Tilastotietoa energiasta ja energiatehokkuudesta Suomessa

Energiavirasto ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva ovat uudistaneet Energiankäyttö Suomessa -verkkosivut. Suositulla sivustolla on julkaistu kattavasti tietoa energian tuotannosta ja kulutuksesta sekä energiatehokkuudesta Suomessa.

- Uudistetuille sivuille on koottu kattava paketti helposti hyödynnettävää tietoa Suomen energiataseesta, energian kokonaiskulutuksesta, loppukäytöstä, energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutuksista ja energiatehokkuuden mittaamiseen liittyvistä selvityksistä. Suositulta sivustoilta löytyy edelleen myös paljon hyödynnetyt hiilidioksidipäästökertoimet kaukolämmölle ja sähkölle, kertoo johtava asiantuntija Lea Gynther Motivasta.

Sivuilla on tilastoja ja selvityksiä energiatehokkuudesta. Energiatehokkuus on yksi merkittävimmistä keinoista hillitä ilmastomuutosta. Energiatehokkuus lisää myös energian huoltovarmuutta, mikä on tärkeää Suomen ja EU:n riippuvuuden vähentämiseksi Venäjän fossiilisista polttoaineista.

Energiatehokkuus on välttämätöntä, vaikka käytettävä energia tuotettaisiin uusiutuvalla energialla. Kun energiankäyttö on lähtökohtaisesti tehokasta, yhtäkään megawattituntia ei tarvitse tuottaa turhaan eikä investoida tarpeettoman suureen tuotantokapasiteettiin. Näin säästyy paitsi rahaa myös uusiutuvaan energiaan tarvittavia uusiutumattomia raaka-aineita, joista osa on harvinaisia maametalleja.

Suomi erottuu edukseen energiatehokkuusvertailuissa

Sivuilta löytyy Energiaviraston rahoittamia selvityksiä, joissa on analysoitu eri alojen energiatehokkuutta. Eri toimialojen energiatehokkuusselvityksiä on tehty viime vuosina metsäteollisuudelle, metallien jalostukselle ja kaupan alalle. Vuoden 2022 aikana toteutetaan selvitys datakeskusten energiatehokkuudesta.

Tarkasteluissa suomalaisten toimijoiden energiatehokkuuden taso näyttäytyi hyvänä, jopa erinomaisena, kun otetaan huomioon muun muassa kylmän ilmaston tuomat lisähaasteet ja sen, että prosessista myydyn lämmön polttoaineet kuormittavat tuottajien energiatasetta. 

- Tekemämme selvitykset osoittavat, että Suomessa energiankulutukseltaan merkittävät teollisuudenalat kuten metsä ja metalliteollisuus, ovat energiatehokkuudessa maailman parhaimpien joukossa, toteaa yli-insinööri Johanna Kirkinen Energiavirastosta. 

- Julkisuudessa on viime aikoina ollut väitteitä, että Suomella olisi energiatehokkuudessa paljonkin kirittävää muihin maihin verrattuna. Suomen vuonna 2020 saavuttamat tiukat EU:n energiatehokkuustavoitteet kertovat asian todellisen laidan, Kirkinen jatkaa.

Energiatehokkuuden mittareilla on väliä

Energiatehokkuutta mitataan usein yksinkertaisilla indikaattoreilla, joilla pyritään tarkastelemaan tilannetta tietyllä talouden sektorilla, yksittäisen jäsenvaltion tasolla tai EU-tasolla. Osa indikaattoreista, kuten jotkin ominaisenergiankulutusmittarit, antavat hyvää seurantatietoa, mikäli tietojen aikasarjoissa ei ole katkoksia. Heikkoja indikaattoreita ovat esimerkiksi energiaintensiteetti, eli energiankulutus arvonlisää kohden. Vastaavasti palvelusektorilla energiankulutus työntekijää kohden on heikko mittari energiatehokkuuden tarkasteluun.

Kansainvälinen vertailu ei ole ongelmatonta. Esimerkiksi teollisuussektorilla kansainvälisissä vertailuissa vaikuttavat esimerkiksi teollisuusrakenne, raskaan teollisuuden prosessivalinnat, teollisuuden integraatioaste, käytetyt neitseelliset tai kierrätetyt raaka-aineet, lopputuotteen laatu sekä välituotteisiin sitoutuneiden energiapanostusten vienti.

- Yksinkertaistetut yhdistelmäindikaattorit maiden välisessä vertailussa johtaa tilanteeseen, jossa omenoita verrataan päärynöihin, toteaa Kirkinen.

Lisätietoja: 

Energiankäyttö Suomessa
Energy Use in Finland

johtava asiantuntija Lea Gynther 
Motiva
[email protected]
puhelin 09 6122 5044 

yli-insinööri Johanna Kirkinen 
Energiavirasto
[email protected]
puhelin  0295 050 175