Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt UPM-Kymmene Oyj:lle valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden hylkäävästä päätöksestä. Se koski Energiaviraston Kaipolan paperitehtaalle antamaa hylkäävää tukipäätöstä, joka jää nyt voimaan.
Lain tarkoituksena oli kompensoida päästökaupasta johtuvaa sähkön hinnan vaikutusta toimialoille, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille. Päästökaupan hiilivuotoriskillä tarkoitetaan tuotannon siirtymistä maihin, joissa ei ole päästökauppajärjestelmää. Koska tehdas ei ollut tuenhakuhetkellä toiminnassa, mistään hiilivuotoriskistä ei ollut kysymys.
Päätöstä käsiteltiin hallinto-oikeudessa
UPM-Kymmene valitti Helsingin hallinto-oikeuteen Energiaviraston antamasta päätöksestä. Valituksessa Energiavirastoa vaadittiin kumoamaan päätös ja käsittelemään hakemus uudelleen sekä korvaamaan UPM-Kymmenen oikeudenkäyntikulut. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 13.4.2023 antamallaan päätöksellä UPM-Kymmenen valituksen kokonaisuudessaan.
UPM-Kymmene ei tyytynyt Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen, vaan haki korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa, jotta asia otettaisiin uudelleen käsittelyyn. Korkein hallinto-oikeus antoi 1.3.2024 päätöksen valitusluvan myöntämättä jättämisestä. Helsingin hallinto-oikeuden ja Energiaviraston päätökset jäävät voimaan.
Päästökaupan kompensaatiotuki korvattiin toissa vuonna
Päästökaupan kompensaatiotukea maksettiin vuosina 2017–2021 energiaintensiivisen teollisuuden yrityksille yhteensä 275 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 päästökaupan kompensaatiotuki korvattiin uudella teollisuuden sähköistämistä koskevalla tukiohjelmalla (2022–2026). Tämän vuoden valtion talousarviossa kyseiseen tukiohjelmaan on varattu 150 miljoonaa euroa.
*Laki päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta (138/2017)
Lisätiedot
johtaja Pekka Ripatti, puh. 029 5050 075
juristi Mirjami Ylinen, puh. 029 5050 123
johtava asiantuntija Tiina Arto, puh. 029 5050 168
Sähköpostit ovat muotoa [email protected]
