Kolmas lausuntokierros hinnoittelun valvontamenetelmien muutosehdotuksista liikkeelle
Energiavirasto esittää tekemänsä vaikutusarvioinnin ja saamiensa lausuntojen perusteella muutoksia uusiin vuosia 2024–2031 koskeviin valvontamenetelmiin. Esitetyissä muutoksissa korostuvat verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu investointien rahoittamisen näkökulmasta ja kustannusvastaavuus. Kuuleminen päättyy 15.12.
Erityisesti rahoituksen riittävyys verkkotoiminnan korvaus- ja toimitusvarmuusinvestointeihin sekä verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu verkko-omaisuuden arvostamisessa ovat olleet keskeisiä tekijöitä nyt esitettäviin muutoksiin. Asiakkaiden näkökulmasta verkko-omaisuuden arvostaminen esitettävien muutoksien tavalla tarkoittaa, että tarvittavat investoinnit pystytään tekemään entistä kustannusvastaavammin. Tämä johtaa maltilliseen siirtohintojen kehitykseen vaarantamatta modernin yhteiskunnan edellyttämien toimitusvarmojen ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämistä.
Muutosehdotukset 13.10.2023 lausuttavaksi julkistettuihin valvontamenetelmäluonnoksiin ovat esitelty alla.
Verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu omaisuus ja pääoma
Virasto esittää, että kaikkien verkkotoimintojen verkko-omaisuuden oikaisu tullaan jakamaan kahteen osaan: ennen vuotta 2024 tehtyihin investointeihin ja vuodesta 2024 lähtien tehtyihin investointeihin. Ennen vuotta 2024 investoidun verkon jäädytetty jälleenhankinta-arvo, nykykäyttöarvo ja tasapoisto lasketaan käyttämällä nyt päättymässä olevan valvontajakson yksikköhintajaottelua ja vuonna 2023 käytettäviä yksikköhintoja. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen vuotta 2024 investoidun verkon osalta käytetään aina samaa yksikköhintaa riippumatta siitä, milloin investointi on tehty. Käytännössä siis olemassa olevan verkko-omaisuuden arvo ei keskimäärin muutu verkkoyhtiöissä vuodenvaihteessa 2023–2024.
Laskennassa otetaan myös huomioon normaalisti komponenttien vanheneminen ja mahdollisten verkon purkujen pienentävä vaikutus sekä käytössä olevat järjestelmät ja viestiverkot, jotka huomioidaan jatkossa suoraan kirjanpidon kautta yksikköhintojen sijaan. Vuosina 2024–2031 tehtäville investoinneille lasketaan aiemmin lausuttavana olleen luonnoksen mukaisesti uudella komponenttijaottelulla sekä vuosikohtaisilla jäädytetyillä yksikköhinnoilla jälleenhankinta-arvo, nykykäyttöarvo sekä tasapoisto.
Keskeisenä perusteena muutokselle on, että sen avulla varmistetaan verkko-omaisuuden arvostamistavan kokonaismuutoksen riittävä tasapuolisuus erilaisten verkonhaltijoiden kesken. Lisäksi esitetty muutos on ennustettavampi ja muutosvaikutuksiltaan yhtiökohtaisesti tarkastellen aiempaa lausuttavana olleen luonnoksen periaatetta maltillisempi ja luo näin paremman jatkumon nykyisten ja uusien valvontamenetelmien välille. Huomioiden nyt esitetty muutos verkko-omaisuuden oikaisumenetelmä parantaa vuosi vuodelta investointien ja purkujen kautta verkonarvon laskentaa vähitellen tarkemmalle ja kustannusvastaavammalle tasolle.
Investointikannustin
Investointikannustimen hyötyleikkuria lievennetään kaikkien verkkotoimintojen lausuttavana olleen luonnoksen mukaisesta 50 %-yksiköstä 15 %-yksikköön. Toisin sanoen asiakkaat saavat syntyneestä kustannustehokkuudesta heti valvontajaksolle hyötyä 15 % jokaisesta kustannustehokkaasta investointivuodesta tasapoistojen kautta. Asiakas saa siis hyödyn suoraan etupainotteisesti, kun verkonhaltija joutuu odottamaan komponentin elinkaaren loppupäähän koko hyödyn saadakseen.
