Hyppää sisältöön

Uusiutuva energia on loiventanut energiakriisiä

Julkaisuajankohta 17.1.2023 10.43
Tiedote

Suomen irtautuessa venäläisestä energiasta on pohjoismainen uusiutuva energia ollut Suomessa sähkön toimitusvarmuuden yksi kivijaloista. Vaikka sähkön hinta Suomessa on ollut keskimäärin poikkeuksellisen kallista, on se eurooppalaisittain ollut suhteellisen edullista. Myös yritysten katseet ovat uusiutuvassa energiassa. Se on paitsi päästötöntä, myös tuotantokustannuksiltaan halvempaa muihin tuotantomuotoihin verrattuna. Näin ajattelevat sijoittajatkin.

Suomessa kulutettiin energiaa vuonna 2022 syyskuun loppuun mennessä 255 terawattituntia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan. Vuotta aiempaan ja vastaavaan ajanjaksoon verrattuna se oli noin seitsemän prosenttia vähemmän. Yksittäisistä energialähteistä merkittävimmät muutokset olivat maakaasun käytön puoliintuminen ja puupolttoaineiden käytön väheneminen (-15 %) sekä tuuli- ja ydinsähkön merkittävä lisääntyminen.  

Sähköntuotannosta yli puolet uusiutuvilla

Vuonna 2022 sähköä kulutettiin Suomessa noin 82 terawattituntia, josta kotimaassa tuotettiin noin 70 terawattituntia. Siitä reilusti yli puolet tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Eniten uusiutuvaa tuotettiin vesivoimalla, lähes 14 terawattituntia. Tuulisähköä tuotettiin lähes 12 terawattituntia, mikä oli lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Sen sijaan puupolttoaineilla tuotetun sähkön määrä väheni vuoteen 2021 verrattuna. ”Lisäksi on huomattava, että vaikka tuontisähkön alkuperää ei ole korvamerkitty, niin Venäjältä tuotavan sähkön loputtua yhä suurempi osa tuonnista on pohjoismaista tuuli- ja vesisähköä”, kertoi johtaja Pekka Ripatti Energiaviraston perinteisillä uusiutuvan energian päivillä Helsingissä. 

Voidaankin arvioida, että uusiutuvien energialähteiden suuri merkitys pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on pienentänyt eurooppalaisen energiakriisin vaikutuksia Suomessa. Toistaiseksi toimitusvarmuudesta on voitu huolehtia ja sähkön hinta on ollut eurooppalaisittain suhteellisen edullista, kertoi ylijohtaja Simo Nurmi. Aamupäivän puhujavieraina esiintyivät Varman toimitusjohtaja Risto Murto, Climate Perspective Groupin vanhempi konsultti Hanna-Mari Ahonen ja apulaisprofessori Lassi Ahlvik Helsingin yliopistosta.

Työeläkevakuutusyhtiö Varma poistuu hiilisijoituksista

Risto Murto pohti eurooppalaisen energiakriisin opetuksia sijoittajille. Kriisin hoito saa häneltä ymmärrystä, mutta ”yritysten kannalta haaste on, että EU:ssa ajetaan samaan aikaan monia eri hankkeita ja sääntelyn muutoksia sen sijaan, että olisi hyödyllisempää luottaa ilmastopolitiikassa enemmän päästökaupan markkinoita ohjaavaan voimaan”.

Varma on suomalaisittain merkittävä sijoittaja yli 50 miljardin euron sijoitusomaisuudellaan. Varma on sitoutunut poistumaan hiilisijoituksista vuoteen 2025 mennessä ja tavoittelee täysin hiilineutraalia sijoitussalkkua vuoteen 2035 mennessä.

Vapaaehtoisille hiilimarkkinoille kaivataan sääntelyä

Vapaaehtoiset hiilimarkkinat kasvavat vauhdilla, osana yritysten ilmastotavoitteiden kasvutrendiä. Yhteisten pelisääntöjen puute kuitenkin heikentää luottamusta sekä hiilimarkkinoihin että yritysten ilmastotavoitteisiin ja -väittämiin.

”20 vuoden ajan vapaaehtoiset hiilimarkkinat keskittyivät maihin, joissa ei ole ilmastotavoitteita. Nyt Pariisin sopimuksen tavoitteet koskevat kaikkia maita ja toimijoita, ja vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden roolia mietitään uusiksi. Kuluttajat, rahoittajat ja muut sidosryhmän haluavat varmistua siitä, että yritykset käyttävät vapaaehtoisia hiilimarkkinoita ilmastovastuun kantamiseen eikä viherpesuun. Ilmastoyksiköiden laadulle on jo vakiintuneet kriteerit ja arviointiprosessit, mutta ilmastoväittämille ei ole vielä yhteisiä pelisääntöjä. Niitä kehitetään parhaillaan monella taholla”, totesi Hanna-Mari Ahonen.

Sähkötukien kohdentamisen vaikeus 

Kuka maksaa sähkökriisin kustannukset? Yritykset voivat siirtää osan kohtaamistaan kustannuksista kuluttajahintoihin, vaikka muutama niistä onkin tarjonnut viime aikoina uudentyyppisiä ja myös kulutusjoustoa edistäviä sähkösopimuksia. Sähkön kulutuksella ja kotitalouksien tuloilla on kiinteä yhteys. Ilman tarkempaa kohdentamista sähkötuet menevät suurituloisimmille kotitalouksille ja pienituloisilla kotitalouksilla sähkölaskujen osuus tuloihin suhteutettuna kasvaa suuremmaksi.

”Kotitalouksien sähkönkulutusta selittävät tulojen lisäksi monet tekijät ja lisäksi niillä on käytössä hyvin erilaisia sähkösopimuksia. Näin ollen tukien kohdentaminen ei ole ihan helppo juttu”, pohti Lassi Ahlvik.    

Lisätiedot:

johtaja Pekka Ripatti, Energiavirasto, p. 029 5050 075

ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto, puh. 029 5050 011

sähköpostit [email protected]

2023 Tiedote Uusiutuva Energia