Valikko

Energiavirasto oikaisee keskustelua siirtohinnoittelun valvontamallista

15.10.2020 16.08
Tiedote

Sähkön siirtohinnat ja siirtohinnoittelun valvontamalli ovat herättäneet laajaa keskustelua Ylen 12.10.2020 julkaiseman uutisoinnin myötä. Ylen uutisoinnissa on esitetty useita virheellisiä ja harhaanjohtavia seikkoja. Energiavirasto haluaa oikaista muutamia keskeisiä väitteitä.

Yle on viitannut WACC-prosentin 40 % tasokorotukseen

Tuottoasteen (WACC-prosentti) vertailukelpoinen taso nousi valvontajaksojen välillä vuoden 2015 5,07 prosentista vuoden 2016 7,42 prosenttiin. Vuodesta 2016 lähtien taso on kuitenkin johdonmukaisesti laskenut vuosittain ja tällä hetkellä tuottoaste on 5,73 prosenttia ja laskee tästä edelleen, lähivuosina jo vuoden 2015 tason alle. Olennaista eivät ole yksittäiset vuodet, vaan valvontajakson keskiarvo. Keskiarvo ei valvontajaksolla 2016-2019 ollut historiallisesti katsoen erityisen korkealla tasolla, ja nykyisen valvontajakson 2020-2023 keskiarvo tulee olemaan suomalaisen valvonnan historian alhaisin.


Miksi menetelmiä muutettiin niin, että vuodesta 2016 alkaen sallittiin korkeampi tuottotaso kuin aiemmin?

Valvonnan pitää mahdollistaa lainsäädännön tavoitteiden toteutuminen. Valvonnan ohjausvaikusta vahvistettiin nykyisissä valvontamenetelmissä vuodesta 2016 lähtien lainsäädännön muutosten perusteella. Hinnoittelun kohtuullisuuden ohelle nostettiin aiempaa keskeisemmäksi osaksi toimitusvarmuuden parantaminen lainsäädännön vaatimalle tasolle.

Energiaviraston oli valvontamenetelmiä muuttamalla varmistettava lainsäädännön edellyttämien lisääntyvien investointien toteutusedellytykset kaikille verkkoyhtiöille. Yhtiöiden lähtökohdat eli koko, toimintaympäristö, verkon rakenne ja yleiset toimintaedellytykset sekä omistusrakenne poikkeavat toisistaan merkittävästi. Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö edellyttävät, että valvontamenetelmät ovat kaikille tasapuoliset, joten esimerkiksi kohtuullisen tuottoasteen on oltava sama kaikille sähkön jakeluverkkoyhtiöille.

Ilman toimitusvarmuusvaatimuksia koskevaa, vuonna 2013 tehtyä sähkömarkkinalain muutosta valvontamenetelmiä ei olisi ollut tarpeen juurikaan muuttaa.


Yle on laskenut 13 yhtiölle myrskyinvestointeja 4,6 % vuonna 2017 ja 2,9 % vuonna 2018

Osuudet on ilmeisesti laskettu sähköverkon nykykäyttöarvon muutoksena vuoteen 2016 ja ilmaisevat kyllä verkko-omaisuuden kasvua vuoteen 2016 verrattuna, mutta eivät sisällä toimitusvarmuusinvestointien kokonaisvaikutusta. Luku tällä tavoin laskettuna ei kuitenkaan ota huomioon niitä toimitusvarmuusinvestointeja, joilla on korvattu sellaisia verkon osia, joilla on vielä ollut nykyarvoa jäljellä. Luku ei siten ilmaise kaikkia verkkoon tehtyjä investointeja suhteessa liikevaihtoon.* Lisäksi Suomen 77 jakeluverkkoyhtiöstä otos sisältää vain Ylen valikoimat 13 yhtiötä. 