Näin ollen Energiavirasto katsoo, että luonnoksessa esitettyä leikkuria on perusteltua lieventää, jotta ohjausvaikutus kustannustehokkaisiin investointeihin pysyisi edelleen riittävän suurena, ja asiakkaat pääsisivät hyötymään tehokkuudesta jaksojen sisällä sekä seuraavien jaksojen yksikköhintapäivitysten yhteydessä.
Kohtuullinen tuottoaste
Virasto esittää muutosta kaikkien verkkotoimintojen markkinariskipreemion soveltamiseen siten, että preemio päivitetään viimeisimmän syyskuun arvon sijaan huhti-syyskuun keskiarvoon, joka on 4,61 % vuosille 2024–2027 määrityshetkellä vuonna 2023. Muutoksella yhdenmukaistetaan tarkastelujakso riskittömän koron ja maariskipreemion laskennan kanssa.
Kohtuullisen tuottoasteen laskennassa sovellettu pääomarakenne esitetään johdettavaksi verrokkiyhtiöiden vieraan pääoman osuuksien mediaanista eikä parametrin määrittelyssä sovelleta lausuttavana olleiden menetelmäluonnoksissa kuvattua relevanttiuskriteeriä, jota sovelletaan velattoman beeta-arvon ja velkapreemion määrittelyssä. Näin ollen sähkönjakelulle ja suurjännitteiselle jakelulle sovelletaan 54 prosentin (maakaasunjakelu 39 prosentin) vieraan pääoman osuutta vuosille 2024–2025. Muutoksen taustalla on viraston näkemys siitä, ettei säännellyn verkkoliiketoiminnan osuudesta voida vetää suoria johtopäätöksiä optimaalisen velkaisuusasteen määrittelemiseen ala- ja yläkvartiilin väliltä. Määrittelytavalla ei myöskään ole yhtä merkittävää vaikutusta kohtuullisen tuottoasteen tasoon kuin velattoman beeta-arvon tai velkapreemion kohdalla.
Laatukannustin
Virasto esittää sähkön verkonhaltijoiden laatukannustimen vertailutason yksittäisten vuosien keskeytyksistä aiheutuneen haitan määrää kohtuullistettavaksi. Vertailutason kohtuullistamisen soveltaminen aloitetaan seitsemännellä valvontajaksolla, koska kuudennen valvontajakson vertailutason vuosien 2016–2023 toimitusvarmuus on ollut hyvällä tasolla, joten kohtuullistamiselle ei ole tarvetta. Seitsemännellä valvontajaksolla vertailutason kohtuullistaminen poistaa riskin, että uusien vertailuvuosien 2024–2027 mahdolliset normaalista poikkeavat toimitusvarmuustasot nostaisivat tai laskisivat perusteettomasti laatukannustimen vertailutasoa. Kannustinvaikutus on rajattu 15 prosenttiin sähkönjakelussa ja 3 prosenttiin kantaverkossa.
Tehostamiskannustin
Virasto esittää muutosta sähkönjakeluverkkotoiminnan kustannusrintaman estimointitiheyteen siten, että 6. ja 7. valvontajaksolla pitäydytään nykyhetken mukaisissa neljän vuoden syklissä. Näin verkkoyhtiöillä säilyy vahvempi kannuste tehostaa operatiivista toimintaa, ja valvontajakson aikana toimintaansa tehostavat yhtiöt voivat saada perustellusti hyötyä kannustimen kautta. Toisaalta taas neljä vuotta sovellettavan kustannusrintaman myötä yhtiöt pystyvät paremmin arvioimaan kannustimen vertailutason muodostumista koko valvontajakson ajan.
Lausunnot toimitettava viimeistään 15.12.
Energiavirasto varaa sidosryhmille mahdollisuuden lausua Energiaviraston esittämistä muutoksista menetelmiin. Lausunnot on toimitettava viimeistään 15.12.2023 mennessä lausuntopalveluun:
Sähkön jakeluverkkotoiminta
Sähkön kantaverkkotoiminta
Maakaasun jakeluverkkotoiminta
Maakaasun siirtoverkkotoiminta
Energiavirasto antaa lopulliset vahvistuspäätökset valvontamenetelmistä vuosille 2024–2031 vuoden 2023 loppuun mennessä.
Lisätiedot
johtaja Veli-Pekka Saajo (puh. 029 5050 023) ja johtava asiantuntija Tiina Karppinen (puh. 029 5050 035). Sähköpostit ovat muotoa [email protected].
