Kotitalouden sähkölasku kallistui vuodessa reilut neljä prosenttia
Kotitaloudet maksoivat marraskuussa 2019 sähköenergiasta ja sähkönsiirrosta kokonaisuudessaan 4,3 prosenttia vuotta aiempaa enemmän, sähkölämmittäjien lasku kasvoi 3,0 prosenttia.
Kuluttajan sähkölasku jatkoi viime vuonna kallistumistaan, mutta aiempaa vuotta lievemmin. Marraskuussa 2019 kotitaloudet maksoivat sähköenergiasta 4,5 prosenttia ja sähkön siirrosta sähköveroineen 4,2 prosenttia vuotta aiempaa enemmän. Sähkölämmittäjälle sähköenergian hinta nousi 2,6 prosenttia ja verollinen siirtohinta 3,7 prosenttia.
Sähkön tukkumarkkinahinnat laskivat vuonna 2019 reilusti, vaikka lasku ei näkynyt toimitusvelvollisissa hinnoissa, uusia sähkösopimuksia tarjottiin kuluttajille aiempaa edullisemmin. Määräaikaisten sähkösopimusten tarjoushinnat laskivat kotitalouksille 5,4 prosenttia ja sähkölämmittäjille 2,7 prosenttia. Vuosittain reilut kymmenen prosenttia kuluttajista päätyy vaihtamaan sähkönmyyjäänsä.
Kokonaisuudessaan kotitalouksien sähkölasku kasvoi vuodessa 33 euroa ja sähkölämmittäjien 64 euroa, tieto on marraskuulta 2019.
Tukkumarkkinahinnat laskivat
Tukkumarkkinoilla Suomen aluehinta laski viime vuoden aikana kuusi prosenttia, hintaa painoi alas ennen kaikkea Pohjoismaiden vesitilanteen palaaminen ennalleen kuivan syksyn 2018 jälkeen. Vesitilanteen parantuessa aluehintaero Ruotsiin repesi syksyllä poikkeuksellisen suureksi rajallisen siirtokapasiteetin vuoksi. Myös kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat hieman vuoden mittaan. Päästöoikeuden hinta jatkoi nousuaan edellisestä vuodesta ja on nyt noin 25 euroa hiilidioksiditonnia kohden.
Sähkön kulutus ja tuotanto pysyivät Suomessa aiemman vuoden tasolla. Sähkön tuonti Ruotsista kasvoi viennin samanaikaisesti lisääntyessä Viroon, Suomen nettotuonti pysyi kokonaisuudessaan ennallaan.
Uusiutuvan energian tuotannolle maksettava syöttötariffituki laski viime vuonna 228 miljoonaan euroon, tuettua tuulisähköä tuotettiin 5,7 terawattituntia ja metsähakesähköä 1,3 terawattituntia.
Kolmasosa verkkoyhtiöistä nosti siirtohintoja
Sähköverkon toimitusvarmuuden ylläpitäminen ja parantaminen edellyttää vuosina 2014 - 2036 yhteensä noin 9,7 miljardin euron korvausinvestoinnit, summa kuluu pääosin normaalin ylläpidon mukaiseen sähköverkon uusimiseen, kolmasosa käytetään lain vaatimaan toimitusvarmuuden parantamiseen.
Verkkoinvestoinnit kasvattavat osaltaan siirtohintojen alueellisia eroja. Viime vuonna 21* yhteensä 77 verkkoyhtiöstä nosti siirtohintoja, korotukset olivat 3 – 15 prosenttia. Siirtohintojen nousu on viime vuosina ollut maltillisinta Uudellamaalla ja voimakkainta Itä-Suomessa sekä Etelä-Suomessa Uudenmaan ulkopuolella.
Verkkoyhtiöillä on vapaus valita alueelleen sopivimmat keinot lain vaatiman toimitusvarmuustason saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2028 mennessä.
Leudon talven myötä sähköteho on riittänyt Suomessa hyvin, mahdollisessa huippukulutustilanteessa kireällä pakkasella tuontia naapurimaista tarvittaisiin Energiaviraston arvion mukaan 3400 megawattia.
Mediainfon esitys: Sähkömarkkinat nyt – mitä tapahtui 2019 (pdf) **
*Luku korjattu 16.1. (23 yhtiöstä 21 yhtiöön)
**Päivitetty 16.1. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n, Jylhän Sähköosuuskunnan ja Kajave Oy:n tiedot korjattu (s.13-14)
Lisätiedot:
- Ylijohtaja Simo Nurmi, puh. 029 5050 011
- Markkinat: johtaja Antti Paananen, puh. 029 5050 013
- Verkot: johtaja Veli-Pekka Saajo, puh. 029 5050 023
- Päästökauppa: johtaja Tuulia Lepistö, puh. 029 5050 041
- Uusiutuva energia: johtaja Pekka Ripatti, puh. 029 5050 075
- Energiatehokkuus: johtaja Heikki Väisänen, puh. 029 5050 120
