Runsaasti tukitarjouksia Energiaviraston järjestämässä kilpailutuksessa tuesta liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuri-investoinneille

Tieliikenne sähköistyy vauhdilla. Pääasiassa ajoneuvoja ladataan kodeissa, työpaikoilla ja varikoilla. Niitä täydentämään tarvitaan kuitenkin julkisia latauspisteitä riittävästi suhteessa sähköautojen määrään. Latauspisteiden tulee olla kertaluokkaa tehokkaampia kuin kodeissa sekä työpaikoilla ja julkisen latauksen tulisi kattaa koko Suomi.

Energiavirasto on vuodesta 2018 alkaen myöntänyt investointitukea liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurille. Tukea myönnetään tarjouskilpailumenettelyyn perustuen kullekin teknologialle kohdistetun määrärahan puitteissa. Maanantaina 27.3.2023 päättyneessä kilpailutuksessa tarjouksia otettiin vastaan tuesta ajoneuvojen suuritehoisille latauspisteille sekä uusiutuvan vedyn tankkauspisteille. Sähkön latauspisteitä koskevia tarjouksia saatiin 22 eri yritykseltä ja vedyn tankkauspisteitä koskevia kolmelta eri yritykseltä. Sähkön latauspisteitä koskevat tarjoukset ylittävät määrärahan 55 prosentilla, myös vedyn tankkauspisteitä koskevat tarjoukset ylittivät selvästi määrärahan.

Tukea haettiin yhteensä 617 uuden julkisen tasavirtalatauspisteen rakentamiseen. Tuen myöntämisen ehtona on, että latauspisteen on oltava kaikkien käytettävissä kaikkina aikoina ilman syrjiviä ehtoja. Tarjousten mukaisilla latauspisteillä noin kahdella kolmesta voi maksaa kortilla. Muilla pisteillä maksaminen tapahtuu tyypillisesti latauspalveluoperaattorin avaimenperätunnisteen tai mobiiliapplikaation avulla. Kilpailutusasiantuntijan Roland Magnussonin mukaan on ilahduttavaa nähdä, että korttimaksumahdollisuus on yleistymässä. Magnussonin mukaan olisi toivottavaa, että julkinen lataaminen olisi aina mahdollista ilman tunnistautumista, rekisteröitymistä ja matkapuhelinta.

Toteutuessaan edes osin, tarjotut julkiset latauspisteet muodostaisivat merkittävän lisän nykyiseen noin 1500 suurteholatauspisteen verkostoon Suomessa. Noin puolet tarjotuista latauspisteistä mahdollistaa vähintään 150 kilowatin samanaikaisen lataustehon. Samanaikaisuudella tarkoitetaan sitä, että teho on saatavilla muiden latauspisteiden samanaikaisesta käytöstä riippumatta. 150 kilowatin teholla voidaan ladata 15 minuutissa jopa 200 km:n ajomatka tyypillisellä sähköautolla. ”Pitkillä etäisyyksillä lataaminen hidastaa siten edelleen matkantekoa, mutta riittävän tiheällä ja suuritehoisella julkisella latauspisteverkostolla viiveet ovat siedettävät, tai ainakin merkittävästi lyhyemmät kuin nykyisin”, sanoo Magnusson.

Vety on liikenteen käyttövoimana uusi. Käytössä olevia tankkausasemia ei ole Suomessa lainkaan ja ajoneuvojakin on vain muutamia. Energiavirasto myönsi joulukuussa 2022 ensimmäistä kertaa tukea kolmelle uusiutuvan vedyn tankkausasemalle. Asemat on määrä ottaa käyttöön Energiaviraston tekemien tukipäätösten mukaan viimeistään elokuussa 2024.

Julkisuudessa on keskusteltu vety- ja sähköajoneuvojen rooleista päästöttömässä liikenteessä. On nostettu esille muun muassa, voisiko vetyauto syrjäyttää sähköautot. ”Akkuteknologian rajoitteista johtuen vety soveltuu erityisen hyvin raskaalle liikenteelle, mutta myös henkilöautoille, kun tarvitaan pidempää ajosädettä ja suurempaa kuljetuskapasiteettia. Vähähiilisessä liikenteessä tullaan tarvitsemaan sekä sähkö- että vetyajoneuvoja”, sanoo yli-insinööri Tuomo Hulkkonen.

Energiaviraston näkemyksen mukaan viranomaisten rooli ei ole päättää tulevaisuuden käyttövoimista, vaan antaa uusille vähäpäästöisille ajoneuvoille mahdollisuus tulla markkinoille. Ilman Energiaviraston myöntämää tukea olisi hyvin haasteellista rakentaa ensimmäiset vedyn tankkauspisteet, eikä ajoneuvoja voisi tulla markkinoille. Viime kädessä päätös käyttövoimista, niiden jakeluinvestoinneista ja käytöstä on kuitenkin paras jättää kuluttajille. 

Lisätiedot

Kysymykset pyydetään ensisijaisesti toimittamaan sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

Kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson, [email protected], puh. 029 5050 111
Yli-insinööri Tuomo Hulkkonen, [email protected], puh. 029 5050 097
Tekninen asiantuntija Katriina Ojanen, [email protected], puh. 029 5050 051  
Johtava asiantuntija Maiju Seppälä, [email protected], puh. 029 5050 048