrä lisääntyi noin 60 prosentilla runsaaseen 0,6 terawattituntiin, oli sen osuus vajaa prosentti sähkön kokonaiskulutuksesta.
Muiden uusiutuvien energialähteiden tarkempaa jaottelua ei ole vielä tiedossa, mutta kaikkiaan niiden määrä väheni noin kolmella ja puolella terawattitunnilla noin 19 terawattituntiin. Muista uusiutuvista merkittävin on kuitenkin lämpöpumput, joiden tuottaman energian määrän voidaan arvioida viime vuonna lisääntyneen. Onkin todennäköistä, että vähenemistä on tapahtunut liikenteen, muiden biopolttoaineiden ja biokaasun sekä erilaisten kierrätyspolttoaineiden käytössä.
Vakaa sääntely takaa ennakoitavan investointiympäristön
”Vuosi sitten puhuttiin sähkön korkeista hinnoista ja riittävyydestä, ja tänä talvena myös sähkön hinnan suurista vaihteluista. Markkinatilanteen muutokset johtuvat pitkälti viime vuonna tapahtuneista Olkiluoto 3:n ydinvoimalan käyttöönotosta ja tuulivoimakapasiteetin merkittävästä lisäyksestä. Näistä on seurannut se, että markkinoilla tuotannon määrä on kasvanut sekä samalla tuotannon vaihtelevuus on lisääntynyt ja sähkön tuotantorakenne on muuttunut. Sääntely on kuitenkin pysynyt vakaana sekä eri tuotantomuotoja ja eri kokoluokan laitoksia tasapuolisesti kohtelevana. Tämä on osaltaan luonut ennakoitavan investointiympäristön”, kertoi ylijohtaja Simo Nurmi avatessaan Energiaviraston perinteisen Uusiutuvan energian ajankohtaispäivän Helsingissä.
Missä vetyä kannattaa valmistaa ja käyttää?
Seuraavan vuoden aikana tuulivoiman kapasiteetti voi parhaimmillaan lisääntyä noin 2500 MW:lla nyt jo rakenteilla olevien hankkeiden myötä. Lisäksi varhaisemmassa vaiheessa tuulivoimaa on suunnitteilla maalle ja merelle vielä monin verroin enemmän.
”Kannattavinta on tuottaa halvasta sähköstä vetyä ja käyttää se alueilla, joissa ovat hyvät sähkön siirtoyhteydet, kaukolämpöverkko ja sopiva käyttökohde jo valmiina. Ja mitä pidemmälle vetyä jatkojalostetaan, sitä suurempi arvo sillä on. Näyttää kuitenkin siltä, että osa suunnitelluista vetyä hyödyntävistä uusista teollisista investointihankkeista jää toteutumatta tai ainakin ne siirtyvät vuosilla eteenpäin. Aluksi järkevintä voisi olla fossiiliseen energiaan perustuvan vedyn korvaaminen uusiutuvalla vedyllä teollisuudessa, koska esimerkiksi teräksen tuotannosta syntyvät suuret päästöt ja vetypelkistys saattaa olla ainoa keino vähentää niitä isossa mittakaavassa”, summaa Energiaviraston yli-insinööri Tuomo Hulkkonen.
Lisätiedot
johtaja (uusiutuva energia) Pekka Ripatti, Energiavirasto, puh. 029 5050 075
ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto, puh. 029 5050 011
Sähköpostit ovat muotoa [email protected].
