Energiavirasto esitti heinäkuussa 2020 markkinaoikeudelle 79,7 miljoonan euron seuraamusmaksun määräämistä Gasum Oy:lle eriyttämisvelvoitteiden rikkomisesta yhtiön jakautumisen yhteydessä. Seuraamusmaksun määräämisestä päättää Energiaviraston esityksestä markkinaoikeus, mahdollinen seuraamusmaksu maksettaisiin Suomen valtiolle. Asian käsittely markkinaoikeudessa on kesken.
Energiavirasto jätti huhtikuussa 2021 vastaselityksensä Gasum Oy:n markkinaoikeudelle toimittamaan vastaukseen. Lausunnossaan marraskuussa 2020 Gasum kiisti Energiaviraston seuraamusmaksuesityksen. Yhtiö katsoi, ettei maakaasumarkkinalain eriyttämisvelvoitteita sovelleta jakautumissuunnitelmaan tai jakautumiseen.
Energiaviraston vastaselitykseen liitettiin perusteellisia lausuntoja eri asiantuntijoilta, lausunnot käsittelevät oikeudellisia kysymyksiä sekä markkinavaikutuksia. Vastaselityksessä Energiavirasto totesi pitävänsä selvänä, että myös jakautumisessa on noudatettava eriyttämissäännöksiä. Muussa tapauksessa eriyttämissäännöksiä voisi kiertää yritysjärjestelyjen kautta.
Vastaselityksessään Energiavirasto täydensi esitystään koskemaan toissijaisesti koko Gasumin menettelyä, jolla eriyttämisvelvoitteita on rikottu. Virasto esittää siis toissijaisesti seuraamusmaksua Gasumin vuosien ajan jatkuneelle menettelylle, jolla on rikottu tai jätetty noudattamatta maakaasumarkkinalain eriyttämissäännöksiä. Tilinpäätöksestä toiseen jatkunut menettely on alkanut viimeistään vuoden 2017 tilinpäätöksestä ja siihen sisältyneistä vuoden 2016 vertailuluvuista. Käytännössä Gasum on järjestelyjensä avulla siirtänyt verkkotoiminnalta oman pääoman pois ja kohdistanut velat verkkotoiminnalle. Energiavirasto katsoo Gasumin menettelyn olleen suunnitelmallista ja perustuneen siihen, että jakautumisella yhtiö pääsisi lopullisesti välttämään eriyttämissäännösten velvoitteet ja näin hyötymään harjoittamastaan ristiinsubventiosta.
Energiavirasto totesi markkinaoikeudelle, että ristiinsubventoidut määrät ovat olleet merkittäviä ja Gasum on kasvattanut ristiinsubvention määrää tilikausittain, vuoden 2019 tilinpäätöksessä jo 456 miljoonaa euroon. Energiavirasto on puuttunut useita kertoja yhtiön menettelyyn. Gasumin rikkomus voi myös mahdollisesti lisätä yhtiön markkinavoimaa pitkällä aikavälillä, ja viraston tilaama Copenhagen Economics Oy:n selvitys on muun muassa käsitellyt toiminnan vääristämisvaikutuksia putkikaasun tukkumarkkinan lisäksi LNG- ja biokaasumarkkinoilla.
Ennakkoratkaisupyyntö EU-tuomioistuimelle
Energiavirasto on vastaselityksessään esittänyt, että markkinaoikeus tekisi ennakkoratkaisupyynnön Euroopan unionin tuomioistuimelle, koska asiassa on ratkaisevasti kyse EU-oikeuteen perustuvien velvoitteiden tehokkaasta toteutumisesta. Koska asiassa sovellettava sääntely on lähtökohtaisesti EU-sääntelyä ja pohjautuu maakaasumarkkinadirektiivin säännöksiin, kyse on viime kädessä direktiivin tulkinnasta. Käsillä olevasta tulkintakysymyksestä ei ole unionin tuomioistuimen ratkaisua, ja lisäksi markkinaoikeuden käsittelyssä oleva seuraamusmaksuesitys on ensimmäinen laatuaan koko Euroopassa.
Asia on merkittävä Energiaviraston harjoittaman valvonnan kannalta, sillä seuraamusmaksuesityksen käsittelyssä ratkaistavat laintulkintakysymykset vaikuttavat varsin laajasti verkkotoiminnan valvontaan.
Koska asia on markkinaoikeuden käsiteltävänä (markkinaoikeus diaarinumero 2020/310), mahdolliset oikeudenkäyntiasiakirjoja koskevat asiakirjapyynnöt on tehtävä markkinaoikeuden kirjaamolle.
Lisätiedot:
lakimies Viivi Varila, puh. 029 5050 050, johtaja Veli-Pekka Saajo, puh. 029 5050 023 ja johtava asiantuntija Tiina Karppinen, puh. 029 5050 035, spostit: [email protected].
