Kansallinen sähköjärjestelmän joustontarpeen arviointi käynnistyy EU:n yhteisen menetelmän mukaisesti

Suomessa valmistellaan ensimmäistä kansallista joustontarpeen arviointia (Flexibility Needs Assessment, FNA) osana uutta EU-laajuista prosessia. Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa, kuinka paljon ja millaista joustoa sähköjärjestelmä tarvitsee tulevina vuosina sekä järjestelmän että verkon tasolla.

EU:n sähkömarkkina-asetuksen (EU) 2019/943 uudistus (2024/1747) toi jäsenmaille uuden velvoitteen arvioida säännöllisesti sähköjärjestelmän joustotarpeita. Tätä varten on kehitetty yhteinen menetelmä, Flexibility Needs Assessment Methodology (FNAM), jonka Euroopan energiasääntelyvirasto ACER hyväksyi 28.7.2025.

Menetelmä määrittää, miten jäsenvaltioiden siirto- ja jakeluverkonhaltijat arvioivat sähköjärjestelmän joustotarpeet 5–10 vuoden aikajänteellä. Arvioinnissa tarkastellaan sähköjärjestelmän erityyppisiä joustotarpeita. Niihin kuuluvat järjestelmätason tarpeet, kuten

• uusiutuvan tuotannon (RES) leikkauksista aiheutuvat joustotarpeet,
• kulutuksen ja tuotannon nopeista muutoksista johtuvat ramping-tarpeet, sekä
• lyhyen aikavälin joustotarpeet, jotka syntyvät ennustevirheistä ja äkillisistä häiriöistä.

Lisäksi arvioidaan verkkotason joustotarpeet, jotka liittyvät jakelu- ja siirtoverkkojen kuormitus-, jännite- ja siirtorajoitteisiin. 

Menetelmä luo yhteiset periaatteet, jotta eri maiden tulokset ovat vertailukelpoisia ja tukevat EU:n laajuista analyysiä sähköjärjestelmien joustotarpeista.

Miksi arviointi tehdään – tulokset ohjaavat fossiilittoman jouston tavoitteita

FNA:n tavoitteena on varmistaa, että sähköjärjestelmän kehittämistä suunnitellaan ennakoivasti ja kustannustehokkaasti, ottaen huomioon siirtymä fossiilittomaan sähköntuotantoon ja kulutukseen.

FNA:n tulokset muodostavat pohjan jäsenvaltioiden kansallisille fossiilittoman jouston tavoitteille, joissa määritellään, kuinka suuri osuus joustosta tulisi toteutua kysyntäjoustona ja energian varastointina. Mikäli markkinainvestoinnit eivät riitä näiden tavoitteiden saavuttamiseen, jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön fossiilittoman jouston tukijärjestelmiä, jotka kohdistuvat uusiutuviin tai päästöttömiin joustoratkaisuihin.

Arvioinnin tulokset tukevat myös Suomen energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP) päivittämistä ja auttavat tunnistamaan ajoissa investointitarpeet sähköverkkoihin, joustoresursseihin ja markkinamekanismeihin.

Ketkä ovat mukana – eri toimijoilla omat roolinsa arvioinnissa 

FNA-prosessiin osallistuu useita toimijoita, joilla on selkeästi määritellyt vastuut. Fingrid ollaan nimeämässä elimeksi, jonka vastuulla on Suomessa koota kansallinen FNA-raportti eri osapuolten toimittamien analyysien ja tietojen pohjalta. Fingrid vastaa lisäksi sähköjärjestelmän joustotarpeiden kokonaisarvioinnista sekä kantaverkon siirtorajoitteisiin liittyvien verkon joustotarpeiden analysoinnista.

Jakeluverkkoyhtiöt arvioivat omien verkkojensa joustotarpeet, kuten ylikuormitus- ja jännitehaasteet sekä tilanteet, joissa paikallinen uusiutuvan energian tuotanto ylittää verkon siirtokyvyn. Jakeluverkkoyhtiöiden tehtävänä on toimittaa tiedot ja analyysit verkkojen joustotarpeista Fingridille kansallista FNA-raporttia varten.

Energiavirasto toimii prosessissa sääntelyviranomaisena, osallistuen kansallisten menettelyjen ja aikataulujen sopimiseen sekä hyväksyen lopullisen FNA-raportin.

Aikataulu – ensimmäinen raportti heinäkuussa 2026

ACER hyväksyi FNA-menetelmän 28.7.2025, ja sen myötä jokainen jäsenmaa käynnistää kansallisen toimeenpanon.

• Marraskuu 2025: Fingrid, jakeluverkkoyhtiöt, ja Energiavirasto sopivat FNA:n kansallisesta toimeenpanosta: roolit, vastuut, aikataulut ja tietosisällöt.
• Toukokuu 2026: Jakeluverkkoyhtiöt toimittavat sovitut analyysit ja tiedot Fingridille.
• Heinäkuu 2026: Ensimmäinen kansallinen FNA-raportti valmistuu ja Energiavirasto hyväksyy sen sääntelyviranomaisena.

Arviointi toistetaan jatkossa kahden vuoden välein. Seuraava arviointisykli alkaa heinäkuussa 2027, ja sen tuloksena laadittava kansallinen FNA-raportti valmistuu kesällä 2028.

Mitä seuraavaksi – yhteistyötä ja valmistelua kansallisella tasolla

FNA-menetelmä tuo uuden, dataan ja analyysiin perustuvan lähestymistavan sähköjärjestelmän kehittämiseen. Prosessi edellyttää tiivistä yhteistyötä Fingridin, jakeluverkkoyhtiöiden ja viranomaisten välillä, jotta joustotarpeet voidaan arvioida kattavasti ja yhdenmukaisesti.

Seuraavien kuukausien aikana Fingrid ja jakeluverkkoyhtiöt valmistelevat kansallisen toimeenpanon yksityiskohdat. Energiavirasto osallistuu työhön sääntelyviranomaisena ja seuraa prosessin etenemistä asetettujen määräaikojen mukaisesti.

Tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee asettamaan ja saavuttamaan fossiilittoman jouston tavoitteet kustannustehokkaasti, energiamarkkinoita tukevalla ja teknologianeutraalilla tavalla.

Lisätietoa

ACER Decision on the FNA methodology: Annex I
Asetus (EU) 2024/1747

[email protected] 
Asiantuntija Petr Spodniak, Energiavirasto, p. 0295050090
Verkkoinsinööri Sari Kolu, Energiavirasto, p. 0295050096
Johtava asiantuntija Jarno Lamponen, Energiavirasto, p. 0295050072