On myös huomattava, että nykykäyttöarvon muutoksessa myös muun verkon nykykäyttöarvo alenee vuodella. Koko jakeluverkkotoiminnassa nykykäyttöarvon muutos on vuoteen 2017 ollut 6,2 % ja vuoteen 2018 5,5 %. Karkeasti arvioidusta koko jakeluverkkotoiminnan sallitusta liikevaihdosta nykykäyttöarvon muutos on vastannut vuonna 2017 ja 2018 noin 30 prosenttia. Verkkotoimintaan sitoutunut pääoma on kasvanut vuosien 2015-2016 välillä 14 %. Suhteutettuna kokonaismuutokseen tuottopohjan muutos on vaikuttanut 17 % kohtuullista tuottotasoa kasvattaen.

Investointien osalta on myös huomattava menetelmän muutos vuonna 2016. Verkko-omaisuus oikaistaan vuoden lopun tilanteessa 31.12. vuodesta 2016 eteenpäin, kun vuoteen 2015 saakka se oikaistiin aina vuoden alun tilanteessa 1.1. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Ylen vertaillessa käyttämissään tuottopohjissa vuotta 2016 vuoteen 2015 verkkoyhtiö on tehnyt jo kaksi vuotta investointeja. Suuret investointimäärät ovat kasvattaneet kyseisellä ajanjaksolla tuottopohjaa merkittävästi, tämä edelleen korostaa vertailun harhaanjohtavuutta. Investoinnit ovat nostaneet merkittävästi verkkoyhtiöiden tuottopohjaa, kun vanhaa käytön loppupäässä olevaa ilmajohtoverkkoa on korvattu suuria määriä täysin uudella maakaapeliverkolla. Virasto painottaa Ylen uutisoinnin olleen tässä harhaanjohtavaa, muutoksia ei ole tapahtunut nopeasti ”yhdessä yössä”.

Liikevaihdosta on vuosina 2015-2019 käytetty investointeihin keskimäärin 35 %:n osuus vuosittain. Voitonjaonluonteisiin eriin on 2016-2019 keskimäärin käytetty 8 %:n osuus liikevaihdosta vuosittain.

Yle on nostanut esiin suuria kasvuprosentteja toteutuneelle vuosittaiselle liikevaihdolle

Ylen julkaisemasta tausta-aineistosta on hyvä kiinnittää huomiota myös laskettuun toteutuneen liikevaihdon vuosimuutokseen 2015-2018, tämä on vaihdellut tarkastellun 13 yhtiön osalta välillä 2,1 % - 10,1 %. Yle esittää dramaattisia kasvuprosentteja vertaillessaan muutosta vuoden 2015 ja 2018 välillä. Tämän tarkastelun osalta on huomattava, että korotuskattosääntely on tullut voimaan vasta 1.9.2017. Merkittävin muutos liikevaihdossa tarkastelluilla yhtiöillä on tapahtunut vuosien 2015 ja 2016 välillä, tähän vaikuttaa edellä kuvailtu menetelmämuutos verkko-omaisuuden oikaisussa.

Kotitalouksien osalta Suomessa jakeluverkkotoiminnan maksut ovat hieman EU:n keskitason yläpuolella. Kuitenkin myös Ruotsissa ja Norjassa verkkomaksut ovat yleisesti kalliimpia verrattuna EU:n keskitasoon. 

Yhteenvetona Energiavirasto toteaa, että kokonaisuudessaan valvontamenetelmät ovat toimineet tarkoituksenmukaisella tavalla. Sähkön jakeluverkon toimitusvarmuus on viime vuosina parantunut merkittävästi, ja siirtohinnat ovat Suomessa edelleen eurooppalaisittain tarkastellen kohtuullisella tasolla.

Lisätiedot: johtava asiantuntija Tiina Karppinen, puh. 029 5050 035, johtaja Veli-Pekka Saajo, puh. 029 5050 023 ja ylijohtaja Simo Nurmi puh. 029 5050 011, sähköpostiosoitteet: [email protected]

* merkittyä kohtaa ja otsikointia korjattu 15.10.

Sähkö- ja maakaasuverkot Tiedote