Hoppa till innehåll

Tieliikenteen pikalatausverkosto rakentuu valtion tuella

Julkaisuajankohta 4.5.2022 15.43
Tiedote

Pääliikenneverkon varrelle rakennettavat pikalatauspisteet ovat avainasemassa täyssähköautoilun edistämisessä. Julkisella tuella pyritään koko Suomen kattavan verkoston luomiseen. Tänä keväänä Energiavirasto kilpailuttaa viisi miljoonaa euroa tukea ajoneuvojen suuritehoisten latauspisteiden rakentamiselle.

Energiavirasto järjestää touko-kesäkuussa 2022 tarjouskilpailun tuesta sähköautojen pikalatauspisteiden rakentamista varten. Tarjouskilpailuun voivat osallistua yritykset ja yhteisöt. Kilpailtavaa tukea on tarjolla viisi miljoonaa euroa eli moninkertaisesti aiempaa enemmän.

Vuonna 2021 järjestetyn kilpailutuksen perusteella arvioituna yhden pikalatauspisteen investointikustannus on 32 500 euroa. Tähän tukea on enimmillään mahdollista saada joko 45 tai 35 prosenttia, riippuen siitä hyödynnetäänkö hankkeessa uutta teknologiaa.

Satoja uusia pikalatauspisteitä 

-  Tukea riittää arviolta 400–500 uuden pikalatauspisteen rakentamiselle, mikä olisi merkittävä lisäys nykyiseen pikalatausverkostoon, joka koostuu noin 700–800 latauspisteestä, Energiaviraston kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson sanoo.

Magnussonin mukaan tieliikenteen pääliikenneverkon varrelle rakennettavat pikalatauspisteet ovat avainasemassa täyssähköautojen edistämisessä. Hän arvioi, että latauspisteiden puute voi muodostua lähivuosina sähköautoilun kasvua rajoittavaksi pullonkaulaksi. Kattavan latauspisteverkoston merkitys Suomessa, pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston maassa, on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Talvipakkasilla sähköauton akkua on lämmitettävä, mikä syö osan ajosäteestä ja jos sähköautosta loppuu virta, niin se jää tien päälle.

Sähköautojen määrä kasvaa pikalatauspisteitä nopeammin

Muutamassa vuodessa täyssähköautojen määrä yhtä julkista pikalatauspistettä kohden on kasvanut 16,6 autosta 35,8 autoon. Viime aikoina kasvuvauhti on voimistunut. Latauspisteitä tarvitaan yhtä autoa kohden enemmän kuin nestemäisten polttoaineiden jakelupisteitä, sillä lataustapahtuman kesto nykyteknologialla on parhaimmillaankin ainakin 15–30 minuuttia.

Energiaviraston vuonna 2021 tekemän arvion mukaan keskeinen haaste on pikalatauspisteiden latausliiketoiminnan heikko kannattavuus. Vaikka latauslaitteiden keskimääräinen hankintahinta on laskenut, ovat verkkoliitynnän tehovaatimukset kasvaneet yhä suurempitehoisten pikalatauspisteiden myötä. Korkeat verkkoliityntäkustannukset ja epävarma tulevaisuuden käyttöaste ovatkin haastava yhdistelmä. Siksi voidaan arvioida, että pienemmillä paikkakunnilla ja vähäisillä lataustapahtumilla pikalatauspisteiden verkosto ei kasva ilman julkista tukea.  
 

 

Tasavirtalataus vaihtovirtalatausta kalliimpaa

Kuinka moni kuluttaja sitten päätyy käyttämään julkisia latauspisteitä ja mikä kuluttajien maksuhalukkuus julkisesta latauspisteestä on? Julkisesta pikalatauspisteestä ladattu sähkö on tyypillisesti jonkin verran kalliimpaa kuin kotona tai työpaikalla ladattu sähkö. Tämä johtuu siitä, että suuritehoisesta tasavirtalatauksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia verrattuna kotona tai työpaikalla tapahtuvaan normaalitehoiseen vaihtovirtalataukseen.

 - Aiempien tarjouskilpailuiden kokemusten perusteella tukiehtoja on muutettu siten, että tukipäätöksen saa siirtää toiselle tuen saajalle pääsääntöisesti vain liiketoimintakaupan tai sulautumisen yhteydessä. Myöskään tarjouskilpailussa ilmoitettua sijaintia ei saa myöhemmin muuttaa kuin korkeintaan yhden kilometrin säteellä. Näillä ehtojen muutoksilla rajoitetaan tukipäätösten ns. jälkimarkkinan syntymistä, Magnusson kertoo

 

Myönteisen tukipäätöksen saaneen voittajan kirous

Energiaviraston arvion mukaan aiemmissa tarjouskilpailuissa voittaneet hankkeet kärsivät joltain osin niin sanotusta voittajan kirouksesta: osa voittaneista hankkeista on menestynyt kilpailuissa koska tarjouksissa esitetty tuen määrä on aliarvioitu joko siksi, että kustannukset on aliarvoitu tai tuotot yliarvioitu. 

 - Kehotamme yrityksiä kiinnittämään erityistä huomioita siihen, että tarjouksissa esitetään riittävän suuruista tukea hankkeen toteutumiseksi, Magnusson tähdentää.
Tuki maksetaan aina jälkikäteen hankkeen valmistuttua ja syntyneiden kustannusten perusteella. Tästä johtuen valtio ei menetä tukia, jos jokin hanke syystä tai toisesta ei toteudu. Toisaalta tällöin valtio ei myöskään saavuta latausverkoston laajentamiselle asetettuja tavoitteita.

Magnussonin mukaan olisi tärkeää, että tukea saaneet hankkeet toteutettaisiin, sillä tarjouskilpailulla tavoitellaan EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurille asetettuja tavoitteiden toteutumista, jotka ovat jäsenvaltioita velvoittavia. Jos EU-tavoitteita ei saavuteta tukien tarjouskilpailujen avulla, on mahdollista, että tavoitteiden toteutumista tavoitellaan velvoittavalla lainsäädännöllä. Energiaviraston näkemyksen mukaan tieliikenteen pikalatauspisteiden tukien tarjouskilpailut olisivat kustannustehokkain tapa saavuttaa EU-tavoitteet, sillä tarjouskilpailujen avulla jakeluinfrastruktuuri rakentuu sinne, mistä siitä on suurin yhteiskunnallinen hyöty.  

Lisätiedot: kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson, puh. 029 5050 111, [email protected]

Energiaviraston tieliikenteen infrastruktuurin tukiohjelman arviointi (pdf)

Lue lisää tukiohjelmasta Energiaviraston sivuilla

Tiedote Uusiutuva Energia